Tapparan hopeajoukkue tyhjeni - nouseeko teinitykki Palolan korvaajaksi?

Maalivahti Juha Metsolan lähtöön reagoitiin hyvin, mutta Tapparan hyökkäyspään menetykset olivat kovaa luokkaa. Kolmen hopean jälkeen uusiutuminen ei kuitenkaan välttämättä ole pahasta.

Patrik Laine Kuva: Yle

Pelaajasiirrot: Hieman liioitellen voisi sanoa, että kaikki meni uusiksi. Kolmen hopean joukkue päivittyi erityisesti hyökkäyksen osalta, kun Olli Palola, Pekka Jormakka, Antti Erkinjuntti ja Jarkko Malinen jättivät seuran. Suurta työtaakkaa kunniakkaasti kantanut ykkösvahti Juha Metsolakin lähti. Hankinnat olivat hyviä, mutta täytettävänä on suuria ruutuja. Erityisesti Veli-Matti Savinainen on mielenkiintoinen seurattava.

Harjoitusottelut: Tappara voitti TPS:n ja Sportin, mutta hävisi Ilvekselle ja ruotsalaiselle Växjölle. Joukkue näyttää harkitsevan yhden superketjun kasaamista Savinaisesta, Stephen Dixonista ja Kristian Kuuselasta, jolloin toinen hyökkäysketju rakennettaisiin Jani Lajusen ja harjoitusotteluissa loistaneen Arttu Ilomäen varaan. CHL:ssä Tappara teki erinomaista tulosta voittaessaan vieraissa Djurgårdenin ja Zugin yhteismaalein 11-2. Kotona Djurgården oli vahvempi jatkoajalla, Zug kuitenkin kaatui 3-1 ja Tappara voitti lohkonsa.

Valttikortit: Tappara nousi viime kauden aikana kuin feeniks tuskasta. Päävalmentaja Jussi Tapola puolestaan muuttui muutamassa kuukaudessa potkujen partaalla käyneestä keltanokasta hopeajoukkueen luotsiksi. Joukkue pelasi pääosin surkean syksyn, mutta löysi kauden mittaan identiteettinsä. Se hellittänee ainakin osittain painetta valmentajan harteilla.

Tapolan on muutenkin helpompi lähteä toiseen kauteensa. Tappara menetti kesällä paljon, mutta kolmen peräkkäisen pettymyksen jälkeen uudistuminen ei välttämättä ole lainkaan pahasta. Joku voisi jopa sanoa, että kolmesti peräkkäin hopealle jääneistä pelaajista oli jo hyväkin päästä eroon ja tavoitella kirkkainta mitalia tuorein voimin. Kauden 2015-2016 Tappara ei ole enää Jukka Rautakorven perintö, ja Tapola pääsee töihin huomattavasti puhtaammalta pöydältä.

Hyökkäykseen jäi menetyksistä huolimatta tärkeitä runkopelaajia. Kapteeni Jukka Peltola on aliarvostettu kahden suunnan työhevonen, Kuusela puolestaan on koko Tappara-joukkueen varmin suorittaja ja ykköshyökkääjä. Keskikaistalla luotetaan kesken viime kauden tulleeseen Stephen Dixoniin sekä Lajuseen. Ilomäen jatkaessa harjoitusotteluiden tahtiaan myös SM-liigassa saa Tappara kasaan kolmekin hyvää hyökkäävää ketjua.

Puolustuksessa muutokset ovat olleet maltillisia. Teemu Aalto on pelipaikallaan SM-liigan kärkeä ja tarjoaa tärkeän ylivoima-aseen. Kokemusta tuovat myös Pekka Saravo ja Markus Kankaanperä. Aleksi Elorinne puolestaan piti oman maalin viime kaudella jopa sensaatiomaisen puhtaana. Uutena miehenä mukaan tuli Nick Plastino.

**Kompastuskivet: **Tapparasta lähti paljon maalintekovoimaa ja SM-liigan viime vuosien tasaisin maalivahtisuorittaja. Metsolan lähtö kirvelee vielä tavallistakin enemmän johtuen hänen taipumuksestaan pelata käytännössä koko kauden ottelut yksin. Maalivahtipuolen menetys on kuitenkin korvattu jopa kaikista lähtijöistä parhaiten, ja Kärppien kanssa kaksi mestaruutta voittanut Tomi Karhunen pääsee Tampereella tavoittelemaan nousua liigatähtien joukkoon.

Isompi kysymys on hyökkäystykkien paikkaaminen. Palolan mukana lähti noin 30 maalia, Jormakka ja Erkinjunttikin olivat vähintään 20 pisteen miehiä. Malinen taas teki viime kaudella piste-ennätyksensä. Josh Greenin ura on jo selkeästi ehtoopuolella, mutta rajatun roolin syvyyspelaajana veteraani toi yhä paljon pukukoppiin. Tapparan on nyt kyettävä korvaamaan kaikki nämä miehet.

Nuorelta Patrik Laineelta odotetaan paljon. 17-vuotias osaa ampua maaleja, mutta suurimmat haasteet lienevät pään sisällä. Kesällä Laine haki kuntopuoleensa ryhtiä Turusta valmentajalegenda Hannu Rautalan opista, ja nyt tarjolla on paikka hopeajoukkueen kärkiketjuista. Vähän kokeneempaa kaartia tulosyksiköissä edustavat Jormakan korvaajaksi hyvin sopiva Lajunen sekä kahden rikkonaisen KHL-kauden jälkeen paluuta Ässät-vuosiensa pistetykiksi hamuava Veli-Matti Savinainen.

Arvio: Taistelee mitaleista.