Suora

  • Mikä ihmeen lukukoira?
  • Närbild
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Maila, pallo ja Jarkko – 30 vuotta yhteistä taivalta

Jarkko Niemisen ura hakee vertaistaan. 15 vuotta "yksinäisenä suomalaisena" maailmaa kiertänyt Nieminen on maamme kaikkien aikojen tennispelaaja. Nieminen pelasi niin kauan kuin paloa kilpailemista kohtaan riitti. Mistä kaikki alkoi? Mikä teki Niemisestä pelaajan, jonka kaltaista Suomi voi joutua odottamaan vielä kauan?

urheilu
Jarkko Nieminen.
Suomen kaikkien aikojen tennispelaaja, Jarkko Nieminen, lopetti uransa Tukholmassa lokakuussa.Lehtikuva

Kentällä olen yksin. Siitä on osattava ottaa voimaa. On unohdettava kaikki muu. Ottelun aikana ajatusten on pysyttävä kentällä, vaikka maailma huojuisi ympärillä. Ei voi katua mitään. On vain pelattava, keskityttävä joka lyöntiin. Mutta ei niin kuin viimeiseen, vaan niin, että tietää heti, mitä tehdä seuraavaksi. On keskityttävä omaan suoritukseen ja samalla luettava vastustajan siirtoja kuin nopeatempoista shakkia. Siitä syntyy peliin paine – ja nautinto.

Jarkko Nieminen 2009, Pelaamisen Lumo

Lapsena syntynyt kyltymätön omaehtoinen halu parantaa osaamistaan on ollut alkusysäys monen tennispelaajan tiellä kohti lajin huippua. Björn Borg takoi palloa tunti tunnin jälkeen päin autotallin ovea. Entinen naisten maailmanlistan ykkönen ja Ranskan avointen voittaja Ana Ivanovic löi lapsena tuntikausia tennispalloa vedestä tyhjennetyn uima-altaan seinää vasten. Jarkko Nieminen harjoitteli lyöntejä pehmopallolla kotinsa olohuoneen ikkunaa ja eteisen ovea vasten. Ison ikkunan peilikuvasta hän saattoi tarkastella omia lyöntejään. Ehkä tuolloin kylvettiin siemen Niemisen tinkimättömään haluun ja kykyyn analysoida tekemisiään kentällä.

- Ensi kosketukseni tennikseen sain noin 3-4-vuotiaana. Vanhempani olivat tennisvalmentajia, joten oli luonnollista, että minäkin jossain vaiheessa tartun tennismailaan. Tennis vei minut heti mennessään ja saatoin lyödä palloa kyllästymättä vaikka kuinka kauan, muistelee Nieminen ensi kokemuksiaan tenniksen parissa.

- Olen aina saanut tehdä omat valintani varsinkin tenniksen suhteen. Kukaan ei ole koskaan pakottanut minua kentälle harjoittelemaan. Se on aina ollut oma valintani. Vanhemmat ovat alusta asti tukeneet minua, josta heille suuri kiitos. Olen aina nauttinut suunnattomasti harjoittelemisesta. Minulle on harvoin tullut sellainen tunne, etten haluaisi mennä kentälle. Jos sellainen tunne syntyy, on parempi olla menemättä kentälle, sillä silloin mieli ei ole harjoituksissa mukana. Olen aina noudattanut mottoa: "Jos jotain tekee, niin tekee sen sitten kunnolla", avaa Nieminen suhdettaan harjoittelemiseen.

Jarkko Nieminen lapsena.
Niemisen halu parantaa peliään tinkimättömästi näkyi jo lapsena.

Olen aina saanut tehdä omat valintani varsinkin tenniksen suhteen. Kukaan ei ole koskaan pakottanut minua kentälle harjoittelemaan.

Lukiossa tehdyt ammatinvalintatestit tarjosivat Niemiselle ammatiksi papin ja puheterapeutin töitä – mutta tennis vei miehen mennessään.

Niemisen junioriura huipentui vuoteen 1999, jolloin hän voitti US Openin kaksinpelimestaruuden ja oli junioreiden maailmanlistalla kuudentena. Ammattilaispelit saivat kuitenkin vielä tovin odottaa Niemistä.

- En vielä US openin voiton jälkeen tuntenut olevani kypsä en henkisesti enkä fyysisesti aloittamaan ammattilaisena. Kävin lukion loppuun ja kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2001, jonka jälkeen olin vapaa panostamaan kaiken tennikseen. Alun perin oli ajatuksena, että kokeilen vuoden verran miltä tennis ammattina maistuu. Toisin kävi: kokeilu venähti 15 vuoteen. Seuraavana syksynä ylsin Tukholman ATP-turnauksen loppuotteluun ja kipusin 20-vuotiaana ATP-listalla sadan parhaan joukkoon. Siitä se ammattilaisura sitten todella lähti rullaamaan, Nieminen kertasi uransa alkuvaiheita.

Elämäni pelit

Nieminen pelasi ATP-kiertueella 753 kaksinpeliä, joista hän voitti 405.

- Totta kai uralleni mahtuu useitakin unohtumattomia otteluja, mutta ehkä yksi ikimuistoisimmista peleistäni oli Pete Samprasin kohtaaminen elämäni ensimmäisessä Grand Slam -turnauksen pääsarjaottelussa. Vuosi oli 2002 ja kyse oli Australian avointen ensimmäisen kierroksen pelistä. Sampras oli juniorina suuri esikuvani, jonka julisteita oli huoneeni seinällä. Oli uskomaton tunne astella hänen vanavedessään kymmenentuhannen katsojan eteen. Välillä piti oikein katsoa verkon toiselle puolelle, kuka siellä oikein syöttää. Sain kuitenkin hillittyä itseni sen verran, että nimikirjoituslehtiö ja kynä pysyivät takataskussa. Myös toisen suuren idolini Andre Agassin voittaminen Ranskan avoimissa 2005 on jäänyt lähtemättömästi mieleeni.

Jarkko Nieminen.
Nieminen kohtasi esikuvansa Pete Sampraksen Australian avoimissa vuonna 2002.

Välillä piti oikein katsoa verkon toiselle puolelle, kuka siellä oikein syöttää. Sain kuitenkin hillittyä itseni sen verran, että nimikirjoituslehtiö ja kynä pysyivät takataskussa.

Hopea ei ole häpeä

Nieminen pelasi 13 kertaa ATP-turnauksen loppuottelussa tuloksena kaksi voittoa (Auckland 2006, Sydney 2012) ja yksitoista tappiota.

- Totta kai, kun ihmiset katsovat ATP-finaalitilastoani, ensimmäinen reaktio on, että olen turnauksessa häviäjä. Itse en näe asiaa näin, vaan ajattelen, että olen kyseisinä viikkona ollut turnauksen toiseksi paras pelaaja. Kaaviossa on saattanut olla 32 tai 64 pelaajaa, joten ei kakkossija mikään väheksyttävä tulos ole ollut. Mutta toki on sanottava, että mielelläni olisin vaihtanut kaikki kolme Tukholman avoimissa saavuttamaani loppuottelupaikkaa yhteen voittoon täällä, jutustelee Nieminen Tukholman kuninkaallisen tennishallin lehtereillä.

Jarkko Nieminen.
Nieminen otti uran toisen turnausvoittonsa Sydneyssä 2012.EPA

Nieminen on aina ollut oman tiensä kulkija. Media on usein kummastellut Suomen ykköspelaajan päätöksiä uran aikana. Milloin on ihmetelty, miksei Nieminen palkkaa valmentajaa, pähkäilty miehen pelitaktiikkaa, miksei Nieminen tee leppoisalle kakkossyötölle mitään ja niin edelleen.

- Minä tunnen itse itseni parhaiten ja olen siksi paras henkilö tulkitsemaan omia tuntemuksiani. Minulla on ollut aina selkeä kuva tekemisestäni ja luotto siihen, että osaan tehdä itseäni koskien parhaat ratkaisut. Minulle on aina ollut tärkeintä, että nautin siitä, mitä teen. Seison edelleen niiden päätösten takana, joita olen urani aikana tehnyt. Oli kyse valmentajista tai työskentelystä ilman valmentajaa.

Portaat.
Jarkko Nieminen piti huolta fysiikastaan muun muassa ankarilla porrasjuoksuharjoituksilla.

Olen koko ajan uskonut omaan tekemiseeni. Olen mielestäni saanut aika maksimin irti tästä varresta, jonka tennispelaajana voi saada.

- Päämääräni on koko ajan ollut kehittyä paremmaksi tennispelaajaksi. En ole välittänyt siitä, mitä joku toinen ajattelee tekemisistäni, sillä kukaan muu ei pääse pääni sisään ja koe niitä tuntemuksia, jotka minulla kulloinkin on. Olen koko ajan uskonut omaan tekemiseeni. Olen mielestäni saanut aika maksimin irti tästä varresta, jonka tennispelaajana voi saada.

- Jälkiviisas on helppo olla. Tietysti voi jälkikäteen jossitella, jos jotain olisi tehty toisin, mitä siitä olisi voinut seurata. Ratkaisut, joita olen urani eri vaiheissa tehnyt ovat mielestäni olleet sillä hetkellä minulle parhaita. Jos jokin juttu ei ole toiminut, enkä ole kehittynyt sitä käyttämällä pelaajana, olen etsinyt taas uusia ratkaisuja. Jälkikäteen jossittelua voi jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta se ei johda mihinkään.

Lopettamispäätös syntyi perusteellisen harkinnan jälkeen

- Olen kahden kolmen viime vuoden aikana kauden lopussa punninnut tuntemuksiani kysymällä itseltäni, kuinka paljon minulla on nälkää ja halua vielä kehittyä. Vielä viime kauden lopulla tuntui siltä, että pelinälkää olisi vielä yhdeksi kaudeksi eteenpäin. Alkukaudesta alkoi kuitenkin vahvistua tunne, että ehkä tämä sittenkin on viimeinen kauteni, vaikken asiaa sen enempää varsinkaan julkisuudessa pohtinut. Alkukauden pelasinkin ihan normaalikalenterin mukaan, mutta kesällä pelitahti harveni, kun tunne lopettamisesta vahvistui. Päätös lopettamisesta ei siis tullut yhtäkkiä, vaan kypsyi huolellisen harkinnan jälkeen.

Jarkko Nieminen.

Entä mitä Nieminen aikoo tehdä uransa jälkeen? Uskooko hän saavansa vieroitusoireita rakastamastaan pelistä?

- Jään eniten kaipaamaan niitä kiksejä, joita kilpailemisesta saa. Sitä tunnetta, jonka kokee, kun voittaa jonkun tiukan ottelun ja tietää pelanneensa hyvin. Sellaisia tunteita en pääse enää kokemaan. Olen päässyt mittaamaan kykyjäni kaikkien maailman parhaiden pelaajien kanssa. Pelin aikana joutuu koko ajan ratkomaan erilaisia ongelmia. Kun niistä selviää voittajana, se on hieno tunne.

- Kaipaan myös sitä tunnetta, kun adrenaliini kohoaa ennen ottelua, ottelun aikana ja myös pelin jälkeen. Toki myös pukukoppielämä jää nyt pois. Tulen varmasti kaipaamaan myös niitä hauskoja hetkiä, joita olen saanut kokea muiden pelaajien kanssa näiden viidentoista vuoden aikana turnauksia kiertäessäni.

Tulevaisuuden suunnitelmat vielä auki

34-vuotiaasta Niemisestä tuli isä syyskuussa, kun hänen puolisonsa Anu synnytti tyttövauvan. Pelkäksi koti-isäksi tennisässä ei aio jäädä.

- Vielä en osaa sanoa miltä tulevaisuuteni työn merkeissä näyttää. Haluan kyllä jollakin tavalla jäädä lajin pariin ja tehdä työtä tenniksen parissa. En vielä osaa sanoa, millä tavoin. Olen jo nyt yrittänyt olla mukana nimeäni kantavan tennisakatemian toiminnassa aina kun se on ollut mahdollista. Tässä on tullut hyvä koulutus tennikseen ja kokemusta myös. Jaan mielellä tätä tietoa myös eteenpäin. Rakastan yhä tennistä ja haluan jatkaa lajin parissa. Ehkäpä jonain päivänä saan kunnian toimia Suomen Davis Cup -joukkueen kapteenina, Nieminen päättää.

Jarkko Nieminen.
Nieminen poistui viimeistä kertaa ATP-tason kaksinpeliottelusta kentältä Tukholmassa 20.10.2015.Lehtikuva

Kaipaan sitä tunnetta, kun adrenaliini kohoaa ennen ottelua, ottelun aikana ja myös pelin jälkeen.

Suosittelemme