1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Kirja: Jääkiekkoliitto maksoi liigaseuroille turhaan hurjia summia, että niiden pelaajat eivät lähtisi NHL:ään

Jääkiekkoliitto halusi Suomelle ensimmäistä jääkiekkomitalia antamalla joillekin liigaseuroille rahaa.

Liitto maksoi 1980-luvulla turhaan 600 000 markkaa ulkomaansiirtojen estämiseksi. Kuva: Arja Lento

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue metsästi pitkään ensimmäistä arvokisamitaliaan, kunnes se vihdoin onnistui vuonna 1988 Calgaryn olympiakisoissa. Suomi voitti hopeaa Neuvostoliiton jälkeen, ja Ruotsi jäi kolmanneksi.

Tätä ennen kulisseissa oli tapahtunut paljon. Jääkiekkoliiton hallitukseen vuonna 1975 tullut Pekka Paavola kertoo Arto Terosen ja Jouko Vuolteen _Kiveen hakatut _ -kirjassa, että ennen vuoden 1982 kotikisoja perustettiin projektiryhmä mitalin saamiseksi.

- Mitalia ei vain ollut tullut, ja me todella halusimme sitä.

Liigapelaajista vaadittiin ammattilaisia

Toimiin oli ryhdytty jo ennen ryhmän perustamista, että suomalaisessa jääkiekkoilussa voidaan luopua harrastelusta.

Jääkiekkoliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Kalervo Kummola kertoo kirjassa, että hän, maajoukkuevalmentajanakin toiminut Seppo Liitsola ja maajoukkuevalmentajaksi palannut Kalevi Numminen kiersivät vuonna 1980 liigaseurat kahdesti.

He vaativat, että liigapelaajista tehdään ammattilaisia muuttamalla muun muassa harjoitusrytmiä.

- Tehtiin projekti mitalin saamiseksi. Kimi (Liitsola) oli silloin valmennuksen johtaja liitossa, mutta se projekti jäi häneltä kesken, koska tuli vuonna 1980 tilaisuus lähteä Müncheniin valmentajaksi, Kummola sanoo kirjassa.

Kun projektiryhmä oli perustettu, Paavolan mukaan joku kysyi muutaman sekunnin jälkeen, mitä ryhmä tekee.

- Kukaan ei tiennyt, mutta usko oli kova, että jotain pitää tehdä. Yhdessä vaiheessa tuli ajatus, että maksetaan seuroille, jotta nämä pitävät pelaajista kiinni eivätkä päästä niitä NHL:ään ja ulkomaille yleensä. Näin annettiin kolmelle seuralle kullekin 200 000 markkaa, että tekevät sopimuksia lähdössä olleiden kanssa, Paavola paljastaa kirjassa.

- Eli liitto maksoi 600 000 markkaa, ja kun syksy tuli, kaikki kyseessä olleet pelaajat olivat lähteneet!

Paavola kirjassa: Puuttuvat rahat piilotettiin liiton budjettiin

Paavola kuitenkin väittää kirjassa, että seurojen kanssa oli tehty tarkka sopimus. Sen mukaan seurojen oli maksettava rahat takaisin liitolle, jos sopimus ei pidä. Kun liitto pyysi rahoja takaisin, yhdelläkään seuralla ei enää rahaa löytynyt.

- Väinö Lassila puheenjohtajana totesi silloin, että hän piilottaa ne budjettiin, laittoi toimitusjohtajan kanssa markkinointitukia ja sellaisia sinne. No tietysti sitten valtuuston kokouksessa käsiteltäessä budjettia ja tilinpäätöstä oli joku maalainen kysynyt, että mikäs se 600 000 markkaa tuolla on.

- Silloin Väiski teki mielestäni yhden parhaista liikkeistään, nousi ylös ja sanoi, että ’meillä oli hyvä tarkoitus, mutta se meni perseelleen’. Silloin sama kysyjä nousi puolestaan ja sanoi: ’jaahas, se on sillä selvä sitten’. Väiski teki psykologisesti oikean liikkeen.