1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Kotikisat olleet Nuorille Leijonille suotuisia - näin Suomessa on pelattu

Vuodenvaihteessa pelattava alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-turnaus on Suomen seitsemäs kisaisännyys. Historian perusteella Nuorilta Leijonilta on syytä odottaa mitalia.

Kuva: EPA

Suomi on jo kokenut kisaisäntä, sillä alle 20-vuotiaiden turnaus on pelattu Suomessa kuudesti aiemminkin. Kotikisat ovat olleet nuorille Leijonille suotuisia, sillä Suomi ei vielä milloinkaan ole jäänyt isännöimissään kisoissa neljän parhaan ulkopuolelle. Saldona on kolme mitalia ja kolme neljättä sijaa.

Kaikkiaan neljä maata ovat voittaneet nuorten maailmanmestaruuden Suomessa. Sinivalkoisten lisäksi kirkkaimmat mitalit ovat napanneet Neuvostoliitto sekä Kanada kahdesti, ja Yhdysvallat kertaalleen.

Koko mitalisaalista tarkasteltaessa parhaiten Suomessa ovat pärjänneet Neuvostoliitto ja sitä seurannut Venäjä, jotka ovat mestaruuksiensa lisäksi hakeneet Suomen-kisoista kaksi hoeaa ja yhden pronssin. Kanadalla ja Tshekkoslovakialla on neljä mitalia, Suomella kolme. Yllättävin mitalisti on varmasti Sveitsi, joka vuoden 1998 turnauksessa voitti pronssia maalivahti David Aebischerin johdolla.

Hagmanin maalilla kultaa

Sinivalkoisin lasein tarkasteltuna ikimuistoisin Suomessa pelattu turnaus on varmasti vuodelta 1998. Tuolloin Helsingissä ja Hämeenlinnassa pelatut kisat päättyivät Suomen kultajuhliin. Suomi ei hävinnyt koko turnauksessa yhtäkään ottelua ja kaatoi trillerimäisessä loppuottelussa Venäjän 2-1. Alkulohkovoitto oli Leijonille edullinen, sillä pudotuspeleissä matkalla finaaliin vastaan asettuivat Kazakstan ja Sveitsi. Näistä puolivälierä Kazakstania vastaan oli huima suomalaisnäytös, jonka loppunumerot olivat käsittämättömästi 14-1.

Suomen tehomiehet 1970-luvun lopun ikäluokkien turnauksessa olivat Olli Jokinen ja Eero Somervuori. Kaksikko valittiin myös turnauksen tähdistökentälliseen, ja samat miehet merkittiin syöttäjiksi Niklas Hagmanin kultaiseen jatkoaikamaaliin. Kisojen muista tapahtumista eriskummallisin lienee Kanadan historiallinen tappio Kazakstanille. Kanadan loppusijoitus (8.) on edelleen sen kaikkien aikojen huonoin tällä tasolla.

Suomi oli hilkulla voittaa kultaa kotiyleisönsä edessä jo vuonna 1980. Tuolloin Leijonat hävisi alkulohkossa vain Neuvostoliitolle, ja jatkolohkossa voitti molemmat ottelunsa. Neuvostoliitto oli kuitenkin voittamaton alusta loppuun, joten alkulohkossa 1-2-tappioon päättynyt kohtaaminen ratkaisi Suomen jäämisen toiseksi. Hopeamitali oli Suomen toinen, ja kolmas tuli heti seuraavana vuonna.

Viimeksi nuorten maailmanmestaruudesta pelattiin Suomessa yksitoista vuotta sitten, vuonna 2004. Tuolloin Pohjois-Amerikka jyräsi ja USA voitti Kanadan loppuottelussa. Valtteri Filppula ja Sami Lepistö olivat Suomen johtotähdet, ja Leijonat hävisi ainoastaan finalistiparille. Puolivälierässä Venäjän voittanut Suomi päätyi pronssiotteluun Tshekkiä vastaan, ja nousi Lauri Tukosen sekä Tommi Oksan maaleilla viimeisen kahdeksan minuutin aikana tappioasemasta voittajaksi.

Tasapisteet lohkomuotoisen turnauksen ongelmana

Kahdet muut Suomessa pelatut nuorten MM-kisat päättyivät Suomen osalta mitalisijojen ulkopuolella. Näille turnauksille yhteistä oli jatkovaiheen puuttuminen - mestaruus ratkaistiin kahdeksan joukkueen kesken yhden lohkon formaatilla, jossa kaikki kohtasivat toisensa kertaalleen.

Vuonna 1985 Kanada ja Tshekkoslovakia sijoittuivat kärkeen tasapistein ja pelasivat tasapelin keskinäisessä kohtaamisessaan - vasta maaliero nosti Kanadan mestariksi. Myös Suomi ja Neuvostoliitto olivat tasapisteissä, ja jälleen kerran keskinäinen ottelu ratkaisi paremmuuden: 6-5-voitto nosti Neuvostoliiton pronssimitalistiksi. Esa Keskinen voitti pistepörssin, ja Esa Tikkanen jakoi toisen sijan.

Viittä vuotta myöhemmin Helsingin-kisoissa tasapisteissä olivat Kanada ja Neuvostoliitto, ja Kanadan 6-4-voitto keskinäisestä kohtaamisesta teki siitä mestarin. Suomi oli neljäs, pisteen Tshekkoslovakian takana. Alaikäinen Jaromir Jagr sijoittui turnauksen pistepörssissä toiseksi.