Suora

  • Painin MM, Kreikkalais-roomalainen paini
  • Rytmisen MM, vanne- ja pallofinaalit
  • Painin MM: Kreikkalais-roomalainen paini
  • Urheiluruutu
  • Lentopallon EM, Turkki - Valko-Venäjä
  • Urheiluruutu
  • Rytmisen MM, vanteen ja pallon loppukilpailut

Aituri jahtaa Nukku-Mattia – univaikeudet kiusaavat huippu-urheilijoita

Loppusyksystä Oskari Mörölle tarjoutui Olympiakomitean kautta mahdollisuus yksityiskohtaiseen unitutkimukseen ja Möröhän kiitti kunniasta.

urheilu
Oskari Mörö unitutkimuksissa.
Oskari Mörö unitutkimuksissa.Joona Vainio

Huippu-urheilijan kroppa on kisakaudella äärimmilleen viritetty koneisto, jonka pienikin yllätys arkirytmissä voi sekoittaa. Nukkuminen on tärkeää jokaiselle ihmiskunnan edustajalle eikä treenattu urheilija ole yhtään paremmassa asemassa unitarpeen kanssa. Päinvastoin, tunnustaa aitajuoksija Oskari Mörö, joka etsii säännöllisesti Nukku-Mattia.

- En ole mikään paras nukkuja. Kadehdin usein niitä, jotka nukahtavat oikeasti heti, saavat unen päästä kiinni ja joille uni tulee itsestään. En yleensä nukahda kovin nopeasti, välillä heräilen ja saattaa mennä hetki kun saan unen päästä kiinni.

Ette siis ole Nukku-Matin kanssa parhaita kavereita?

- Ei kyllä olla. Jos joku vuosi tulisi unihiekkaa levitettyä enemmän meikäläiselle, Mörö esittää joululahjatoiveen.

Lasketko lampaita, jos uni ei ala joutua?

- Kyllä minä jotain lasken.

Vai aitoja?

- Jotain aitoja tai eläimiä. Monta kertaa ollut sellainen tilanne, että uni ei vaan tule, Mörö kertoilee nukahtamisen murheistaan.

Unitutkimuksesta tukea

Loppusyksystä Mörölle tarjoutui Olympiakomitean kautta mahdollisuus yksityiskohtaiseen unitutkimukseen ja Möröhän kiitti kunniasta. Unen vaiheet ovat toki tuttuja jo koulun terveystiedon tunneilta mutta parempi uni voisi tuoda paremman levon ja edelleen paremman palautumisen harjoituksista ja kilpailuista.

- En koe radikaaleja eroja siinä, kuinka nukun eri paikoissa. Tyyny- ja patjamateriaalit voivat joskus hankaloittaa nukkumista mutta yleensä nukun hotelleissa ihan ok. Silloin tällöin olen kuskannut omaa tyynyä mutta en joka reissulle, Mörö kertoo.

- Jos on aamupäivän kilpailu, illalla tulee uni helpommin. Toki riippuu uni siitäkin, miten kisa on mennyt. Muistan, että Zürichin välierän jälkeen ei tullut nukuttua, sen verran kävi kroppa vielä ylikierroksilla, Mörö jatkaa.

Mörö kirjautuu tamperelaiselle uniklinikalle joulukuisena keskiviikkona, ja koska aiturin koti on toisella paikkakunnalla, tutkittava viettää yönsä klinikan vierashuoneessa.

Yö sujuu värikkäässä piuhakampauksessa, piuhat on laastaroitu eri puolille Mörön kehoa ja ne kootaan nipuksi niskaan. Piuhoihin liitetyt eletrodit kuljettavat tietoa pieneen vihreään laatikkoon, joka taltioi muistikortin tavoin Mörön kehon yönaikaisen toiminnan. Aivosähkökäyrästä nähdään unen vaiheet ja mahdolliset havahtumiset ja heräämiset.

- Aivosähkökäyrästä nähdään miten Oskari nukkuu. Pystymme erottamaan unen ja valveen toisistaan, kuinka paljon hänellä on syvää unta, kuinka paljon REM-unta, havahteleeko hän hereille, unisairaalan sairaanhoitaja Samuli Välimäki selvittää.

- Mielenkiinnolla odotan, millaisia tuloksia tulee ja miten pystyisi parantamaan unen laatua. Yksi, kaksi yötä eivät kilpailuihin vielä vaikuta mutta jos on kolme tai enemmän huonosti nukuttuja öitä, sitten se alkaa vaikuttaa tutkimustenkin mukaan myös suoritukseen, Mörö kertoo.

Mörö asettelee peilin edessä vielä happiviiksien näköiset tutkimusviikset, niillä mitataan miehen hengitystä. Ihmiskeho on nukkuessaankin monimutkainen paketti elintoimintoja, ja koska unen laatu voi häiriintyä useista eri seikoista, kehon toimintaa seurataan kokonaisuutena.

Urheilijat reissaavat sekä harjoitus- että kilpailukaudella pitkin maailmaa ja olosuhteet vaihtelevat luksuksesta lähestulkoon mökkimajoitukseen. Vieraissa olosuhteissa nukkumisen tasalaatuisuus saattaa vaatia opettelua, kertoo unilääkäri Henri Tuomilehto.

- Unihäiriöistä kärsii urheilijoista 20 prosenttia, aivan kuten muussa väestössäkin. Kun kilpailukausi alkaa, huonosti nukkuvien urheilijoiden määrä tuplaantuu. Nyt Oskarin kanssa harjoittelukaudella lähdemme hakemaan hyvää rytmiä, joka viedään aikanaan kilpailukaudelle. Kun hän reissaa maailmalla, meidän vakiotoimintamallillamme mennään sielläkin ja se pelittää, missä mies ikinä liikkuukin, kertoo unilääkäri Henri Tuomilehto.

- Jos on ollut herkkäuninen, itseluottamus nukkumiseen ei ole kovin korkealla ja sitä me lähdemme vahvistamaan. Perustekemisellä valtaosin ongelmat korjaantuvat.

Pienillä jutuilla voi tehdä isoja asioita, Tuomilehto vakuuttaa.

Mörö toivoo pääsevänsä uniklinikalla normaalirytmin mukaan nukkumaan.

- Toivottavasti kymmenen maissa uni kutsuisi, saisi hyvät yöunet. Tarvitsen pitkät yöunet, mielellään nukun yhdeksän, kymmenen tuntia. Ainahan se ei tietysti onnistu, Mörö miettii.

- Nukun vatsallani yleensä, saa nähdä miten nyt käy, Mörö varmistelee vielä pienen tallentimen sijoittumista rinnalla.

Heräily mietityttää

Tapaamme Mörön seuraavana päivänä unitutkimuksen palautepalaverin jälkeen. Nukkuminen vieraassa sängyssä sujui… no jotenkin. Lepoasennossa aituri vietti yhdeksän ja puoli tuntia, varsinaista nukkumista anturit mittasivat tunnin vähemmän. Kahdeksan ja puolen tunnin yöunet Mörö arvioi kohtuullisiksi.

- Yllättävän hyvin sain nukuttua, vaikka oli erilainen ympäristö ja kaikennäköistä piuhaa oli viritelty äijän ympärille. Aamulla olo oli semivirkeä, aika perus.

- Oma arvio oli neljä, viisi kertaa heräämistä mutta tuloksissa näkyy, että olen ollut 36 kertaa hereillä. Aivot ovat käyneet aika kierroksilla, aivot ovat olleet virkeämpinä kuin mitä olisi hyvä, Mörö lukee tutkimusraportista.

Mörö kertoo heränneensä yön aikana oman arvionsa mukaan puolenkymmentä kertaa. Silmät pyöristyvät ihmetyksestä kun unilääkärin raportti paljastaa totuuden. Aivot ovat tehneet valtavasti töitä yön aikana ja Mörö on herännyt käytännössä vartin välein. Yön aikana hän oli hereillä yhteensä 36 kertaa. Se on paljon se, myöntää unilääkärikin.

- Se on selvästi normaalia korkeampi määrä. Nukkumisessa on pientä levottomuutta, Henri Tuomilehto toteaa.

- Toki urheilijoiden ongelmat eivät ole mitään graaveja nukkumisen kanssa mutta toisaalta vaikutukset ovat aika huikeita. Puhutaan kuitenkin huippu-urheilijoista ja palautuminen tulee nukkumisen kautta, Tuomilehto jatkaa.

Kuinka sitten huippuaiturille saataisiin huippu-unet ja Nukku-Matista Oskari-pojalle paras kaveri? Mörön nukkumissuunnitelmista unilääkäri Tuomilehto ei paljasta ihan kaikkia yksityiskohtia potilassalaisuuteen vedoten mutta yleisesti Mörö joutuu keskittymään jatkossa parempaan päivän rytmittämiseen ja esimerkiksi väsymyksen tunteeseen reagoimiseen.

- Muutokset ovat hyvin pieniä juttuja. Mörö on iltaan vireävä ihminen, katsomme nyt keinoja, miten iltavireyttä voidaan rauhoittaa.

- On paljon asioita, mitä on kuviteltu että tehdään oikein. Päivätorkkuasioista käydään läpi, päivän rytmittämistä ja vireystilan pitämistä korkealla. Tuodaan väsymystä iltaan, siinä voidaan käyttää apuna ruokailua ja jossain tapauksessa melatoniinia voidaan käyttää, Tuomilehto selvittää.

Mörö pakkaa kassinsa kotimatkaa varten ja huikkaa heipat uniklinikalle. Hyvää treenikautta ja ennen kaikkia hyviä unia, Oskari Mörö. Riossa nähdään?

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat