Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

11 knoppia – näillä otat olympialaiset haltuun

Suomi on jättänyt oman huomattavan jälkensä olympiahistoriaan monella tapaa. Rion kisat ovat nekin megatapahtumalle ainutlaatuinen virstanpylväs.

urheilu
Italian ja Unkarin välinen jalkapallo-ottelu Bolliksella vuonna 1952.
Jalkapallo-ottelu Italia–Unkari kotiolympialaisissa Helsingissä 1952.Suomen Urheilumuseo

1. Olympialaiset täyttävät 120 vuotta.

Toki Antiikin Kreikan olympialaiset olivat esikuva, mutta moderni olympiahistoria alkoi Ateenasta 1896. Urheilijat kilpailivat yhdeksässä eri lajissa yleisurheilusta painonnostoon, mutta soutu ja purjehdus piti myrskyisän merisään sanelemana perua. Mitaleja kahmivat Yhdysvallat ja isäntämaa, jonka maratonvoittajaa Spiridon Luisia juhlitaan Kreikassa yhä kansallissankarina. Ateenan olympialaisten maraton oli samalla ensimmäinen koskaan järjestetty maratonkisa.

Vuoden 1986 jälkeen kesäolympialaiset ovat koittaneet joka neljäs vuosi näihin päiviin asti, lukuunottamatta väliin jääneitä maailmansotien vuosia 1916, 1940 ja 1944.

2. Helsinki sai kunnian toimia kisaisäntänä 1952.

Pitkät ponnistelut suomalaisten olympialaisten varmistamiseksi onnistuivat Helsingin jo menetettyä isännyyden 1940 sodan jyllätessä. Megatapahtuma näkyy pääkaupungin kasvoilla yhä: Olympiaterminaali, Seutulan lentokenttä eli nykyinen Helsinki-Vantaa, Linnanmäen puuvuoristorata ja vaikkapa Kalastajatorpan hotelli ovat vain muutamia esimerkkejä kisaisännyyden ponnistuksista.

Kirkkaimmaksi urheilijatähdeksi kohosi Tšekkoslovakian kestävyysjuoksija Emil Zátopek, kolmen kullan "Satupekka".

Paavo Nurmi juoksee olympiasoihtu kädessään
Paavo Nurmi soihdunkantajana Helsingissä 1952.YLE

3. Paavo Nurmi on olympiahistorian menestynein yleisurheilija.

Turkulainen juoksijasuuruus voitti 1920-luvun kolmista olympialaisista yhdeksän kultaa ja kolme hopeaa. Yleisurheilijoista vain amerikkalainen Carl Lewis, pikajuoksija ja pituushyppääjä, on saavuttanut saman verran olympiavoittoja – mutta kaksi hopeaa vähemmän. Paavo Nurmi sijoittuu komeasti myös kaikkien lajien mitalitilastossa. Mitalien kirkkauden perusteella hän on kolmas, amerikkalaisuimari Michael Phelpsin ja Neuvostoliiton voimistelija Larisa Latyninan takana.

Nurmen olympiaura päättyi ennenaikaisesti kansainväliseen kilpailukieltoon ammattilaissäännön takia.

4. Kesä- ja talviolympialaiset pidettiin samana vuonna aina 1992 saakka.

Lillehammerin kisojen juliste.
KOK

Talviolympialaiset näkivät päivänvalon Ranskan Chamonix'ssa 1924, saman maan isännöidessä kesäkisoja muutaman kuukauden perästä Pariisissa. Seuraavassa olympiadissa talvi- ja kesälajit erkanivat jo eri maissa pidettäviin olympialaisiin. Vielä 1992 kisattiin Albertvillen talviolympialaiset ja Barcelonan kesäolympialaiset, mutta seuraavat talvikilpailut koittivat jo kahden lyhyen vuoden päästä Lillehammerissa.

Päätös vuosien erkaannuttamisesta haisee rahalle. Joka toinen vuosi räjähtävä olympiahuomio tietää parempaa näkyvyyttä ja KOK:lle tukevampaa neuvotteluvaraa lähetys- ja sponsorioikeuksien hinnoissa.

5. Olympialaisia ei ole koskaan järjestetty Afrikassa eikä Etelä-Amerikassa,

vaikka jälkimmäiseen tulee toki Rion kisojen myötä muutos. Olympiarenkaiden viisikko viittaa tunnetusti kaikkien maanosien yhteiseen liikkeeseen, mutta on kestänyt 120 vuotta ennen kuin edes neljäs maanosa on saanut megatapahtuman vastuulleen. Afrikkalaisia kisoja ei ole näköpiirissä pitkään aikaan, kun tulevia isännyyksiä ollaan tällä haavaa jakamassa vuoteen 2024 saakka toisaalle.

KOK yrittää nykyään uudistaa olympialaisia suuntaan, jossa kisojen loppulasku ei olisi kaupungin taloudelle järjettömyyttä hipova. KOK oli tottunut valitsemaan isäntäkaupungin monesta toiveikkaasta, mutta talviolympialaisiin 2022 riitti maksuhaluja enää Kiinalla ja Kazakhstanilla.

Belgian lentopallotytöt voittivat ensimmäisissä nuorten olympialaisissa Singaporessa 2010.
Belgian lentopallotytöt voittivat ensimmäisissä nuorten olympialaisissa Singaporessa 2010.EPA / Cai Yang

6. Nuoret kilpailevat omissa olympialaisissaan.

Tiesitkö, että Lillehammerin talviareenat pääsivät helmikuussa jälleen olympialaiskäyttöön? Tapahtuman kokoon nähden vähälle huomiolle jäävä nuorten olympialaiset on itsekin nuori tapahtuma. Niitä on järjestetty toistaiseksi kahdet kesä- ja kahdet talvikisat. Nuorten huippu-urheilun areenana 15–18-vuotiaiden olympialaiset ei ole ylensä houkutellut lajiensa parhaimmistoa, vaan tapahtuma on profiloitunut enemmän nuorisokasvatukseen ja yhteisölliseen urheiluhenkeen. Erikoisia lajeja ovat jääkiekon yksilötaidot ja 3 vastaan 3 -koripallo.

Olympialiikkeen epävirallisia tapahtumia ovat myös maanosakilpailut kuten Aasian ja Pan-Amerikan kisat. Euroopan kisat pidettiin ensi kertaa viime kesänä Azerbaidzanissa.

7. Kukaan muukaan ei pysy perässä, miten Suomen joukkue valitaan.

Olympialaisten urheilijavalinnat ovat pitkä, monisyinen ja lajikohtainen prosessi, josta paatuneellakin penkkiurheilijalla on täysi työ pysyä perässä. Suomen olympiakomitean tämänpäiväiset urheilijavalinnat Rioon olivat neljäs erä nimiä, joita komitea on ripotellut viime talvesta saakka. Lopullinen valinta on heidän, mutta sitä ohjaavat tiukasti urheilijoiden aiemmissa kisoissa saavuttamat kiintiömaapaikat, olympialaisiin asetettujen tulosrajojen rikkomiset, rankingpisteet ja erityiset karsintakilpailut.

Joukkuen viimeinen nimetty jäsen oli heinäkuussa Ari Mannio, joka lunasti paikkansa heittämällä kandidaateista parhaiten Kalevan Kisoissa vajaat kaksi viikkoa ennen Rion avajaisia. Toisinaan valintaprosessi on urheilijoillekin niin epäselvä, että julkiselta porulta vältytä. Tällä kertaa valintaperusteista syntyi pahaa verta naisten painonnostossa.

Brasilin Neymar lähikuvassa.
Ainakin 24-vuotias brassi Neymar aikoo pelata kotimaansa olympiajalkapallossa.EPA / Kai Fösterling

8. Maailman suosituimman urheilulajin olympiakulta ei oikeastaan kiinnosta.

Jalkapallo on seuraajiensa ja harrastajiensa lukumäärissä kansainvälinen kuningaslaji yli muiden. Moniko kuitenkaan osaa luetella olympiavoittajamaita? Olympiakentillä ei nähdä muista arvokisoista ja huippuliigoista tuttuja tähtisikermiä, sillä erikoinen ikärajoitus sallii jalkapallon olympiajoukkueeseen enintään kolme yli 23-vuotiasta pelaajaa.

Kyse on KOK:n ja Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifan sopuratkaisusta: Fifa suojelee pelaajarajoituksella omia MM-kisojaan ja niiden ainutlaatuisuutta.

9. Suomalaisilla ei ole tällä haavaa päätösvaltaa olympialaisista.

KOK:n pitkäaikaisin suomalaisjäsen, urheiluvaikuttaja Peter Tallberg kuoli viime kesänä. Hänen poismenonsa myötä Kansainvälisessä olympiakomiteassa ei ole enää ketään suomalaista. Vaikutusvaltainen komitea muun muassa äänestää kunkin olympialaisten isäntäkaupungista.

Asiaan on tulossa muutos hyvin pian. Rion olympialaisten aikaan komiteaan valitaan uusia jäseniä, yhtenä entinen kilpakävelijä Sari Essayah. Huippu-urheiluvuosiensa jälkeen Essayah on hankkinut poliittisia meriittejä mm. toimimalla nykyisin kristillisdemokraattien puheenjohtajana.

Venäjän taitouimarit olympia-altaassa.
Venäjän taitouimarit Lontoon olympia-altaassaEPA

10. Kaksi kesälajeista on vain naiskilpailijoille.

Naisista ja miehistä on tullut olympiaurheilijoina kisa kisoilta tasa-arvoisempia: Parikymmentä naista täydensi tuhannen urheilijan olympialaisia Pariisissa 1900. Naisurheilijoita oli joka viides kilpailijoista 70-luvun olympialaisissa. Naisten nyrkkeilyn myötä Lontoon 2012 kisat olivat ensimmäiset, joissa naiset kilpailivat joka lajissa.

Vaikka eri sukupuolille on 20 ja 50 kilometrin olympiakävelyt, 7- ja 10-ottelut sekä muun muassa omia purjehdusluokkiaan, kaksi kokonaista urheilumuotoa on Rion kisoissa vain naisille. Ne ovat taitouinti ja rytminen voimistelu.

11. Suomalainen pesäpallo oli olympialaji, tavallaan.

Takavuosikymmeninä olympialaisissa edistettiin isäntämaissa suosittuja urheilulajeja järjestämällä näytöskilpailuja. Helsingii 1952 olympialaisten näytöslajina oli pesäpallo. Yhdysvalloissa järjestetyissä olympialaisissa kisattiin luonnollisesti amerikkalaisessa jalkapallossa ja baseballissa. Jännittäviä valintoja eri olympialaisten näytöslajeiksi ovat olleet myös koiravaljakot, vesihiihto, rullaluistinhockey, ruotsalainen voimistelu, keilailu ja kyyhkysten lennätys.

Parikymmentä aikansa näytöslajia on sittemmin hurmannut urheilumaailman ja päässyt ihka oikeiksi olympialajeiksi. 1968 Grenoblen talvikisojen jäätanssi virallistettiin ohjelmaan seuraavalla vuosikymmenellä. Freestylehiihdosta suksibaletti viihdytti Calgaryssa 1988, mutta kumparelasku ja muut alalajit kasvoivat olympialaisten suosikkilajeiksi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat