Suora

  • Taitoluistelun EM, naisten lyhytohjelma
  • Taitoluistelun EM, naisten lyhytohjelma
  • Taitoluistelun EM, parien lyhytohjelma
  • Jääkiekkokierros
  • Mestaruusliiga: Tiikerit - Hurrikaani
  • Taitoluistelun EM, parien lyhytohjelma
  • Närbild
  • Urheiluruutu

Novak Djokovicin tarina – sodan keskeltä maailman parhaaksi

Novak Djokovic on kulkenut pitkän matkan Naton pommitusten alta yhdeksi kaikkien aikojen parhaista tennispelaajista. Djokovic on äärimmäisen kova pelaaja, mutta osaa myös viihdyttää katsojia.

urheilu
Novak Djokovic.
EPA

”Kattomme ylle kohosi teräksenharmaa F-117-pommikone. Katsoin kauhuissani, kun sen metallivatsa aukesi suoraan yläpuolellani ja kaksi laser-ohjattua ohjusta putosi kohti perhettäni, ystäviäni, asuinaluettani – kaikkea mitä olin koskaan tuntenut”. Näin on kertonut (siirryt toiseen palveluun) maailman tenniskenttiä nykyisin ylivoimaisesti hallitseva Novak Djokovic yhdestä tapauksesta, kun hänen perheensä juoksi pommituksia pakoon vuonna 1999. Nuori Novak-poika kaatui maahan ja näki edellä mainitun näyn.

Vuonna 1999 sotilasliitto Nato pommitti nykyisen Serbian aluetta osana Kosovon sotaa, joka puolestaan oli osa entisen Jugoslavian hajoamiseen liittyneitä sotia. Novak Djokovic asui Belgradissa ja täytti pommitusten aikaan 12 vuotta. Tämä puoli nykyisin maailman tenniskenttiä ylivoimaisesti hallitsevan Djokovicin taustasta unohtuu helposti.

Hämmästyttävää kyllä, näistä olosuhteista nousi peräti kolme tenniksen maailman ykköspelaajaa. Ana Ivanovic ja Jelena Jankovic ovat olleet lyhyesti naisten listaykkösiä, ja pitkään aivan huipulla. Djokovic puolestaan on jo nyt noussut yhdeksi kaikkien aikojen pelaajista.

Djokovic ja Ivanovic ovat samanikäisiä, vuoden 1987 ikäluokkaa. Jankovic on kaksi vuotta vanhempi. Ivanovic on usein kertonut, kuinka hän harjoitteli tennistä tyhjässä uima-altaassa, koska parempia paikkoja ei ollut tarjolla. Djokovic on löytänyt tavan ajatella pommituksia positiivisen kautta: ”Meidän ei silloin tarvinnut mennä kouluun ja pelasimme enemmän tennistä”.

Tenniksen Djokovic oli aloittanut jo 4-vuotiaana. Kun Djokovic oli 6-vuotias, hänet ”löysi” Jugoslaviassa legendaarinen valmentaja Jelena Gencic, joka valmensi Djokovicia 12-vuotiaaksi asti. Gencic näki heti, että Djokovicista tulee jotain suurta. Djokovic on puhunut Gencicistä äärimmäisen arvostavasti. Gencic kuoli kesken Ranskan avointen 2013. Se oli Djokovicille kova paikka. Tässä videossa Djokovic käy tapaamassa Genciciä voitettuaan ensimmäisen Wimbledoninsa vuonna 2011. (siirryt toiseen palveluun) Kuvissa näkyy myös Djokovic harjoittelemassa lapsena.

Syyskuussa 1999, pian pommitusten jälkeen, 12-vuotias Djokovic muutti Saksaan Niki Pilicin tennisakatemiaan. Siellä hän vietti neljä vuotta. Silloin oli jo selvää, että kyseessä on suurlupaus.

Ammattilaisuran alku  ja nousu ”ikuiseksi kolmoseksi”

Djokovic siirtyi ammattilaiseksi vuonna 2003. Hän aloitti tavalliseen tapaan pienemmistä Futures- ja Challenger-kisoista. Djokovic kävi myös Helsingin Talissa marraskuussa 2004, jossa hän hävisi toisella kierroksella. Djokovic muisteli Helsingin turnausta positiivisella mielellä Yle Urheilun haastattelussa vuosi sitten Ranskan avoimissa. Hänen silloinen valmentajansa Dejan Petrovic oli syntynyt Australiassa eikä ollut koskaan nähnyt lunta. Djokovicin mukaan he leikkivät lumessa kuin pienet lapset. Haastattelu on katsottavissa alla olevassa videossa.

Novak Djokovic.

Pian tämän jälleen, tammikuussa 2005, 17-vuotias Djokovic pelasi uransa ensimmäisen Grand Slam –turnauksen Australiassa. Hän hävisi avauskierroksella turnauksen lopulta voittaneelle Marat Safinille, mutta jo samana vuonna hän eteni Wimbledonissa ja US Openissa kolmannelle kierrokselle ja otti niissä kovia päänahkoja.

Djokovicin ura lähti kovaan nousuun. 20 parhaan joukkoon hän nousi 2006 ja 10 parhaan raja meni rikki keväällä 2007, ennen Djokovicin 20-vuotispäivää. Heinäkuussa 2007 Djokovic oli jo maailmanlistan kolmonen ja syyskuussa hän pelasi US Openin finaalissa, jonka hävisi Roger Federerille.

Kolmossija oli kuitenkin se, johon Djokovic näytti jumittuvan. Roger Federer ja Rafael Nadal olivat yhä omassa kastissaan. Djokovic voitti ensimmäisen Grand Slam –turnauksensa Australiassa 2008, mutta se jäi pitkäksi aikaa ainoaksi. Aikakirjoihin merkittiin paljon välierä- ja puolivälieräpaikkoja.

Djokovic oli noussut kolmoseksi siis heinäkuussa 2007, mutta ensimmäisen kerran hän pääsi kakkospaikalle vasta alkuvuodesta 2010. Sen jälkeen sijoitus vaihteli kakkosen ja kolmosen välillä ja Grand Slam –tulokset olivat pääosin välieriä ja puolivälieriä. Sitten tapahtui suuri muutos.

Gluteeniton ruokavalio ja painekammio

Novak Djokovic.
AOP

Muutos ikuisesta kolmosesta super-Djokoviciksi on helppo ajoittaa. Se tapahtui loppuvuodesta 2010.

Tennisvuosi 2010 päättyi siihen, että Djokovic johdatti Serbian maan historian ensimmäiseen Davis Cupin voittoon. Samaan ajankohtaan ajoittuu siirtyminen gluteenittomaan ruokavalioon, jolla on Djokovicin mukaan ollut merkittävä vaikutus hänen uraansa.

Djokovic tunnettiin nuorempana siitä, että hän luovutti paljon otteluita. Hänellä oli hengitysvaikeuksia, hän väsyi helposti, tuntui siltä kuin jalat vain eivät olisi kantaneet. Syyksi epäiltiin astmaa tai vain sitä, että hän ei ollut tarpeeksi hyvässä kunnossa.

Djokovic ja hänen jatkuvat ongelmansa olivat jopa naureskelun kohde. Kuuluisa tapaus on vuoden 2008 US Openista, kun Andy Roddick ihmetteli Djokovicin monia loukkaantumisia ja ongelmia. (siirryt toiseen palveluun) Roddick puhui siitä, kuinka Djokovic voittaa otteluita, vaikka hänellä on ”16 loukkaantumista” ja heitti lehdistötilaisuudessa, että serbillä on varmasti myös silloin esillä olleet lintuinfluenssa ja SARS.

Ruokavalion löysi ongelmien syyksi serbialainen lääkäri Igor Cetojevic vuonna 2010. Djokovic jätti leivän, pizzan ja pastan pois ja siirtyi gluteenittomaan ruokavalioon. On vaikea sanoa kuinka iso osa on sen ansiota, mutta Djokovic on ollut fyysiseltä jaksamiseltaan sen jälkeen aivan eri mies. Hän on pelannut lukuisia todella pitkiä, raskaita maratonotteluita, mutta hän ei ole ollut se, joka on ensimmäisenä väsynyt niissä. Djokovic on nykyään suorastaan teräsmies kentällä.

Toisena tekijänä julkisuuteen on noussut painekammio, jota Djokovic on kertonut käyttänneensä. (siirryt toiseen palveluun) Munanmuotoinen painekammio simuloi korkeassa ilmanalassa olemista. Djokovicin mukaan se auttaa palautumisessa.

Super-Djokovic

Super-Djokovicin ensimmäinen vuosi oli 2011. Djokovicin 2011 on yksi tennishistorian parhaista vuosista, tosin hän pisti itse vielä paremmaksi vuonna 2015. Djokovic aloitti kauden 2011 voittamalla Australian avoimet, joka oli hänen uransa toinen Grand Slam –turnausvoitto – kolme vuotta ensimmäisen jälkeen. Muutos huokui tuossa turnauksessa Djokovicin pelistä ja olemuksesta. Muistan itse sanoneeni ja kirjoittaneeni Australian avointen aikaan, että tätä miestä on todella vaikea voittaa tänä vuonna. Ja näin kävi. Djokovic hävisi ensimmäisen kerran vasta Ranskan avointen välierissä.

Novak Djokovic tuulettaa voittoa.
AOP

Djokovic nappasi voitot myös Wimbledonissa ja US Openissa. Lisäksi hän voitti huikeat viisi Masters-turnausta, vaikka loppukaudesta tahti alkoikin hyytyä.

Vuodet 2012-2014 jäivät hiukan jälkeen uskomattomista vuosista niiden ympärillä, mutta Djokovic oli saavuttanut lähes ennennäkemättömän varmuuden. Vaikka hän ei voittanut kaikkia turnauksia, hän oli kuitenkin aina finaalissa tai vähintään välierissä. Grand Slam –turnausvoittoja tuli vuosina 2012-2014 ”vain” yksi vuodessa, mutta kaikissa muissa hän oli finaalissa tai välierissä, yhtä puolivälieräpaikkaa lukuun ottamatta. Tällainen varmuus ei ole ollut huippupelaajillekaan tyypillistä, vaan heillekin on yleensä tullut huonompia turnauksia väliin. Roger Federer tosin oli parhaina vuosinaan yhtä tasainen kuin Djokovic.

Edellä mainituista maratonotteluista tulevat mieleen esimerkiksi vuoden 2012 Australian avointen ratkaisukamppailut. Djokovic pelasi ensin välierissä lähes viisi tuntia Andy Murrayta vastaan ja sitten finaalissa lähes kuusi tuntia Rafael Nadalia vastaan. Nadal oli hävinnyt kuusi edellistä keskinäistä ottelua, muunmuassa Wimbledonin ja US Openin finaalit, ja teki kaikkensa katkaistakseen voittosarjan, mutta Djokovic ei taipunut.

Vuosi 2015 oli sitten jälleen käsittämätön. Djokovic voitti toisen kerran urallaan saman vuoden aikana Australian avoimet, Wimbledonin ja US Openin. Tällä kertaa hän voitti ennätykselliset kuusi Masters-turnausta vuoden aikana sekä tietysti viidennen kerran kauden päätösturnauksen. Djokovic hävisi koko kauden aikana vain kuusi ottelua. Vain kerran hän ei päässyt finaaliin, kauden ensimmäisellä viikolla Dohassa, vähiten tärkeässä turnauksessa, jonka pelasi koko kaudella.

Kausi 2016 on alkanut jälleen vahvasti. Taskussa on jo Australian avointen voitto (kuudes siellä ja uran 11:s Grand Slam –turnausvoitto) sekä kolme Masters-turnausvoittoa. Jos haluaa olla ultrakriittinen, tällä kertaa Djokovic voitti vain yhden kolmesta massalla pelattavasta Mastersista. Joka tapauksessa hänellä on nyt ennätykselliset 29 Masters-turnausvoittoa. 100 miljoonaa dollaria palkintorahaa on aivan hiuskarvan päässä.

Se Ranskan avoimet…

Djokovicin komeasta meriittilistasta puuttuu yksi tärkeä palanen, Ranskan avointen voitto. Ranskan avointen voitto on kiertänyt Djokovicia lähes julmalla tavalla.

Novak Djokovic.
EPA / Guillaume Horcajuelo

Useimmiten esteenä on ollut Rafael Nadal. Yhdeksänkertainen Ranskan avointen mestari on voittanut Djokovicin Roland Garrosissa kuusi kertaa, kahdesti finaalissa, kolme kertaa välierissä ja kerran puolivälierissä. Finaalitappioitakin lähempänä mestaruutta Djokovic oli tavallaan vuonna 2013, kun Nadal vei välierän viidennen erän 9-7 ja sen jälkeen jyräsi helposti David Ferrerin finaalissa.

Viime vuonna vihdoin Djokovic suorastaan murskasi Nadalin tieltään ja eteni finaaliin. Stan Wawrinkalla oli kuitenkin unelmapäivä ja niin jäi Roland Garrosin voitto Djokovicilta edelleen saamatta.

Sitä Djokovic lähtee jälleen hakemaan sunnuntaina alkavasta turnauksesta. Helppoa se ei kuitenkaan nytkään ole. Ainakin Andy Murray, Kei Nishikori ja uudestaan iskuun päässyt Nadal ovat kovassa vireessä.

Äärimmäisen vaikea voitettava

Mikä tekee Djokovicista niin vaikean voitettavan? Serbillä ei juurikaan heikkouksia ole. Hänen syötönpalautustaan pidetään ehkä kaikkien aikojen parhaana. Nuorempana rysty oli Djokovicin parempi puoli, mutta nykyään molemmat peruslyönnit ovat erittäin vahvoja.

Djokovicin vahvuus on hyökkäys- ja puolustuspelin yhdistelmä. Jos annat vähänkään helppoja palloja, Djokovic ratkaisee parilla lyönnillä. Jos pääset hallitsemaan palloa, kaikki tulee takaisin niin kauan, että teet virheen. Lisäksi hän on erittäin hyvä nykytenniksen mukaisessa suunnanmuutospelissä, eli hän pystyy nopeasti muuttamaan puolustuksen hyökkäykseksi. Lyönti joka useimpia pelaajia vastaan olisi voittolyönti, voi Djokovicin käsittelyssä muuttua niin, että se ei pelkästään tule takaisin, vaan hän pääsee siitä itse hallitsevaan asemaan.

Djokovic on erittäin varma eikä yleensä anna paljon helppoja pisteitä. Hänen syöttönsä on parantunut paljon uran alkuvuosista. Se ei ole maailman parhaita, mutta se on riittävän hyvä tuomaan myös paljon suoria pisteitä. Kaiken lisäksi Djokovic on erittäin hyvä pelaamaan tärkeitä pisteitä, hän pystyy vielä parantamaan tasoaan niissä.

Hauska mies, kielimies, ylimielinen, kiukuttelija…?

Millainen Novak Djokovic on ihmisenä? Nuorempana hänestä syntyi kuva jossain määrin ylimielisenä ja kaikesta valittavana pelaajana. Myös hänen vanhempansa ruokkivat tätä antamalla lausuntoja, joissa he totesivat Novakin nousevan maailman parhaaksi. Djokovic ei ollut välttämättä kovin pidetty pelaaja uransa alkuvaiheessa.

Nyt tämä kuva on aika lailla muuttunut. Djokovic on hyvä esiintyjä, erittäin kielitaitoinen, huumorintajuinen ja arvostaa muita pelaajia kommenteissaan. Nuoruuden kommentit selittyvät osin sillä, että Djokovic tiesi olevansa parempi pelaaja kuin tulokset silloin osoittivat. Hän joutui usein luovuttamaan otteluita, mikä turhautti häntä. Joka tapauksessa hän on nyt osoittanut, että puheilla oli katetta.

Novak Djokovic.
EPA

Yleisö pitää nykyään Djokovicista, tosin ei hän vieläkään sellainen koko maailman suosikki ole kuin Roger Federer. Djokovic myös edelleen kiukuttelee ajoittain kentällä itselleen, valmennustiimilleen ja milloin kenellekin.

Valmentajista puheen ollen, Djokovicin valmentajina toimivat ammattilaisuran alussa ensin Dejan Petrovic ja sitten Riccardo Piatti. Vuodesta 2006 lähtien Djokovicia on valmentanut slovakialainen entinen ammattilaispelaaja Marian Vajda. Vuoden 2014 alusta lähtien tiimiin liittyi tennislegenda Boris Becker. Vajda ja Becker ovat jakaneet työtä niin, että jompikumpi on turnauksissa paikalla.

Djokovicin kielitaito on hämmästyttävä. Tuntuu siltä, että hän pitää finaalin jälkeisen puheen aina sillä kielellä missä ollaan, jopa kiinaksi. Viimeksi Djokovic piti puheen Roomassa sujuvalla italialla.

Djokovicin haastattelut ovat usein huumoripitoisia ja hän on valmis ylimääräisiin viihdenumeroihin. Djokovicin bravuuri nuorempana oli imitoida muita tennispelaajia. Hän on siinä todella hyvä, kuten vaikkapa tästä näkee. (siirryt toiseen palveluun)

Yksi kaikkien aikojen parhaista

Novak Djokovic on jo nyt noussut kaikkien aikojen parhaiden tennispelaajien joukkoon. Mikä hänen asemansa parhaiden joukossa on, on sitten määrittelykysymys.

Puhtaasti pelitason perusteella on todella vaikea määritellä ”kaikkien aikojen paras”. Jo välineet ovat muuttuneet niin paljon, että vaikkapa Rod Laverin ja Björn Borgin vertaaminen nykypelaajiin on mahdotonta.

Jos ajatellaan, että kehitys menee eteenpäin, nykypelaajia voisi pitää entisiä parempina. Nyt olemme sikäli poikkeuksellisessa tilanteessa, että peräti kolme nykypelaajaa – Federer, Nadal ja Djokovic – kuuluvat kaikkien aikojen parhaiden listalla kärkipäähän. Heidänkin vertaamisensa keskenään on vaikeaa, sillä kaikkien parhaat vuodet ajoittuvat hieman eri aikoihin.

Jotain kertoo Nadalin kommentti (siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen, kun Djokovic oli voittanut hänet Dohan finaalissa tämän vuoden tammikuussa 6-1, 6-2. ”En tiedä ketään, joka on koskaan pelannut tennistä näin. Sinä aikana kun tunnen tämän lajin, en ole koskaan nähnyt kenenkään pelaavan tällä tasolla”. Ja Nadal on sentään nähnyt tennistä aika paljon.

Objektiivisempi tapa määritellä kaikkien aikojen parasta on vertailla saavutuksia. Nykyään yleinen tapa on mekaanisesti laskea voitettuja Grand Slam –turnauksia. Siinä tosin ei pystytä vertaamaan kauemmas historiaan, kun Grand Slam –turnausten asema oli erilainen. Tässä vertailussa Djokovic 11 voitollaan on vielä suhteellisen kaukana Roger Federerin ennätyksestä (17). Tällä hetkellä Djokovic on kuitenkin ykkössuosikki jokaisessa turnauksessa, joten on hyvin mahdollista, että mestaruuksia tulee seuraavan parin vuoden aikana useita lisää. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä tapahtuu, joten elämme tässä suhteessa hyvin mielenkiintoisia aikoja.

Suosittelemme