Suora

  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 5. osakilpailu, Hell RX
  • Urheiluruutu

Laaja tarkistusraportti: Suomen Olympiakomitea käytti valtionavustuksia makeisiin, alkoholiin, sateenvarjoihin…

Yle Urheilu tutki opetus- ja kulttuuriministeriön tarkistusraportin, joka koskee Olympiakomitean valtionavustusten käyttöä vuonna 2014.

urheilu
Kuva raportin kansikuvasta
Yle

Keskiviikkona uutisoitiin, että Suomen olympiakomitea joutuu maksamaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä valtionavustuksia takaisin yli 435 000 euroa vuodelta 2014, kun valtionavustusten kokonaismäärä oli tuolloin noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Ministeriön tarkastusraportin mukaan summasta korkojen osuus on 29 000 euroa.

Takaisinperintä tapahtuu siten, että ministeriö ottaa 200 000 euroa Olympiakomitean tämän vuoden toiminta-avustuksesta. Loppuosan summasta Olympiakomitean pitää maksaa vuoden loppuun mennessä.

Ministeriö perii Olympiakomitealta rahaa vuoden 2014 yleisavustuksesta sekä vuonna 2013 valmennusosaamisen kehittämiseen myönnetyistä erityisavustuksista. Näitä kohteita ovat muun muassa Sotshin olympialaiset, joukkuepalloilulajien kehittäminen, valmentajuuden kehittäminen ja Sport Finland –tapahtumatoimistolle myönnetyt erityisavustukset sekä Olympiakomitean saama yleisavustus.

Tarkastusraportin mukaan Olympiakomitea on käyttänyt valtionavustuksia myös muuhun tarkoitukseen, mihin ne on alun perin myönnetty.

Olympiakomitea kuitenkin vetoaa siihen, että se on säästänyt rahaa hallinnosta, että suomalaista huippu-urheilua on voitu edistää.

Palkkakaton ylityksiä

Suurin yksittäinen takaisinperintä koostuu Huippu-urheiluyksikön työntekijöille maksettavista yli 70 000 euron palkkakaton ylittävistä palkoista.

Tarkastusraportin mukaan näistä palkkakaton ylittävistä palkkakuluista koostuu 237 861 euroa. Tämän lisäksi on maksettu luontaisetuja 31 145 euroa.

Olympiakomitea sai ministeriöltä 6 860 000 euron avustuksen vuodelle 2014, ja siitä 600 000 euroa on tullut käyttää Suomen Paralympiakomitea ry:n Huippu-urheiluyksikössä työskentelevien henkilöiden palkkaukseen sekä paralympiaurheilun kehittämiseen.

Olympiakomitean henkilölistauksen mukaan vuonna 2014 Huippu-urheiluyksikössä on työskennellyt koko vuoden aikana 23 henkilöä, joista 15 koko vuoden ja 8 osan vuotta. Näistä 15 koko vuoden työskennelleistä henkilöistä 8 on saanut vuosipalkkaa yli 70 000 euroa. Tarkastusraportin mukaan ylittävä osuus on vaihdellut 8 406 eurosta 69 962 euroon.

Olympiakomitean vastineen mukaan palkkakattoa ei voitaisi soveltaa, ennen kuin se on mainittu tukipäätöksissä. Olympiakomitea vetoaa, että ensimmäisen kerran 70 000 euron palkkakatto on mainittu vuoden 2016 avustuspäätöksissä.

Liikuntajärjestöjen palkkakatto esiteltiin kuitenkin esimerkiksi kansallisessa liikuntafoorumissa 22.-23.9.2013 Paavo Arhinmäen toimesta, ja Olympiakomitea oli yksi foorumin järjestäjistä. Tarkastusraportin mukaan tilaisuuteen osallistui muun muassa kymmenen Olympiakomitean edustajaa. Tuolloinen ministeri Arhinmäki sanoi, että valtionavustusta voi jatkossa käyttää palkkausmenoihin kaikkine sivukuluineen enintään 70 000 euroa työntekijää kohden.

Tarkastustoimen käsityksen mukaan palkkausmenoja, jotka ylittävät per työntekijä vuosittain 70 000 euroa, ei voida erityisavustuksen ehtojen ja rajoitusten puitteissa pitää tarpeellisina ja määrältään kohtuullisina.

Runsaasti kilometrikorvauksia

Suuria summia on kertynyt myös kilometrikorvauksista.

Raportin mukaan esimerkiksi yhdelle työntekijälle olisi vuosipalkan lisäksi maksettu verovapaina kilometrikorvauksina yhteensä 16 106,51 euroa, joka tarkoittaisi ajettuina kilometreinä yli 37 000 kilometriä vuodessa.

Olympiakomitean henkilökunnalle maksamat kilometrikorvaukset ovat olleet tilinpäätöksessä yhteensä 76 374,33 euroa. Summasta 69 790,28 euroa on muodostunut Huippu-urheiluyksikköön kohdistetuista kilometrikorvauksista. Olympiakomitean vastauksen mukaan ajopäiväkirjoja ei ole velvoitettu täyttämään.

Raportissa kerrotaan, että Huippu-urheiluyksikön verovapaista kilometrikorvauksista 61 144,48 euroa on maksettu kuudelle Huippu-urheiluyksikön työntekijälle, joiden palkkatulot ovat ylittäneet vuosittain yli 70 000 euroa.

Verohallinnon vero-ohjeiden mukaan työmatkalla tarkoitetaan matkoja, joita verovelvollinen tilapäisesti tekee erityiselle työntekemispaikalle työtehtäviensä vuoksi. Asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole verotuksessa työmatka.

Raportin mukaan esimerkiksi yhdellä matkalaskulla ei ole ilmoitettu matkojen päiviä, vaan matkalasku on päivätty yhdelle päivälle.

Yhdelle Huippu-urheiluyksikön työntekijälle on maksettu kilometrikorvauksia yhteensä 23 843 kilometriltä.

Olympiakomitea kertoo määritelleensä muun muassa työntekijöidensä työsopimuksiin kodin varsinaiseksi työntekemispaikaksi ja toissijaiseksi työntekemispaikaksi Helsingin, jolloin verovapaita matkakorvauksia (ei päivärahoja) voidaan maksaa kodin ja toissijaisen työntekemispaikan välillä. Olympiakomitean mukaan järjestelystä on sovittu, koska "erityisesti lajiryhmävastaavien arkipäivän työ tapahtuu 'urheilun kentällä'".

Tarkastushavaintojen mukaan matkalaskuille kirjatuissa matkoissa ei myöskään ole ollut suunnitelmallisuutta.

Olympiakomitean toimittaman vastineen perusteella Huippu-urheiluyksikön työn onnistuminen edellyttää monen henkilön osalta aktiivista matkustusta.

- Hyvällä suunnittelulla pyrimme järkeistämään matkustamisen määrää, tiedostaen kuitenkin, että leirien, kilpailujen ja kokousten suunnittelu ei useinkaan ole käsissämme.

Raportin mukaan ministeriö edellyttää, että Olympiakomitean tulee jatkossa huomioida valtion matkustussääntö, jossa todetaan muun muassa, että "virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen virkamatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista."

Tarkastustoimi suosittaa, että Olympiakomitealta vaaditaan jatkossa ajopäiväkirjat työmatka-ajojen todentamiseksi.

Raportin mukaan Olympiakomitean vastineen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi ottaa kantaa, ovatko maksetut kilometrikorvaukset olleet tarpeellisia ja kohtuullisia ja näin ollen kilometrikorvauksia ei ole oikaistu.

Verohallinnon arvioitavaksi jää, täyttääkö Olympiakomitean kirjaama ehto tietyille työsopimuksille ensisijaisesta ja toissijaisesta työpaikasta Verohallinnon määritelmän.

Avustuspäätöksen mukaisesti sen sijaan leasingautojen vuokrat, polttoainekustannukset ja autohallipaikoista syntyvät kustannukset eivät olisi olleet hyväksyttäviä.

Kulut ovat olleet yhteensä 30 791 euroa.

Sotshin hotellivarauksista tappioita

Olympiakomitea kärsi tappiota Sotshin talviolympialaisissa 2014, kun hotellivarauksia jäi käyttämättä.

Olympiakomitean piti vuokrata hankkimiaan hotellihuoneita kisavieraille, mutta ne jäivät käyttämättä.

Kuluista on todisteena kolme kirjausta nimikkeellä "Access Event, hotel Atlant" yhteensä -452.200 euroa. Tarkastusraportin mukaan kyseessä on Olympiakomitean allekirjoittama sopimus hotellin vuokraamisesta 19 yöksi Sotshin kisoihin 5.2.2014-24.2.2014.

Raportin mukaan Olympiakomitea kertoo, että varauksia ei pystynyt jälkikäteen perumaan "sopimuksen tiukkojen ehtojen takia". Tarkastuskertomus kuitenkin kiistää tämän väitteen. Sen mukaan nämä hotellihuoneet olisi voitu ilmoittaa uudelleen myyntiin, minkä seurauksena Olympiakomitean tappio olisi jäänyt pienemmäksi. Tarkastuksen yhteydessä on ollut käytössä sopimus, jonka mukaan myyjälle olisi voinut ilmoittaa ilman aikarajoitetta tyhjistä huoneista. Mikäli huoneet olisi saatu myytyä, olisi myyjä ottanut palkkiota 10 prosenttia huoneen hinnasta, ja lopputilitys olisi tehty Olympiakomitealle, kerrotaan tarkastusraportissa.

Olympiakomiteasta saadun laskelman mukaan Sotshin varainhankinnan tappio on ollut suuruudeltaan kokonaisuutena noin 372 000 euroa.

Syynissä tarjoilu- ja ravintolalaskut

Raportissa on tarkastaja listannut lukuisia ei-hyväksyttävinä pitämiään kuluja. Niitä ovat muun muassa neuvottelu- ja kokouskulut.

Raportin mukaan tilinpäätökselle on kirjattu kokous- ja neuvottelukuluja yhteensä 112 632,90 euroa. Kuluista on Huippu-urheiluyksikön toimintaan (mukaan lukien Sotshi) jyvitetty 54 574 euroa. Kulut muodostuvat pääosin tarjoiluista ja ravintolalaskuista. Tarkasteltujen ravintolalaskujen osalta tositteilla ei ole ollut mainintaa illalliselle osallistuneiden nimistä, lisäksi useat ravintolalaskut sisältävät runsaasti alkoholikuluja. Suuri osa neuvottelukuluista on laskutettu Olympiakomitean henkilökunnan matkalaskuilla.

Muun muassa eräs illallinen maksoi yhteensä 1 159,80 euroa. Olympiakomitean vastineen perusteella kyseessä on ollut kansainvälisen olympiakomitean delegaation vierailu Helsingissä ja siihen liittyvä illallinen.

Toinen illallinen maksoi vieläkin enemmän, 2 373 euroa.

Tarkastusraportin mukaan pelkästään joulukuussa 2014 Olympiakomitealla on kulunut neuvottelukuluihin 37 491,35 euroa.

Olympiakomitean vastineen mukaan neuvottelu- ja kokouskulut ovat olleet tarpeellisia ja kohtuullisia Olympiakomitean toimintaan liittyvinä. Vastineen mukaan kulut liittyvät kiinteästi Huippu-urheiluyksikön välttämättömiin ja tarpeellisiin kuluihin.

Olympiakomitea on perustellut kuluja muun muassa siten, että "kokouspakettien sisältöä ei ole jaettu esimerkiksi tilavuokriin, majoituksiin ja kokoustarjoiluihin. Kokouspakettien osalta puolet on tilavuokrien ja kokousvälineiden osuutta."

Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin tähdentää, että tarkastuksessa kokonaisuudessaan hyväksyttävät kokous- ja neuvottelukulut ovat poikkeuksellisen suuret. Tarkastustoimi haluaa painottaa, että Olympiakomitean tulisi jatkossa pyrkiä pitämään kokous- ja neuvottelukulut huomattavasti kohtuullisempana.

Raportin mukaan hyväksyttäviä kuluja eivät myöskään ole työpaikkaruokailuun liittyvät kulut 4 480,01 euroa sekä liikuntasetelit 419 euroa.

Lahjat ja huomionosoitukset

Tarkistuskertomuksen mukaan Olympiakomitea on käyttänyt lahjoihin ja huomionosoituksiin 39 882,09 euroa.

Raportin mukaan kuluista Huippu-urheiluyksikön kuluiksi (mukaan lukien Sotshi) on jyvitetty yli puolet, 22 928,43 euroa.

Tositetarkastuksen perusteella kuluiksi on kirjattu muun muassa olympiapinssejä 4 754 eurolla. Niitä Olympiakomitea pitää olennaisena osana kisajoukkueita.

Raportissa on kiinnitetty huomiota myös Olympiakomitean työntekijälle syntymäpäivälahjaksi ostettuun 2 194,01 euroa maksaneeseen polkupyörään.

Sata lippua yritysseminaariin

Olympiakomitea hankki myös sata lippua Nordic Business Forumiin. Niiden yhteisarvo kipusi 6 175, 40 euroon.

Tarkastuskertomuksen mukaan näitä kuluja ei voi kattaa valtionavustuksella.

Olympiakomitean toimittaman vastineen perusteella Nordic Business Forum oli valintana yhdelle vuosittaiselle yhteiselle verkostoitumistilaisuudelle. Tarkoituksena oli tarjota Sport Finlandin yhteistyökaupungeille verkostoitumismahdollisuus Suomen Olympiakomitean yhteistyötahojen kanssa, ja saada myös uusi ideoita, inspiraatiota, kontakteja ja työkaluja omaan työhönsä kaupungin tapahtumayksiköissä.

Kun kyseistä tapahtumaa ei ole esitetty avustushakemuksella, opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi katsoa sen olevan toiminnan kannalta tarpeellinen ja siten hyväksyttävä kulu.

Markkinointikulut selvityksessä

Olympiakomitea satsasi vuonna 2014 voimakkaasti myös markkinointiin. Tuolloin se osti Markkinointitoimisto Cassiukselta palveluja 70 943,20 eurolla. Tarkastuskertomuksen mukaan tämä tapahtui ilman kilpailuttamista, vaikka hankinta pitää lain mukaan kilpailuttaa, jos se nousee yli 30 000 euroon: yksi 17 000 euron lasku on maksettu suullisen sopimuksen mukaan, ja yhdestä 11 000 euron maksusta ei ole tositetta.

Olympiakomitea maksoi Infront Finlandille Urheilugaalasta 16 000 euroa, mutta tarkastuskertomuksen mukaan tästäkään ei löydy tositetta. Tälle firmalle Olympiakomitea maksoi yhteensä 41 000 euroa.

Muun muassa Porin vesibussiristeilyt maksoivat puolestaan 9 163,60 euroa.

Olympiakomitean, Veikkauksen, Paralympiakomitean ja Suomen Golf-liiton tilaisuuden laskusta on edelleen laskutettu näiltä tahoilta ja Valolta yhteensä 7 718 euroa. Olympiakomitean kuluksi on jäänyt 1 506 euroa. Laskun kokonaissummasta alkoholiostojen osuus on 2 169,32.

Olympiakomitean toimittamalla Huippu-urheiluyksikön hankelaskelmalla, ostettuja asiantuntijapalveluita on kirjattu vuonna 2014 yhteensä 447 924,14 euroa.

Ostetuista asiantuntijapalveluista muun muassa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselle (KIHU) on maksettu neljällä suorituksella yhteensä 150 000 euroa. KIHU:n hallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.

Olympiakomitea perustelee tätä sillä, että Huippu-urheiluyksikön tehtävä on johtaa ja koordinoida suomalaisen urheilua kolmen ohjelman kautta, jossa KIHU johtaa osaamisohjelmaa. Rahoittamalla KIHUn osallistuva asiantuntijatoiminnan mallin toteutumista Olympiakomitea kertoi pystyneensä toteuttamaan noin kymmenen päätoimisen asiantuntijan jalkautumista eri lajien arkivalmennukseen.

Tarkastustoimen käsityksen mukaan 150 000 euron hankintaa ei ole kuitenkaan kilpailutettu. Olympiakomitean vastineen perustella kilpailuttaminen KIHUn osalta ei ole mahdollista, koska vastaavaa osaamista ei ole missään muualla ja yksiselitteisesti vastaavaa palvelua ei ole saatavissa muualta.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat