1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Jääkiekon suurvallat – näin Leijonat vertautuu muuhun maailmaan

Pelaajamäärään suhteutettuna Suomi on jääkiekon MM-kisojen lähihistorian menestynein maa.

Kuva: Tomi Hänninen

Jääkiekon MM-kisojen loppuottelun sunnuntaina voittanut Kanada kaatoi Suomen unelman historiallisesta kolmannesta maailmanmestaruudesta saman kevään aikana. Kanadalaiset voittivat 26:nnen miesten maailmanmestaruutensa, Suomi puolestaan jäi vuoden kolmannessa finaalissaan hopealle.

Alkuvuosi 2016 oli Leijonille kuitenkin poikkeuksellisen komea. Alle 20-vuotiaat voittivat MM-kultaa kotikisoissa Helsingissä tammikuussa, alle 18-vuotiaat toivat maailmanmestaruuden Suomeen Yhdysvalloista huhtikuussa. Miesten turnauksessa Suomi eteni voittamattomana loppuotteluun asti.

Hopeamitali oli Suomen kahdeksas ja kaikkiaan kolmastoista miesten MM-kisoista. Kaikkien aikojen mitalitaulukossa Leijonat on Neuvostoliiton, Kanadan, Tshekkoslovakian, Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen kuudentena. Jos tarkastellaan modernin jääkiekon aikakauden paria viimeisintä vuosikymmentä jättämällä jo hajonneet maat pois laskuista, osoittavat lukemat Suomen kuuluvan MM-jääkiekon kestomenestyjiin.

Venäjä osallistui MM-jääkiekkoon ensimmäistä kertaa vuonna 1992, Tshekin ja Slovakian joukkueet oli erotettu vuoden 1993 kisoihin mennessä. Siitä alkaen eniten miesten maailmanmestaruuksia ovat voittaneet Kanada (7), Tshekki (6) ja Venäjä (5).

Miesten MM-mitaleita eniten on Ruotsilla, 16, ja Suomi jakaa tilaston kolmospaikkaa Tshekin kanssa. Kun mukaan otetaan myös alle 20- ja alle 18-vuotiaiden kisat, Venäjä on mitalitaulukon ykkönen ennen Kanadaa, Ruotsia ja Suomea. Venäjällä on tällä laskentatavalla kaikkiaan 40 mitalia, joista puolet alle 20-vuotiaista. Leijonilla mitaleita on 28.

Maiden välisiä suhteita voidaan tarkastella lähemmin huomioimalla jääkiekkoilijoiden määrä. Jääkiekon kotimaassa Kanadassa on uskomattomat 721 000 rekisteröityä pelaajaa. Suomessa heitä on Kansainvälisen jääkiekkoliiton tuoreimman tutkimuksen mukaan täpärästi alle 76 000, eli noin kymmenes tästä.

Pelaajien määrään suhteutettuna Suomen menestys MM-karkeloissa on ollut ansiokasta. Jos verrataan rekisteröityjen pelaajien määrää MM-kultamitalien määrään kaikissa kolmessa luokassa, on Suomi täpärästi Venäjän jälkeen toisena kahdella miesten, kahdella alle 20-vuotiaiden ja kolmella alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruudella.

Väkilukuun suhteutettuna Suomi on voittanut eniten MM-kultamitaleita miehissä, alle 20- sekä alle 18-vuotiaissa yhteensä. Toisena tässä tilastossa on Tshekki, joka on itsenäisenä maana juhlinut miesten kultaa peräti kuudesti ja nuorisomaajoukkueissa kahteen otteeseen. Kanadan huimat 20 kultamitalia vuodesta 1993 alkaen nostavat sen korkealle tässäkin tilastossa valtavasta väkiluvusta huolimatta.

MM-kisamitalit yhteensä vuodesta 1993 alkaen

Venäjä (99 172 pelaajaa): 40 mitalia, 12 kultaa
Kanada (721 504 pelaajaa): 38 mitalia, 20 kultaa
Ruotsi (60 089 pelaajaa): 33 mitalia, 4 kultaa
Suomi (75 871 pelaajaa): 28 mitalia, 7 kultaa
USA (533 172 pelaajaa): 25 mitalia, 12 kultaa
Tshekki (109 103 pelaajaa): 19 mitalia, 8 kultaa
Slovakia (11 518 pelaajaa): 8 mitalia, 1 kulta
Sveitsi (23 296 pelaajaa): 3 mitalia, ei kultia