Suomea ”vihaava” prinssi Albert ja ämpärikaupalla kaviaaria: Tällainen on F1-toimittaja Timo Pulkkisen muistojen Monaco

Formula 1 -kilpailuja yli 15 vuotta kiertäneellä toimittaja Timo Pulkkisella on pitkä ja lämmin suhde Monacoon. Nuorena poikana hän tutustui kaupunkiin Keke Rosbergin opastuksella ja on sen jälkeen käynyt pienoisvaltiossa yli 50 kertaa. Vuosien varrella hän on käynyt juhlissa, joissa pöytään on kannettu ämpärikaupassa kaviaaria – ja editoinut tv-juttuja auton takapenkillä maanalaisessa parkkihallissa. Tässä jutussa Pulkkinen muistelee tarkemmin häkellyttäviä Monacon-reissujaan.

Kuva: EPA

Monacon ruhtinaskunta on ollut suvussamme tärkeä paikka. Isoisäni Jukka osallistui kartturina Monacon ralliin useamman kerran ja tyylikkäänä herrasmiehenä hän istui hyvin Monacon maisemiin. Hienoinen ongelma oli, etteivät taloudelliset edellytykset riittäneet kuin lyhyisiin visiitteihin. Vierailuillaan hän kuitenkin sai vaikutusvaltaisia ystäviä ja muun muassa yksi Grimaldin suvun prinsessoista lähetti isälleni Jormalle puisen leluauton joskus 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. Niin, ja hankkihan isoisä itselleen jopa Paronin arvonimen. Homma tosin hoitui ostamalla arvonimi erikoisliikkeestä.

Itse sain ensikosketuksen reilun 30 000 asukkaan Monacoon 1970-luvun loppupuolella Keke Rosbergin raivatessa tietään Formula ykkösiin. Olimme koko perheen voimin autoreissulla Euroopassa ja isäni oli tuolloin hyvää pataa Keken kanssa. Siihen aikaan kun kännyköitä ei ollut, tapaaminen muistaakseni oli sovittu yksinkertaisuudessaan teleksillä niin, että ”nähdään ensi viikon torstaina kello 12.00 Cafe De Parisissa”. Keke tuli paikalle vihreällä, isokorisella Mersulla. Mersun konepellin päällä oleva johtotähti oli kustomoitu siten, että tähden paikalla olikin Keken kypärän figuuri. Lähdimme katsomaan Keken kanssa nähtävyyksiä.

Sen reissun jälkeen olen käynyt Monacossa yli 50 kertaa, eli äkkiseltään laskettuna ainakin pari kertaa vuodessa. Raahasin omat lapseni vajaat kymmenen vuotta sitten Monacoon, mutta se ei varmaankaan jättänyt lapsiini samanlaista Monaco-fiilistä, joka itselläni on. Sukupolvi on erilainen, heille Monaco on vain yksi kaupunki muiden joukossa. Minulle se on jotain vallan muuta.

Jukka Pulkkinen.
Formula 1 -kilpailuja yli 15 vuotta kiertäneen toimittajan Timo Pulkkisen isoisä Jukka hankki Monacosta itselleen Paronin arvonimen.

Hannu Mikkolan naamavippi, tylsistyneet ökyrikkaat ja työhuone auton takapenkillä

Vuonna 1984 olin ensimmäisellä työkeikalla toimittamassa ohjelmaa rallista. Tulihan se legendaarinen Casinokin muutamaan kertaan nähtyä. Muistan, kun menimme pienellä suomalaistoimittajaporukalla Casinolle yhdessä Hannu Mikkolan kanssa. Hannun naamavipillä pääsimme vähän kovemman rahan pelipuolelle. Siinä vaiheessa, kun tylsistyneen näköinen ranskalainen playboy viskeli rulettipöytään vaaleanpunaisia 50 000 frangin pelimerkkejä vailla huolen häivää, alkoi Hannukin vähän huokailla. Kaveri voitti muuten pari kertaa peräkkäin pläänin, eli merkit takaisin 30-kertaisena, mutta ei sekään huivi kaulassa istunutta baskeripäätä hetkauttanut.

Rallikisojen jälkeen Beach Plaza -hotellissa oli tapana olla hyvät karkelot, joihin meidätkin kuvaajani Matilaisen Sepon kanssa kelpuutettiin mukaan. Peugeot pisti ämpärikaupalla kaviaaria ja shampanjaa pöytään.

Formuloiden osalta minun Monaconi alkoi kirjaimellisesti maan alla. Vuonna 2001 teimme Maikkarille ohjelmaa ja jotain oli mennyt pieleen akkreditointien kanssa, koska sain pääsyn vain TV-alueelle. Teimme veljeni Tomin kanssa päätöksen, että hän kuvaa materiaalit kaikkiin ohjelmiin ja minä hoidan editoinnin. Kustannussyistä editointipaikka oli La Condaminen parkkihalli ja auton takapenkki. Istuskelin siellä maan alla koko viikonlopun. Hommat hoituivat, mutta sen jälkeen onneksi asiat tehtiin aavistuksen verran ammattimaisemmin.

Näin saat Prinssi Albertin haastattelun yksinoikeudella

Monacon GP -viikkoon on aina kuulunut hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelu, jossa AS Monaco FC saa vastaansa kuskeista muodostetun joukkueen. Pelihän on mitä on, mutta Stade Louis ll:lla olen tehnyt ehkäpä urani kovimman haastattelun. Nykyinen ruhtinas, silloinen prinssi Albert, oli pelaamassa ja hän tuli vaihtoon. Kaikki TV-yhtiöt kärttivät haastattelua, mutta kukaan ei uskaltanut lähestyä häntä. Huomasin adjutantin Albertin vierellä ja menin rohkeasti kysymään, olisiko prinssiä mahdollista haastatella. Adjutantti käski kysymään itse. Esittäydyin ja kerroin olevani Suomesta. Hän katsoi minua hetken ja sanoi "From Finland? I hate Finland" eli ”Suomesta? Minä vihaan Suomea”.

Monacon ruhtinas Albert (vas.) ja Toro Rosson Carlos Sainz junior hyväntekeväisyysottelussa. Kuva: AOP

Kesti sekunnin pureskella tätä vastausta ja samalla ajattelin, että nyt ei tainnut mennä ihan nappiin. Nähtyään ilmeeni Prinssi purskahti nauruun ja sanoi, että hän todellakin rakastaa Suomea. Hän kertoi käyneensä useamman kerran katsomassa Jyväskylän Suurajoja ja tuntevansa henkilökohtaisesti kaikki Suomen kovimmat kuskit. Haastattelu tehtiin hyvässä hengessä samalla kun muut tv-yhtiöt jonottivat haastattelua. Kun olin lopettanut, prinssi sanoi muulle porukalle, että tämä oli nyt tässä. "Tämä kaveri oli ainoa joka uskalsi kysyä, ottakaa siitä opiksenne."

Viikkovuokra hotellissa: 37 000 euroa

Toimittajalle Monacon GP:n viikonloppu saattaa olla varsinkin majoitusten suhteen haastava. Hinnat ovat pilvissä ja saatavuus heikko. Jo 2000-luvun alussa sain suhteillani järjestettyä vuokra-asunnon sata metriä radalta. Vuokraamassamme asunnossa suihku tosin oli niin surkea, että ostimme suomalaisen suihkupään, jota kuskasimme mukana ja vaihdoimme sen aina paikoilleen oleskelumme ajaksi. Kollegamme ovat olleet kateudesta vihreinä asunnosta, sillä jos kaupunkiin matkustaa vaikkapa Nizzasta, on vaikea arvioida kauanko matka kestää. Meillä kämpän ikkunasta näkyi selostuskoppi ja tiesin aina, että työpaikalle kestää kävellä seitsemän minuuttia. Asunnon vuokrahinta, 6 500 euroa viikosta on toki paljon. Toisaalta se ehkä on vähän, kun puhutaan kuitenkin Monte Carlosta. Vanhassa Loews-hotellissa, nykyisessä Fairmontissa huone maksaa 37 000 euroa viikolta.

F1-osakilpailun valmisteluja Monte Carlossa. Kuva: AOP

Monacon GP:tä hehkutetaan aina glamourilla ja kaikella muulla säihkeellä. Ehkä se liittyy samanaikaisiin Cannesin elokuvafestivaaleihin ja sen mukanaan tuomiin Hollywood-tähtien vierailuihin, hulppeisiin veneisiin ja luksuspartyihin valikoiduille joukoille ympäri kaupunkia. Totuus kuitenkin on, että kisa itsessään on ainutlaatuinen, haastava ja vaikea, mutta joskus jopa tylsä. Monacon voittajat muistetaan kuitenkin pitkään ja sen voitolla on jostain syystä aivan erilainen sointi kuin vaikkapa Sotshin, sitäkään mitenkään aliarvioimatta.