Suora

  • Elävä arkisto esittää

Joka sadannella on sydämen rakenteellinen vika – voi tuoda myöhemmin rajoituksia urheilemiseen

Synnynnäinen sydänvika rajoittaa urheilemista, mutta sen vaikuttavuus riippuu sydänviasta. Sydänvikojen seuranta, hoito ja mahdolliset liikuntarajoitukset räätälöidään aina potilaskohtaisesti.

urheilu
Emmi Helle Jukolan viesti
Tomi Hänninen

*LAPPEENRANTA. *Stanfordin yliopistossa synnynnäisten sydänvikojen syntyä tutkiva lääkäri Emmi Helle, 37, muistuttaa, että sydänvika saattaa heikentää hapenottokykyä, jolloin potilas hengästyy ja väsyy rasituksen seurauksena tavallista nopeammin.

Lastentauteihin erikoistuva lääkäri kuitenkin korostaa, että suurin osa sydänvian omaavista lapsista voi harrastaa liikuntaa rajoituksetta tai pienin rajoituksin.

- Rajoitukset ovat harvinaisia, ja ne voivat olla esimerkiksi sykerajoja tai, että kielletään kilpaurheilu (korkeaintensiteettinen usein toistuva liikunta). Joissain sydänvioissa voi olla hyvä välttää äkillisiä ponnistuksia, esimerkiksi painonnostossa. Mutta nämä rajoitukset ovat täysin räätälöityjä tilanteen mukaan.

- Viimeaikoina uutisissa on kirjoitettu runsaasti aikaisemmin terveiden urheilijoiden sydänperäisistä äkkikuolemista. Näiden syynä on yleensä perinnölliset rytmihäiriö- ja sydänlihassairaudet, eivät rakenteelliset synnynnäiset sydänviat.

Etsii geeneistä syitä synnynnäisen sydänvian kehittymiselle

Helteen tutkimuksen tavoitteena on etsiä geeneistä syitä synnynnäisen sydänvian kehittymiselle. Hän huomauttaa, että sydämen kehitys on monimutkainen tapahtumaketju, ja sydämen tärkeimmät rakenteet kehittyvät jo 4-6 raskausviikoilla.

- Jos joku tässä ketjussa menee vikaan, sydämeen voi tulla rakenteellinen vika. Synnynnäinen sydänvika on siis olemassa jo sikiöajoilta asti, vaikkei sitä heti huomattaisikaan. Suurimmassa osassa tapauksista emme tiedä, miksi jollekin kehittyy synnynnäinen sydänvika.

Helle painottaa, että sydänviat esiintyvät usein suvuittain, mutta toistaiseksi tunnetaan vain muutama geeni, joiden mutaatiot voivat altistaa synnynnäisen sydänvian kehittymiselle.

- Nämä tunnetut geenivirheet selittävät ainoastaan pienen osan vioista. Minun tehtäväni on yrittää etsiä uusia tällaisia geenejä sekä selvittää sitä, miksi ja miten geenivirheet johtavat sydänvian syntyyn.

Tutkimuksessa on mukana 120 sydänvikaista ihmistä

Turusta lähtöisin olevan Helteen tutkimus alkoi kaksi vuotta sitten, jolloin tutkittavia rekrytoitiin. Helle kertoo, että tutkimuksessa on nyt mukana noin 120 ihmistä, joilla on synnynnäinen sydänvika.

- Osalta olemme keränneet näytteitä myös perheenjäseniltä. Nyt tutkimme tarkemmin kahta geeniä, joiden mutaatioiden epäilemme löydöstemme perusteella liittyvän synnynnäisen sydänvian kehittymiseen.

Helle kuitenkin korostaa, että geenitutkijan tie on pitkä ja kivinen, ja näitä mutaatioita pitää tutkia hyvin tarkkaan erilaisissa solu- ja eläinmalleissa ennen kuin varmuudella voidaan sanoa niiden aiheuttavan synnynnäisiä sydänvikoja.

- Aikaisempien tutkimusten perusteella eräät äidin sairastamat pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, tietyt lääkitykset ja esimerkiksi raskauden aikaisessa vaiheessa sairastettu vihurirokko, lisäävät synnynnäisen sydänvian riskiä lapsessa.

- Tulevaisuudessa tavoitteenani on käyttää Suomen ainutlaatuista terveydenhuollon rekisteridataa hyväksi etsiessäni perintötekijöiden lisäksi muita syitä sydänvikojen kehittymiselle.

Helle huomauttaa, että nykytiedon valossa ei ole keinoja, joilla synnynnäisiä sydänvikoja voisi ehkäistä.

Joka sadannella vastasyntyneellä on synnynnäinen sydänvika

Helteen mukaan noin joka sadannella vastasyntyneellä todetaan synnynnäinen sydänvika.

- Yleisin synnynnäinen sydänvika on kaksipurjeinen aorttaläppä, joka ei yleensä yksinään esiintyessään aiheuta oireita vastasyntyneellä tai lapsuudessa. Usein tämä vika diagnostisoidaan myöhemmin sydämestä kuuluvan sivuäänen johdosta.

Helle sanoo, että muita yleisiä sydänvikoja ovat kammioväliseinäaukot ja eteisväliseinäaukot, jotka voivat vaatia leikkauksen ennen kouluikää.

- Vastasyntyneellä lapsella voi olla myös vakavampi kriittinen sydänvika, joka oireilee ja vaatii toimenpiteitä pian syntymän jälkeen. Tällainen kriittinen sydänvika todetaan Suomessa noin 50−60 lapsella vuosittain. Muita perinnöllisiä sydänsairauksia ovat erilaiset rytmihäiriösairaudet ja sydänlihaksen sairaudet, jotka voivat kehittyä missä iässä tahansa. Näitä vikoja ei lasketa sydämen synnynnäisiksi rakennevioiksi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat