EM-kisojen paras maa sivussa – voittanut 114 mitalia vuodesta 2002 lähtien

Parhaiten venäläisistä yleisurheilun EM-kisoissa ovat menestyneet naiset, joiden mitalimäärä vuodesta 2002 lähtien on 79, kun miesten on 35.

urheilu
Kävelijä Elmira Alembekova (Venäjä) EM-kisoissa 2014
EPA

Amsterdamin yleisurheilun EM-kisoista on poissa dopingpannan vuoksi 2000-luvun suurin mitalimaa Venäjä.

Maa on rohmunnut viisissä edellisissä yleisurheilun EM-kisoissa peräti 114 mitalia vuosina 2002-2014. Näistä kultaa on 35, hopeaa 36 ja pronssia 43.

Münchenin vuoden 2002 kisoissa Venäjä voitti 24 mitalia, Göteborgissa 35 mitalia vuonna 2006, Barcelonassa neljä vuotta myöhemmin 20 mitalia, Helsingissä neljä vuotta sitten 13 mitalia ja Zürichin vuoden 2014 kisoissa 22 mitalia.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Iso-Britannia ja Saksa ovat saaneet vuodesta 2002 lähtien kumpikin 73 mitalia, Ranska 70, Espanja 43, Ukraina 40, Ruotsi 19 ja Suomi 10.

Suomen mitaleista neljä on kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia, kun Ruotsilla on kahdeksan kultaa, viisi hopeaa ja kuusi pronssia.

Suomalaisista Euroopan mestaruutta ovat juhlineet Janne Holmén maratonilla 2002, Jukka Keskisalo 3 000 metrin estejuoksussa 2006, Olli-Pekka Karjalainen moukarinheitossa 2006 ja Antti Ruuskanen keihäänheitossa 2014. Karjalainen sai kultamitalinsa vasta Ruotsi-ottelussa Helsingissä elokuussa 2014. Karjalainen nousi mestariksi, kun Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF mitätöi aiemmin keväällä Valko-Venäjän Ivan Tikhonin tulokset ja arvokilpailusaavutukset vuosilta 2004-2006 positiivisen dopingnäytteen johdosta.

Venäjän naiset ovat voittaneet 79 EM-mitalia vuodesta 2002 lähtien

Parhaiten venäläisistä yleisurheilun EM-kisoissa ovat menestyneet naiset, joiden mitalimäärä vuodesta 2002 lähtien on 79, kun miesten on 35.

Naiset ovat voittaneet 28 kultaa, 23 hopeaa ja 28 pronssia sekä miehet 7 kultaa, 13 hopeaa ja 15 pronssia.

Venäläisnaisten menestyslaji on ollut seiväs, josta on tullut neljä kultaa, yksi hopea ja kaksi pronssia vuodesta 2002 lähtien. Myös 20 kilometrin kävely ja 400 metrin aitajuoksu ovat olleet kultakaivos venäläisille, sillä maan naiset ovat juhlineet molemmissa lajeissa kolme kertaa Euroopan mestaruutta viidessä edellisessä kilpailussa.

Kokonaisuutena venäläisnaiset ovat loistaneet juoksulajeissa, joissa he ovat kahmineet 14 kultaa, 11 hopeaa ja 13 pronssia.

Venäläismiesten ykköslaji on yleisurheilun EM-kisoissa ollut korkeus, jossa he ovat voittaneet kolme EM-kultaa sekä yhden hopean ja pronssin vuodesta 2002 lähtien.

Muita venäläismiesten hyviä mitalilajeja ovat olleet muun muassa neljän pronssin 10-ottelu, kolmen hopean ja yhden pronssin 20 kilometrin kävely sekä yhden hopean ja kolmen pronssin 50 kilometrin kävely.

Helsingissä saatiin viitteitä tulevasta

Nyt venäläisiä ei nähdä EM-kisoissa laajan dopingskandaalin vuoksi.

Helsingin vuoden 2012 kisoissa saatiin viitteitä tulevasta, sillä 800 metrin kilpailun alun perin voittanut Venäjän Jelena Aržakova (1.58,51) ja kolmanneksi sijoittunut Venäjän Irina Maratšova (2.00,66) hylättiin myöhemmin dopingin vuoksi.

Myös kolmas venäläinen eli Jekaterina Gorbunova hylättiin myöhemmin dopingin vuoksi. Hän sijoittui 1 500 metrin kilpailussa neljänneksi.

Suomalaisten mahdollisuudet parantuivat kolmiloikassa ja seiväshypyssä?

Yle Urheilun asiantuntija Mika Lehtimäki arvioi huhtikuussa, että venäläisten hyllyttäminen voi nostaa suomalaisten mahdollisuuksia Amsterdamissa naisten kolmiloikassa ja seiväshypyssä.

Kolmiloikassa suomalaisista kisaa Kristiina Mäkelä ja seiväshypyssä Wilma Murto ja Minna Nikkanen.

- Meillä ei kuitenkaan ole laittaa juoksulajeihin sellaisia tykkejä, jotka kamppailisivat ihan kärkisijoista, Lehtimäki totesi huhtikuussa suomalaisten mahdollisuuksista Amsterdamin juoksulajeissa.

EM-kisat käydään 6.–10. heinäkuuta. Katso kisojen ohjelma ja TV-lähetykset tästä.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat