Suora

  • Zakopane, miesten kilpailu
  • Äidin ja mummin teränjäljissä - Emmi Peltonen on taitoluistelija kolmannessa sukupolvessa
  • Urheiluruutu

Isä kertoo Suomen suurimman olympiatoivon jääräpäisestä lapsuudesta - "Asia kuin asia on aina puhuttu suoraan"

- Kumisaappaat piti olla jalassa, kun mentiin nukkumaan. Hän oli päättänyt, että kumisaappaat ovat jalassa ja niin hän nukahti, kertoo painija Petra Ollin isä Pertti.

urheilu
Petra Olli juniorien EM-kisoissa Zrenjanissa 2011.
Petra Olli juniorien EM-kisoissa Zrenjanissa 2011.AOP

Kovatahtoinen ja jääräpäinen, joka ei tahtonut antaa periksi asiassa kuin asiassa. Tällainen painija Petra Olli, 22, oli lapsena urheiluharrastusten ulkopuolella isä Pertti Ollin, 53, mukaan.

- Kun ruoka ei tahtonut maistua, häntä piti mennä saunanlauteille syöttämään. Siellä vasta ruoka rupesi maistumaan.

- Kumisaappaat piti olla jalassa, kun mentiin nukkumaan. Hän oli päättänyt, että kumisaappaat ovat jalassa ja niin hän nukahti. Sitten ne otettiin pois myöhemmin, isä nauraa.

Hänen mukaansa Petra oli tuolloin 5-6-vuotias.

Kotona on aina puhuttu suoraan

Suurelle yleisölle Petra on näyttäytynyt sisupussina, joka taistelee, vaikka silmä mustana. Hän myös antaa välillä värikkäitä lausuntoja.

Isän mukaan tämä käytöstyyli on lähtöisin kotoa.

- Asia kuin asia on aina puhuttu suoraan ja oltu rehellisiä – oli asia mikä tahansa.

- Petra onkin hyvä sanomaan ja sanoo, jos on sanottavaa. Joskus saa vähän jarruttaa, kun olen lukenut lehdestä: olisi voinut vähän nätimminkin sanoa, mutta se on hänen tyylinsä, ja sille ei voi mitään. Jokaisella on oma tyyli.

Tyttökaveri soitti Petran luistinradalta painimaan

Petra Ollilla on ollut useita valmentajia painiuransa aikana. Häntä ovat valmentaneet muun muassa Vesa Alanen, Hannu Övermark sekä isä Pertti, ja nyt valmennuksesta vastaa pääosin Ahto Raska.

- Minä olen vienyt häntä pitkin maakuntaa eri saleille, kun omalla salilla ovat loppuneet eväät. On käyty Seinäjoella, Vaasassa ja Ilmajoella. Kun tytöllä on ollut halua kehittyä, olen häntä vienyt, isä kertoo.

Innostus lähti Lappajärven Veikkojen lasten painikoulusta, kun Petra oli 7-8-vuotias.

- Kerran olimme talvella luistelemassa, kun yksi tyttö soitti salilta, eikö Petra tule salille. Hän otti luistimet pois ja meni salille vääntelemään.

Lopetti keihäänheiton Suomen mestarina

Tämän jälkeen Petra alkoi viihtyä salilla, mutta hän harrasti myös esimerkiksi yleisurheilua ja pesäpalloilua. Painista tuli päälaji, kun Petra oli 15-16-vuotias.

- Tuolloin Ahto Raska alkoi pitää Kuortaneella ensimmäisiä harjoituksia. Olimme lähdössä keihään SM-kisoihin, kun he olivat puhuneet, että lajivalinta pitäisi tehdä.

Keihäänheiton SM-kisa ei kuitenkaan jäänyt väliin, ja hyvä, että ei jäänyt.

- Hän taisi voittaa sillä kertaa Suomen mestaruuden, mutta sen jälkeen keihäs jäi pikku hiljaa. Hän tykkäsi painista, koska siinä tapahtuu enemmän.

Isä ei osaa sanoa, olisiko Petrasta ollut keihäänheittäjäksi maailman huipulle. Hän heitti lähinnä vain 400 gramman painoista keihästä, mutta lahjakas tyttö kokeili joskus myös naisten keihästä.

- Kun hän oli heittämättä, hän sai neljäkymmentä metriä naistenkin keihästä ilman treenaamista. Työmaata olisi ollut päästä kansainväliseksi (keihäänheittäjäksi).

Nyt Petra on kuitenkin kansainvälinen painitähti ja yksi Suomen suurimmista olympiatoivoista Rion kisoissa. Isä tietää, että kisat ovat kovatasoiset, ja heittopusseja ei löydy.

- Tyttö on ollut kunnossa, mitä olemme soitelleet, kun hän on ollut leireillä.

Isä lähtee kannustamaan tytärtään Rion kisoihin, mutta äiti Päivi jää Suomeen työkiireidensä vuoksi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat