Suora

  • Jyskälä - 70 vuotta rallin historiaa
  • Urheiluruutu
  • Ralliradio - Jyskälä 70 vuotta
  • Jyskälä - 70 vuotta rallin historiaa
  • Urheiluruutu

Vanhemmat palkitsivat suomalaisen olympiavoittajan ruohonleikkurilla

Satu Mäkelä-Nummelan olympiakullan varmistuttua vanhempien kaikki kolme puhelinta soivat lähes tauotta. Vieraitakin kävi onnittelukäynnillä toistasataa.

urheilu
Satu Mäkelä-Nummela Pekingin olympiakisoissa 2008.
AOP

Satu Mäkelä-Nummela on Suomen viimeisin kesäkisojen olympiavoittaja. Hän yllätti lähes kaikki ampumalla trapin olympiakultaa Pekingissä 2008.

- Se tuli yllätyksenä, ihan puskista. Se oli sykähdyttävä hetki, ja siihen ei osannut edes varautua, toteaa hänen isänsä Pentti Mäkelä, 77.

Tyttären olympiakullan varmistuttua vanhempien kaikki kolme puhelinta soivat lähes tauotta. Vieraitakin kävi onnittelukäynnillä toistasataa.

- Me ostimme hänelle päältä ajettavan ruohonleikkurin. Se on vieläkin käytössä, isä kertoo.

Hän odottaa Rion olympialaisia luottavaisena ja toivoo, että Satu on nyt ampunut huonot laukaukset.

- Taso on niin kova, että olympialaisiin pääsy on jo voitto. Jos pääsee finaaliin, se on jo kaksoisvoitto, ja siitä alkaa uusi kilpailu. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Isä: Satu oli lapsena määrätietoinen

Isän mukaan Satu oli lapsena määrätietoinen. Jos hän halusi saada jonkin asian päätökseen, sen hän myös teki.

- Kun meillä oli maatila, hän myös yksin siirsi nuoren karjan laitumelta toiselle. Hän ei paljon apuja tarvinnut. Satu oli kiintynyt eläimiin, isä kertoo.

Hän on iloinen siitä, että Satu ei kiukutelleet vanhemmilleen.

- Hän ei pahemmin kiukutellut. Varmasti vanhempana hän kiukuttelee nyt enemmän omille lapsilleen esimerkiksi siivouksesta. Lainausmerkeissä voi sanoa, että Satu on siivoushullu: aina täytyy siivota.

Jo lapsena Satu vaati, että paikkojen pitää olla järjestyksessä. Hänen tavaroitaan muut eivät saaneet siirtää. Ja jos niitä joku siirsi, Satu antoi sapiskaa.

- Hän oli oman tiensä kulkija.

Satu aloitti ammunnan kaksoisveljensä kanssa

Ampumisesta Satu kiinnostui kaksoisveljensä Anssin kanssa noin rippikouluikäisenä. Yhtenä päivänä he menivät yhdessä jänisjahtiin, mutta kumpikaan ei osunut.

Isä ei kuitenkaan osaa sanoa, mistä Satu löysi varsinaisen kipinän ampumaurheiluun. Hän itse ei harrastanut ampumista, mutta kävi hirvimetsällä ja jänisjahdissa.

Ehkä ampumainnostusta lisäsi, kun samassa Orimattilan kylässä oli muita hyviä ampujia. Satu kävikin muun muassa naapurin tytön kanssa radalla harjoittelemassa.

- Kun Satu sai aseluvat, hän kiersi myös veljensä kanssa riistapolkukilpailuissa. Yhtenä vuonna he taisivat kiertää 35. polkua ja voittivat yli 30, isä muistelee.

Hänen mukaansa Satu oli Anssia terhakkaampi lapsena.

- Anssin täytyi antaa aina vähän periksi esimerkiksi työasioissa, miten ne tehdään. Ne tehtiin niin, kuinka Satu sanoi.

Ehkä tämä johtuu siitä, että Satu syntyi kymmenen minuuttia Anssia aikaisemmin.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat