Suora

  • Parayleisurheilun MM, seitsemäs kilpailupäivä
  • Seitsemäs kilpailupäivä
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Maailman huonoimman maajoukkueen kapteeni otti lopputilin ja voitti mestaruuden ammattilaisena - suomalainen rugby kasvamassa isoksi

Rugby on Suomessa pieni laji. Maajoukkue rypi vuosikausia lajin maailmanrankingin viimeisenä, mutta nyt jumbosija on historiaa. Teini-ikään Suomessa ehtinyt laji on kasvamassa aikuiseksi, ja sen suurin hahmo on pitkäaikainen maajoukkuekapteeni Thomas Finell. Helsinkiläinen on Suomen menestynein pelaaja ja voittanut Hollanin mestaruuden ammattilaisena otettuaan lopputilin leipätyöstään Suomessa. Lajiväen mukaan fyysinen pallopeli on kuin tehty suomalaisille.

urheilu
Thomas Finell Rugby Suomi 3
Tero Wester

Siilitukkainen mies karjuu kovaan ääneen ohjeita muhkean partansa välistä. Jässikkämäisen kropan painopiste on alhaalla, kun voimanpesä valmistautuu spurttiin; punapaitainen mies lähestyy valkopaitaisten rivistöä soikea pallo kainalossaan.

Punapaita yrittää kiertää parrakkaan valkopaidan kaukaa, mutta yritykseksi jää. Kuuluu komean kumea lätsähdys, kun kaksi kovaa vauhtia vastakkaisista suunnista etenevää lähes satakiloista vartaloa kohtaa. Siilitukka saattelee punapaidan siistissä syliotteessa nurmen pintaan.

Valkopaitainen partasuu on 33-vuotias Thomas Finell. Hän Suomen rugbyhistorian parhaita ja menestyksekkäimpiä pelaajia, ja edelleen kapteenina maajoukkueen kantava voima.

Helsingistä kotoisin oleva Finell on taustaltaan tyypillinen suomalainen rugbypelaaja. Hän pelasi nuorempana koripalloa, jääkiekkoa ja jalkapalloa. Korisjoukkueen pelikaveri houkutteli Finellin rugbyn pariin 19-vuotiaana.

- Kaveri sanoi, että ”oon katsonut sun koriksen pelaamista, ja mulla ois laji joka voisi sopia sulle paremmin”, Finell nauraa.

- Sitten kävin yksissä rugbytreeneissä ja siitä on nyt 14 vuotta. Tässä sitä painetaan edelleen viikoittain treeneissä.

- Rugby oli silloin niin pientä Suomessa. Pääsarjassa oli viitisen joukkuetta. Ei siinä monissa treeneissä ehtinyt käydä kun oli jo ensimmäiset pelit.

Kolmas kerta toden sanoo

Rugby on maailmalla suosittu palloilulaji. Sillä on maailmanlaajuisesti kolme miljoonaa rekisteröityä pelaajaa, ja katsomot täyttyvät etenkin brittiläisen kansanyhteisön maissa äärimmilleen. Peli on saavuttanut jalansijaa lisäksi esimerkiksi Ranskassa, Argentiinassa ja Japanissa.

Lajia pelataan myös Suomessa. Rugbyllä on härmässä tuhatkunta harrastajaa, joiden avulla Suomi ponnisti hiljattain pois maailmanrankingin jumbosijalta. Rugby on ollut reilun vuosikymmenen lupaavassa kasvussa, mutta alku oli erittäin vaikea. Rantautuminen Suomeen kun ei oikein tahtonut ottaa onnistuakseen. Vaadittiin kolme yritystä.

18 vuotta Suomessa asunut englantilaislähtöinen Stephen Whittaker oli mies, joka viimein onnistui tehtävässä.

- Rugby tuli Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1968. Silloin sitä kutsuttiin soikeapalloksi. Hommaa saatiin vähän liikkeelle, mutta se kuivui kasaan. 1980-luvulla oli uusi yritys, ja Suomen maajoukkue pelasi Sveitsiä ja muutamaa ranskalaisjoukkuetta vastaan. Sekin kuitenkin sitten hyytyi, Suomen Rugbyliiton teknisenä johtajana nykyisin toimiva Whittaker kertoo.

- Kunnolla homma lähti käyntiin vuonna 1999, kun Helsinki Rugby Club perustettiin. Siitä lähtien laji on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta.

Rugby-siemen versoo

Suomessa rugbya pelataan union-säännöillä, joissa 15-henkiset joukkueet taistelevat 80 minuuttia pallon kuljettamisesta maalialueelle jalkapallokentän kokoisella alueella. Rugby palaa tänä vuonna olympialaisiin 92 vuoden tauon jälkeen, mutta siellä pelataan lajin virtaviivaisempaa sevens-versiota. Miehet ratkovat Suomen mestaruuden yhdeksän joukkueen pääsarjassa, naisten liiga koostuu viidestä joukkueesta. Molemmilla sukupuolilla on lisäksi alempi ykkösdivisioonataso.

- Laji on kehittynyt täällä koululaistasolle. Rugbya on nähtävillä ja saatavilla, vaikka sitä ei televisiossa näytetäkään. Pelaajien ymmärrys on kasvanut, he tajuavat lajia nykyään paljon paremmin kuin ennen. Kaikki muukin on kehittynyt: seurat järjestävät hyvin toimintaa, varusteita on helpompi saada, valmentajat ovat koulutetumpia ja tuomarit parempia, 29 maaottelua Suomen paidassa pelannut Whittaker sanoo.

- Kasvu on se suurin asia. Seurojen määrän lisääntyminen tarkoittaa kovempaa kilpailua. On pelattava paremmin.

Suomen kovimpia

Thomas Finell on totisesti pelannut paremmin. Vuodesta 2004 maajoukkueessa pelannut helsinkiläinen on hallinnut Suomessa koko uransa ajan pääsarjaa. Helsinki Warriorsissa menestystä on riittänyt.

- Viimeisimmän kahdeksan kauden aikana olemme olleet joka syksy finaalissa. Niistä kuusi on voitettu.

Finell on siitä epätyypillinen suomalainen rugbypelaaja, että hän on pelannut myös ulkomailla.

- Aloitettuani lajin 2000-luvun alussa pelasin ensin muutaman vuoden Suomessa. Sitten menin Englantiin tavallaan lomareissulle keskellä talvea. Se oli ihan kivaa aikaa, pelasin paljon alasarjapelejä.

Suomesta ulkomaille rugbyn alasarjoihin oppimatkalle lähteminen ei sinänsä ole vielä mitenkään tavatonta. Ulkomailla ammatikseen pelaaminen ja mestaruuden voittaminen sen sijaan on. Finell pelasi kauden 2012-2013 Hollannin pääsarjaa ja voitti Hollannin mestaruuden.

- Siitä seurasta lähtöisin oleva pelaaja kävi Suomessa kesäisin pelaamassa Helsingissä meidän kanssamme. Juttelimme ja totesin, että voisin olla kiinnostunut Hollannista. Yhtäkkiä olinkin sitten siellä. Irtisanouduin työpaikastani, ja lähdin pitämään sapattivapaata ja pelaamaan. Se oli kyllä hieno kokemus, se oli tosi hyvä joukkue täynnä kokeneita pelaajia. Siellä pääsi oppimaan tosi paljon.

Finell pelaa rugbyssa kymppipaikkaa, jota voisi verrata jalkapallon klassiseen pelinrakentajaan. Suomalainen kuului siis mestarijoukkueen avainpelaajiin.

- Sain tosi ison roolin, mistä olen tosi kiitollinen. Valmentaja oli tosi hyvä, katselimme iltaisin pelejä ja mietittiin mitä olin tehnyt, ja mitä pitäisi tehdä.

- Hollannin pääsarjassa pelaa täysammattilaisia. Maajoukkue pelaa Euroopan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Se on ihan eri luokkaa kuin Suomessa.

Puuttuva palanen

Suomalaisen rugbyn suurin ongelma on junioritoiminnan puute. Pelaajat ovat käytännössä muiden lajien drop-outeja.

- Se on suuri haaste. Olemme viime vuosina saaneet lajia jalkautettua kouluihin. Siellä pelataan ilman kontaktia. Koulujen tyttöpelaajissa Suomi on itse asiassa Euroopan ykkösmaita. Meiltä puuttuu vain tällä hetkellä se askel kouluista seuroihin. Rugby lähtee isoon kasvuun, kun saamme asian hoidettua, Stephen Whittaker sanoo.

Kun Whittaker saapui Suomeen, yhdeksän kymmenestä täkäläisestä rugbypelaajasta oli ulkomailta muuttaneita. Se osuus on saatu jo keikautettua päälaelleen, ja valtaosa pelaajista on nykyisin kantasuomalaisia. Sellaisia kuin Thomas Finell.

- Meillä Warriorssissa suurin osa on täällä oppinut pelaamaan rugbya. Joissakin muissa joukkueissa ulkomaalaisten rooli on vielä suuri, mutta se vaihtelee. Heitä vastaan on aina hauska pelata, kun jollakin pelaajalla saattaa olla 20 vuotta kokemusta lajista ja joskus kokonaisella joukkueella on yhteensä alle 20 vuoden rugbykokemus, Finell naurahtaa.

Maajoukkueen nousu pohjalta

Kokemusta on tullut lisää, ja se alkaa hiljalleen näkyä maajoukkueen otteissa. Tosin vasta hiljalleen, sillä parantamisen varaa on yhä rutkasti. Suomen miesten maajoukkueen takaa rugbyn maailmanrankinglistalla löytyivät vielä keväällä ainoastaan Tyynenmeren kääpiösaaret Vanuatu ja Amerikan Samoa. Sijoitus 102 maan listalla oli pyöreä 100.

Kesän alussa listalla nähtiin kuitenkin komea nousu.

Artikkelin alussa mainittu, Finellin taklauksen alle jäänyt punapaita oli Bulgarian maajoukkuepelaaja. Suomi pelasi kesäkuussa Euroopan Nations cupin toiseksi alimman, 2D-divisioonan päätöspelissä Bulgariaa vastaan kovin panoksin. Voittaja säilytti sarjapaikkansa, häviäjä putosi pahnan pohjimmaiseen lohkoon. Suomi voitti pelin 24-13.

Suomi harppasi listalla sijalle 97. ohi Monacon, Indonesian ja Kreikan. Vielä pari vuotta sitten maailman huonoimman rugbymaan titteliä pitkään hallussaan pitänyt Suomi näyttää nyt pitkää nenää jumbosijalle, mutta varaa nousuun on edelleen.

- Olemme pelanneet paljon maita vastaan, jotka eivät ole mukana rankingissa. Olemme voittaneet pelejä, mutta emme saaneet rankingpisteitä, Whittaker selittää alhaista sijoitusta.

- Me ollaan viime vuosina oltu tosi monissa peleissä vähintään yhtä hyviä kuin vastustajat, mutta ei vaan olla osattu voittaa. Bulgariaa vastaan onneksi osattiin, kyseessä oli toki pakkovoittokin, ehkä se herätti jätkät. Aina voi sanoa, että pallo ei ole pomppinut, mutta emme ole pelanneetkaan sitten tarpeeksi hyvin, kapteeni Finell puolestaan kuittaa.

Kolmas puoliaika

Suomalainen rugby-yhteisö huokuu hyvää yhteishenkeä. Kentällä ja katsomossa on kaiken kokoisia, näköisiä ja värisiä ihmisiä. Jokaiselle löytyy paikkansa.

Lajissa on myös yksi hyvin mielenkiintoinen ominaispiirre. Vaikka peli näyttää maallikon silmään hurjalta, koodistoon kuuluu erittäin pitkälle viety kohteliaisuus ja vieraanvaraisuus.

- Pelin aikana mennään kovaa ja yritetään pitää huolta, että vastustaja ei ainakaan ole kovempi jätkä kuin itse. Mutta kun vihellys kuuluu ja peli on ohi, kätellään ja siirrytään viettämään "kolmatta puoliaikaa", Finell kertoo.

Kolmas puoliaika on ottelun jälkeen järjestettävä tilaisuus, jossa joukkueet viettävät toistensa kanssa yhteistä aikaa. Kyseessä voi olla hieno illallinen, buffetpöytä, ehkä vain kylmiä juomia ja pikkupurtavaa.

- Se on rugbyn ydin. Kentällä mennään kovaa, mutta sivurajalla ollaan yhtä perhettä.

Stephen Whittakerin mielestä rugbyn kolmas puoliaika on itsestäänselvyys.

- Bulgaria on tehnyt pitkän matkan Suomeen. He ovat pelanneet pelin, vieläpä hävinneet. Olisi vähän kurjaa jos siitä pitäisi lähteä suoraan kotiin. Kolmas puoliaika on tärkeä perinne. Ydin on siinä, että kaksi joukkuetta tapaa toisensa. Niin syntyy kaverisuhteita. Meidänkin suomalaisjätkillä on lukemattomia kavereita ulkomailla näiden tapaamisten ansiosta. Siitä rugbyssä on kyse, maailmanlaajuisesta kaveriverkostosta.

Perinne kuuluu rugbyyn sekä seurajoukkuetasolla että maajoukkueissa.

- Englannissa oltiin aina pelien jälkeen klubitalolla oluella ja vieressä oli vastustajan saman numeron pelaaja. Puhuttiin aina siitä miten kovaa pääsi taklaamaan toista ja toinen väitti sitten, kuinka hän omasta mielestään taklasi kovempaa, Finell hymyilee.

Jossakin kovavauhtisissa ja fyysisissä lajeissa "pelin koodistoon" kuuluu nyrkillä vastustajan naamaan lyöminen. Sen väitetään suojelevan pelaajia, mutta kylmän janojuoman nauttiminen vastustajan kanssa ottelun jälkeen on epäilemättä tervehenkisempi tapa karsia pois ylilyöntejä.

- Tappelut eivät kuulu rugbyyn. Tietenkin kontaktilajissa joskus jollakin on kiehahtanut, mutta missään nimessä ne eivät lajiin kuulu. Jos joku tekee jotain hölmöä, sitä taklataan sitten lujempaa kun hän pallon kanssa tulee. Pelin jälkeen se on käsitelty. Kyllähän niistä saatetaan jutella, mutta asiat eivät saa jäädä pyörimään.

Kasvupotentiaalia lätkämaassa

Rugbylla olisi selvästi potentiaalia suurempaankin kasvuun fyysisen jääkiekon nimeen vannovassa Suomessa.

- Ehdottomasti. Rugbyhan on helpompikin aloittaa kuin lätkä. Ei tarvitse muuta kuin nappulakengät ja hammassuojat. Siinä on oikeastaan kaikki mitä tarvii, Finell sanoo.

Myös maahan vajaa kaksi vuosikymmentä sitten pohjolaan muuttanut Whittaker näkee lajin osuvan suomalaisuuden ytimeen.

- Rugby on kuin tehty suomalaisille. Tämä on samanlainen fyysinen laji kuin jääkiekkokin. Seurat ja monet muut asiat ovat jo hyvällä mallilla, seuraavaksi tarvitsemme näkyvyyttä. Suomalaiset eivät vielä tunne rugbya juuri lainkaan.

Laji saa kaivattua lisänäkyvyyttä, kun rugby palaa olympiaohjelmaan 5. elokuuta alkavissa Rion olympialaisissa. Tulevaisuus näyttää suomalaisen rugbyn kannalta varsin hyvältä.

- Seuroja on tullut paljon enemmän, nykyään löytyy pari sarjatasoakin. Myös nuoria, hyviä pelaajia tulee mukaan koko ajan. Moni uusikin joukkue on saanut hyviä pelejä aikaiseksi ja taso nousee koko ajan. Maajoukkuekin alkaa nousta pikku hiljaa. Nykyrunko on tosi nuori, ja siinä on ainakin vuosiksi vakaa pohja. Uskon että se lähtee nousemaan aivan eri tavalla.

Yle televisioi Rion olympialaisten naisten ja miesten rugbyturnaukset 6.-11.8.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat