1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Suomalainen olympiakonkari oli lapsena kuumakalle – "Pensaat lähtivät maasta ja puut juurineen"

Tapio Nirkko aloittaa olympiaurakkansa tiistaina. Nirkko purjehtii Rion kisoissa Finn-luokassa.

Kuva: AOP

Kolmansissa olympialaisissaan purjehtiva Tapio Nirkko, 31, oli lapsena ”kuumakalle”.

- Jos homma ei toiminut, pihan pensaat lähtivät maasta ja puut juurineen, tänä vuonna 64 vuotta täyttävä isä Matti Nirkko kertoo.

Hänen mukaansa pojan tunteellisuus on näkynyt joskus myöhemmin myös purjehdusradoilla.

Isä kuitenkin sanoo, että viimeisten 10-15 vuoden aikana Tapio on rauhoittunut.

- Mutta sitä ei pidä ottaa aina negatiivisena asiana, että näyttää tunteensa.

”Jokunen viikko ennen syntymäänsä hän sai purjeveneessä Saaristomeren ulkopuolella kunnon vatkausta”

Jos Tapio oli lapsena isän kuvailema kuumakalle, hänellä oli myös kiire purjehtia jo ennen syntymäänsä.

Luit oikein.

- Jokunen viikko ennen syntymäänsä hän sai purjeveneessä Saaristomeren ulkopuolella kunnon vatkausta, isä kertoo.

Tapio olikin lapsena mukana perhepurjehduksilla ja innostui lajista. Ensimmäisen kouluvuotensa jälkeen vanhemmat laittoivat hänet lasten purjehduskouluun.

- Sen jälkeen se jatkui harrastuksena muiden harrastusten ohessa. Se ei ollutkaan päällimmäisin harrastus ensimmäisten viidentoista vuoden aikana.

Lapsena Tapio olikin ahkera liikkuja, sillä purjehduksen lisäksi hän harrasti kori- ja jalkapalloa 15-vuotiaaksi asti. Kun hän meni Mäkelänrinteen urheilulukioon, hän keskittyi pelkästään purjehdukseen.

- Armeijan jälkeen hän otti yhdet paperit ammattikorkeakoulusta tradenomi-markkinointilinjalta, ja nyt hänellä on paria tenttiä vaille maisterin paperit Jyväskylän liikunnalta.

Lapsuuden purjehdus jäi vähäiseksi

Isän mukaan Tapio oppi nopeasti purjehduksen perusasiat ja kilpaili 9-10-vuotiaasta asti, mutta ei ollut isokokoisena optimistijollatähti.

- Jo 12-vuotiaana hän vaihtoi optimistijollasta nuorisoveneeseen E-jollaan, jossa kilpailijat olivat 5-6 vuotta vanhempia.

Lapsuuden purjehdus jäi vähäiseksi, sillä aikuisten veneluokilla Tapio aloitti purjehduksen kaksi vuotta myöhemmin.

Menestystä alkoi tulla, ja hän kahmi mitaleja nuorten arvokisoissa.

Parisataa vuorokautta vuodessa maailmalla huippuryhmässä

Hyppy aikuisten sarjaan sujui luontevasti, ja Varnan vesillä 2009 Tapio voitti EM-hopeaa sekä sijoittui viidenneksi MM-kisoissa 2012. Jatkoa seurasi neljä vuotta sitten Lontoon olympialaisissa, kun hän oli olympiaregatassa kymmenes.

Menestys ei kuitenkaan ole tullut sormia napsauttamalla, sillä Tapio on tehnyt paljon töitä saavutustensa eteen. Hän treenaa maailmalla parisataa vuorokautta vuodessa ulkomaalaisten treenikavereidensa kanssa.

- Hän ei ole oikeastaan Suomessa harjoitellut ja kilpaillut koulun päättymisen jälkeen.

Tapio on pyrkinyt hakemaan mahdollisimman hyvälaatuisen treeniryhmän, joka on harjoitellut paikoissa, jotka palvelevat seuraavaa tärkeää kilpailua.

- Jo Lontoon kisoihin oli ranskalais-ruotsalais-suomalainen tasapäinen treeniryhmä, joka valmentautui ja jakoi kaiken tiedon Finnjolla-luokassa, jossa kehitetään purjeita ja mastoja.

Rion-treeniryhmässä on ollut kaksi Ranskan olympiatoivoa ja heidän maajoukkuevalmentajansa, ruotsalainen purjehtija Max Salminen ja Tapio, ja heillä on ollut yhteinen valmentaja. Lisäksi mukana on ollut Suomen maajoukkueen vastuuvalmentaja Joakim Wilenius.

Ryhmä on erittäin laadukas, sillä Max Salminen voitti Lontoossa kultaa Star-luokassa yhdessä Fredrik Lööfin kanssa. Ranskalainen Jonathan Lobert puolestaan taisteli olympiapronssia Finnjolla-luokassa.

- He ovat saaneet hyvän lopputuloksen, kun ovat treenanneet yhdessä.

Rio voi jäädä Tapion viimeiseksi olympiakisaksi

Nyt isä on suunnannut katseensa Rioon.

- Vanhempana toivon, että lapsi on tyytyväinen tullessaan sieltä pois. Minulla ei ole suoranaisia mitaliodotuksia.

Isä lähtee kannustamaan poikaansa Rioon. Sinne lähtee myös Tapion neljä vuotta vanhempi isosisko Anne.

- On mahdollista, että hän jatkaa Tokioon (2020) asti, mutta on myös mahdollista, että ei jatka. Paljon painaa pian 3 vuotta täyttävä tytär, jolloin perheelläkin on oma sanansa sanottavana, jatkuuko reissutyö.