Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Hampaanjäljet

Itsekin vuoden urheilijaksi valittu Jukka Keskisalo lyttää palkinnon: ”Toinen tykkää makaronilaatikosta, toinen lihapullista”

Vuoden 2006 urheilijan ja 3000 metrin esteiden Euroopan mestarin Jukka Keskisalon mukaan vuoden urheilija –palkinto saa nykyään aikaan negatiivisia mielleyhtymiä.

urheilu
Jukka Keskisalo juhli EM-kultaa vuonna 2006.
Jukka Keskisalo juhli EM-kultaa vuonna 2006. EPA

Jukka Keskisalo keskeytti vuoden 2006 Euroopan mestaruuskisoissa pitkän putken. 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestaruus oli suomalaisen ensimmäinen arvokisavoitto estejuoksussa 70 vuoteen sitten vuoden 1936 Berliinin olympialaisten ja Volmari Iso-Hollon.

Kestävyysjuoksuissa suomalaisen Euroopan mestaruutta oli juoksuradalla juhlittu ennen Keskisaloa puolestaan viimeksi 28 vuotta aiemmin. Martti Vainio voitti 1978 Prahassa EM-kultaa 10 000 metrillä. Toki Keskisaloa neljä vuotta ennen Janne Holmén oli voittanut maratonilla Euroopan mestaruuden. Hän sanoo kuitenkin jälkeenpäin selvinneensä hyvin kaikesta ylimääräisestä huomiosta.

– Yritin aina, että teen urheilu edellä päätökset. Onnistuin siinä aika hyvinkin. Pystyin kyllä vuonna 2006 juoksemaan ennätyksen uusiksi ja tekemään hyviä kisoja. Jälkikäteen ajateltuna meni hyvin ne asiat. Vaikka häslinkiä olikin paljon enemmän EM-kisojen jälkeen, Keskisalo sanoo.

Hän myös pitää vuotta 2003 enemmän käännekohtana kuin vuotta 2006. Silloin Keskisalo oli Pariisin MM-kisoissa yhdeksäs 3000 metrin estejuoksussa.

– Se oli harjoituksellisesti merkittävä muutos. Sain mahdollisuuden suunnitella harjoittelua parhaimman mukaan. 2003 jälkeen ei voinut olosuhteita syyttää. Ei voinut syyttää kuin itseään, jos menestystä ei tullut, Keskisalo toteaa.

– 2006 paransi tilannetta entisestään. Siinä mielessä oli merkittävä. Mutta 2003 oli urheilullisesti ehkä merkittävämpi.

Keskisalo palkittiin kuitenkin myös Vuoden 2006 urheilijana.

– Nämä vuoden urheilija -valinnat ovat saaneet nykyään ikäviä piirteitä. Järjestykseen laittaminen, että toinen tykkää makaronilaatikosta, toinen lihapullista. Se nykyisin saa aikaan negatiivisia mielleyhtymiä, Keskisalo kommentoi palkintoa.

”Mitään ei jäänyt hampaankoloon”

Vaikka arvokisamitaleita ei enää Keskisalolle vuoden 2006 jälkeen tullut, hän pysyi silti kansainvälisessä kärjessä. Hän oli MM-kisoissa kahdeksas vuonna 2009 kahdeksas. Keskisalo teki samana vuonna myös oman ennätyksensä ja Suomen ennätyksen 8.10,67.

– Se oli urheilullisesti selvästi paras. Tietysti yksittäisenä tapahtumana EM-kisat on paras. Vuotena 2009 olin ehkä omani uran huipulla. Ei ihan maailman kärjessä, mutta kuitenkin. Olin Kultaisessa liigassa kaksi kertaa kolmen joukossa. Siinä mielessä ei jäänyt uralta mitään hampaankoloon, Keskisalo muistelee.

Olympialaisissa Keskisalo ei pystynyt kuitenkaan näyttämään parasta iskukykään. Vuoden 2008 Pekingin olympialaiset Keskisalo joutui jättämään välistä, koska loukkasi reitensä juuri ennen kisoja.

– Olympialaiset olivat epäonnen kisat. Alkuerät olivat Lontoossa 2012 hyvä suoritus. Finaalissa repesi jalkapohja. Sillä tavalla mietin, että pääsin aika lähelle rajoja. Kun omia urheilullisia rajoja etsitään, niin ei montaa sekuntia jäänyt, kun miettii ennätystä. Tietysti enemmän vuosia ura olisi voinut kestää huipulla. Mutta hyvin positiivinen mieli jäi urasta. Ei voinut paljon enempää unelmoidakaan, Keskisalo sanoo.

Hän ehti myös lopettaa uransa kertaalleen elokuussa 2012, mutta palasi kuitenkin radoille vuodeksi 2014. Paluu kansainvälisille kilpakentille jäi yhden vuoden mittaiseksi. Selkävaivoista huolimatta Keskisalo juoksi Zürichin EM-kisoissa kuudenneksi.

– En kadu tätä paluutani. Se selkävamma, mikä tuli viimeisen vuoden loppukeväästä ratkaisi sen, että tällä keholla ei pysty harjoittelemaan täyspainoisesti. Onneksi siitä ei mitään pysyvää jäänyt. Mutta huomaa, jos käy kaksi kertaa päivässä lenkillä, niin selkä ei sitä kestä, Keskisalo kommentoi paluuta nyt.

– Tietysti olisi voinut jäädä tekemättä se yritys. Mutta toisaalta olisi voinut jäädä harmitella, että jäi tekemättä. Mutta ei sitä etukäteen tiennyt, että selkä hajoaisi. Niin turha sitä on jossitella.

Uran jälkeen Keskisalo on toiminut muutamien yleisurheilijoiden henkilökohtaisena valmentajana.

– Omia hyviä käytäntöjä olen yrittänyt monistaa. Samoin kuin sitä, että on tehnyt jotain asioita väärin, niin niitä virheitä ei tarvitsisi tehdä kaksi kertaa, Keskisalo tiivistää valmennusoppejaan.

Joensuulainen työskenteli myös viime kevääseen asti paikallisessa urheiluakatemiassa.

– Siellä on 300 urheilijaa. Yritin viimeisen 10-15 vuoden aikana syntyneitä verkostoja jakaa eteenpäin. Urheilija tekee sen suorituksen, mutta siellä on taustalla aika monta ihmistä, jotka ovat tehneet kanssa parhaansa suorituksen eteen. Niitä on yrittänyt jakaa eteenpäin, Keskisalo sanoo.

Hän on huomannut, että valmennus sisältää sekä ylä- että alamäkiä.

– Jos ennen keskittyi vain itsensä, niin nyt seisoo myös toisen saappaissa. Myös pitäisi siltä kantilta ajatella, Keskisalo kommentoi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat