Suora

  • Koruja juhliin ja mielenosoituksiin
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Aviopari katoaa

Oskari Mörön SE suomalaisten valopilkku olympiayleisurheilussa

Suomalaisten panos olympiayleisurheilussa jäi vaisuksi. Jäimme toista kertaa kautta aikojen ilman mitalia, mutta Ateenan vuoden 2004 pohjakosketus kuitenkin ylitettiin. Tuolloin paras sijoitus oli Tero Pitkämäen kahdeksas sija keihäässä. Nytkin paras sijoitus tuli miesten keihäänheitossa, tällä kertaa Antti Ruuskasen toimesta.

urheilu
Oskari Mörö
Oskari Mörön vaikeat vuodet alkoivat heti Rion olympialaisten jälkeen.EPA

Oskari Mörö osoitti jo heinäkuussa Amsterdamin EM-kisoissa ottaneensa merkittävän askeleen kohti Euroopan kärkeä. Hieno neljäs sija finaalissa vain 14 sadasosaa mitalista toi myös paikan olympialaisiin. Riossa Mörö pisti vielä piirun paremmaksi ja paransi alkuerissä kaksi vuotta sitten Zürichin EM-välierässä juoksemaansa Suomen ennätystä lukemiin 49,04. Tällä kertaa välierissä eväät oli jo syöty ja tie nousi pystyyn.

Mörön suoritus on silti selvä osoitus siitä, että hänen urheilu-uransa etenee oikeaan suuntaan. Hienoa 23-vuotiaan espoolaisen suorituksissa on myös se, että hän pystyy lähes poikkeuksetta parhaimpaansa juuri arvokisanäyttämöllä.

Keihäsmiehiin oli tutusti ladattu suurimmat odotukset. Koko keihäskolmikkomme taustalla oli kuitenkin ollut varsin rikkonainen alkuvuosi. Ari Mannio taisteli tekniikkaongelmien kanssa kauden alusta alkaen ja kisalippu irtosi lähinnä siksi, että kukaan muukaan ei jo aiemmin kisoihin valittujen Ruuskasen ja Pitkämäen takana ollut pystynyt häntä parempaan. Kauden paras ennen olympialaisia oli kantanut 81,38, joten ennakko-odotukset eivät olleet kovin korkeita. Karsinnan 77,73 oli silti pettymys.

Tero Pitkämäen olemus on ollut vaisu aina Amsterdamin EM-kisoista alkaen. Kauden alussa tullut vasemman reiden lähentäjälihasvamma lienee ainakin osittainen taustasyy tekniikkaongelmiin ja edelleen sen myötä kadonneeseen itseluottamukseen. Kesäkuussa keihäs lensi vielä kuitenkin parhaimmillaan 85,35, mutta sen jälkeen homma ei enää valitettavasti toiminut. Sekä Amsterdamissa että Riossa kohtalona oli karsiutuminen 80-metrisillä heitoilla.

Antti Ruuskanen oli parhaimmillaan Amsterdamin karsinnassa, jossa syntyi kauden kotimainen kärkitulos 88,23. Epäonnisesti tässä heitossa hajosi reiden lähentäjälihas ja myöhemmin finaalissa vielä leveä selkälihas. Perään iskenyt vatsatauti vaati sekin veronsa. Mies kuntoutui kertomansa mukaan minuuttiaikataululla kohti olympialaisia ja onnistui näihin taustoihin nähden varsin hyvin. 83,05 riitti korkeatasoissa finaalissa kuudenteen sijaan. Olympiavoiton vei niin ikään vammojen kanssa paininut Saksan Thomas Röhler tuloksella 90,30 ennen hallitsevaa maailmanmestaria Kenian Julius Yegoa ja olympiavoittoa puolustanutta Trinidad ja Tobagon Keshorn Walcottia.

Moukarissa David Söderberg oli totutun varma ja finaalin kahdeksas. Tulos jäi kuitenkin harmillisen vaatimattomaksi (74,61). Voittoon heitti Tadzikistanin Dilshod Nazarov ennen synkän doping-historian omaavaa Valko-Venäjän Ivan Tihonia. Maansa urheiluliiton presidenttinäkin työskentelevän Nazarovin voittotulos 78,68 oli heikoin arvokisoissa vuosikausiin. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että hallitseva euroopan– ja maailmanmestari Puolan Pawel Fadjek epäonnistui karsinnassa ja jäi finaalin ulkopuolelle. Suomalaisittain spekuloinneille jättää sijaa se, että Söderberg olisi kauden parhaalla taistellut mitalista ja ennätyksellään vienyt voiton.

Pirteästi kisoissa esiintyi myös 3-loikkaaja Kristiina Mäkelä. Hän loikki karsinnassa ennätyksensä 14,24 ja ylsi finaaliin. Siellä jaloista oli jo hieman puhti poissa ja tuloksella 13,96 irtosi yhdestoista sija. Pika-aidoissa Nooralotta Neziri onnistui alkueräjuoksussaan. Aika 12,88 on uran neljänneksi paras ja jää naisen nimissä olevasta Suomen ennätyksestäkin vain seitsemän sadasosaa. Mäkelän tavoin paras terä meni avaussuoritukseen ja finaalipaikka jäi tällä kertaa haaveeksi.

Puhtaat paperit kisoista saa myös seiväshyppääjä Minna Nikkanen (455 karsinnassa) ja korkeushyppääjä Linda Sandblom (189 karsinnassa). Kestävyyslajeissa Jarkko Kinnunen 50 kilometrin kävelyssä ja Anne-Mari Hyryläinen maratonilla sinnittelivät maaliin, mutta kaukana kärjestä. Wilma Murron kauden päätapahtumat olivat jo aiemmin heinäkuussa olleet EM-kisat sekä alle 23-vuotiaiden MM-kisat (pronssia), joten vaisuhko suoritus seiväskarsinnassa on ymmärrettävää. Hänen kohdallaan olympialaisesta opintomatkasta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Pahimmat pettymykset suomalaisittain olivat Sandra Erikssonin mystinen uuvahtaminen 3000 metrin esteiden alkuerässä sekä koko karsinnan viimeiseksi tuloksella 53,42 jäänyt keihäsnainen Sanni Utriainen.

Juha Multanen

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat