Suomesta paras Pohjoismaa vuonna 2020? – Kojonkoski haluaa nyt erottaa visiot ja tavoitteet toisistaan

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski avaa, miltä "Suomi - Pohjoismaiden paras vuonna 2020" nyt näyttää ja puhuu myös omasta tulevaisuudestaan.

Kojonkoski Mika
Katso haastattelu kuvaa klikkaamalla

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski on joutunut selittelemään vanhoja linjauksiaan Rion olympialaisten heikon suomalaismenestyksen jälkeen. Suomi otti Rion olympialaisista vain yhden pronssimitalin. Se on Suomen olympiahistorian huonoin mitalisaldo koskaan.

Huippu-urheilun muutostyöryhmä linjasi loppuraportissaan (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2012, että ”Visiona on olla paras Pohjoismaa 2020 urheilumenestyksen, urheilujärjestelmän toimivuuden ja urheilun arvostuksen osalta. Tavoite on kova. Onnistuminen edellyttää parempaa osaamista Urheilijan polun kaikissa vaiheissa, vahvistuvaa yhteistyötä huippu-urheilutoimijoiden kesken sekä intohimoista paneutumista Urheilijan polulle niin urheilijoilta, valmentajilta kuin muiltakin toimijoilta.”

Nyt Kojonkoski haluaa kuitenkin selkeästi erottaa tavoitteen ja vision toisistaan, kun puhutaan Suomesta parhaana Pohjoismaana vuonna 2020.

– Se on visio. Vision ja tavoitteen välinen ero on selvä. Se on visio, että halutaan pyrkiä tähän suuntaan. Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat suurin piirtein samanlaiset. Meidän pitää ymmärtää se, että yhteiskunnan eri vaiheissa urheilulla on erilainen asema. Katson, että 20 vuotta sitten suomalainen urheilu eli samanlaista vaihetta kuin Puolassa eletään nyt, Kojonkoski sanoo.

– Se (Pohjoismaiden paras vuonna 2020) on suunta, mihin haluamme pyrkiä. Jos joku keksii yleisen ja paremman tavoitteen, niin otamme kyllä sen käyttöön.

– Kyllä se pitää paikkaansa, että on toivottu muutoksen näkyvän mahdollisimman nopeasti. Kansainvälisten arvioiden mukaan toimintatapojen muutos heijastuu 10-15 vuodessa. Silloinkin resurssit ovat mukana, Kojonkoski vastaa.

Suomalaisten heikko menestys Rion olympialaisissa on poikinut myös mietteitä siitä, että pitääkö Suomessa panostaa voimakkaasti moneen eri lajiin. Esimerkiksi Suomen olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtajan Kalervo Kummolan mukaan maassa pitäisi keskittyä vain muutamaan lajiin.

– Se on hyvä keskustelunaihe. Sitä pitää tarkasti miettiä. Suomalainen urheilu perustuu vahvaan seuratyöhön ja vapaaehtoiseen sekä hyvin laajaan kenttään. Esimerkiksi nyrkkeily ei olisi ollut tälle olympiadille lähdettäessä meidän painopistelaji. Sieltä tuli nyt kuitenkin mitali. Ei ole helppo kysymys. Kaiken kaikkiaan meidän rajallisia resursseja pitäisi pystyä kohdentamaan isosessa kuvassa paremmin, Kojonkoski vastaa.

Suomessa on otettu myös Rion olympialaisten jälkipuinnissa vertailukohteeksi toinen Pohjoismaa Tanska. Maa voitti kaiken kaikkiaan 15 mitalia Rion olympialaisissa.

– Kun verrataan Tanskaan, niin heillä on iso määrä mitaleita nyt. Mutta kahden vuoden päästä talviolympialaisissa heillä ei ole yhtään mitalia. Me olemme puolestaan paitsi monilajinen ja yhtä vahva myös kesä- sekä talviolympialaisissa, Kojonkoski toteaa.

– Varmasti tarkastelua pitää katsella. Me vastaamme pitkän aikavälin menestyksestä. Me tehdään joka päivä parhaamme siinä, että autamme lajeja ja urheilijoita kehittymään sekä rakennetaan lajien välien verkostoa. Ne, jotka arvioivat, kuka huippu-urheiluyksikköä johtaa, niin se en ole minä. Se on olympiakomitean hallitus. Heidän pitää katsoa, onko johto ja suunta uskottava, Kojonkoski sanoo.

Katso koko haastattelu kuvaa klikkaamalla.