1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Kolme tuntia päivässä - pikkulapset halutaan liikkeelle

Uusien suositusten mukaan alle kahdeksanvuotiaiden pitäisi saada vähintään kolme tuntia liikettä päivässä. Istumista olisi hyvä välttää.

Kuva: Riika Raitio / Yle

Alle kahdeksanvuotiaan pitää liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia, suosittelee opetus- ja kulttuuriministeriön tuore julkaisu. Nykyään vain 10-20 prosenttia alle kouluikäisistä liikkuu suosituksen mukaisesti.

Kolmituntisen ei tarvitse olla pelkkää hikijumppaa, mutta reilumpaa fyysistä touhuamista siihen pitäisi sisältyä. Suositusten mukaan myös yli tunnin pituista istumista tulisi välttää.

Miten tämä toteutetaan maailmassa, jossa väsyneet aikuiset raahustavat töistä kotiin lähinnä keräämään voimia?

- Lapsethan liikkuvat ihan luonnostaan, jos aikuiset antavat siihen mahdollisuuden. On aikuisten vastuulla, että me yhdessä turvaamme lapsille riittävät määrät liikettä päivään, ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

- Tarvitaan kotien, päiväkotien, koulujen ja harrastusten hyvää yhteistyötä, jotta tämä suositus voi toteutua jokaisen lapsen arjessa.

Kotona houkutus jäädä television tai näytön ääreen voi voittaa halut lähteä ulos. Grahn-Laasosen mielestä kysymys on valinnoista.

- Kaupungeissa liikettä tulee luonnostaan ehkä vähemmän. Nämä suositukset ovat tärkeitä, jotta vanhempina osaisimme tukea lasten liikkumista ja tehdä sellaisia valintoja arjessa, jotka johtaisivat siihen, että lapset liikkuisivat suositusten mukaiset kolme tuntia.

Näytöt ja kännykät eivät ole kuitenkaan aiheuta pelkästään passiivisuutta. Tämän vuoden ilmiö on ollut Pokemon Go -peli, joka on saanut lapset ja aikuiset kävelemään kilometrikaupalla virtuaalisten hahmojen perässä.

- Vaikka digitalisaatio on luonut tiettyjä haasteita, se voisi myöskin olla tukemassa näiden tavoitteiden saavuttamista. Esimerkkinä vaikka Pokemon Go, joka on saanut lapset liikkeelle luonnostaan, Grahn-Laasonen toteaa.

Konkreettisesti liikkumisintoa rajoittava tekijä ovat muun muassa kaupunkien nurmikentät, joilla pelaaminen, juokseminen tai muu kuntoilu on kielletty. Grahn-Laasosen mukaan kieltokylttien sijaan olisi syytä nähdä mahdollisuuksia.

- Yhteinen tavoite pitää olla, että yhteiskunta tukee laajasti lasten liikkumista. Rajoituksista mieluummin kohti liikunnan tukemista, ministeri sanoo.

- Tiedämme tänä päivänä sen, että liikunnalla on monia positiivisia merkityksiä. Paitsi positiiviset terveysvaikutukset ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset, se tukee myös oppimista, sosiaalisen vuorovaikutuksen muodostumista, itsetunnon kehittymistä.