Niklas Bäckströmin kiertue taas alkupisteessä – "Halusin vielä mahdollisuuden HIFK:ssa"

SM-liigakesän nimekkäin paluumuuttaja löytyy HIFK:n maalilta. Niklas Bäckström lähtee kauteen levollisin mielin.

Kuva: AOP

Kymmenen vuotta NHL:ssä pelannut Niklas Bäckström tekee tänä syksynä paluun SM-liigakaukaloihin. HIFK:n maalille 38-vuotias luistelee ensi kertaa kauden 1999-2000 jälkeen.

- Aika on mennyt tosi nopeasti. Hauskaa on ollut matkan varrella, mutta ihan mukavaa olla taas kotona, Bäckström hymyilee.

Helsingistä kotoisin oleva HIFK-kasvatti ei missään vaiheessa juurikaan ehtinyt pelata punapaitojen SM-liigajoukkueessa. Bäckström torjui vuosituhannen vaihteessa vain 22 SM-liigaottelussa ennen kuin löysi enemmän vastuuta SaiPasta ja Kärpistä.

- Takana on pitkä kierros muualla ja nyt tuntui oikealta ratkaisulta palata kotiin. Haluan asettua alueelle ja halusin vielä mahdollisuuden pelata SM-liigaa kasvattajaseurassa. Tietysti sekin houkutti, että HIFK:n tavoitteena on aina mestaruus, sanoo kaksinkertainen Suomen-mestari ja nelinkertainen SM-finalisti.

Viime talvet luukkuvahtina

Viimeiset kaksi kautta ovat olleet Bäckströmille totuttua hiljaisempia. Minnesotassa mainetta niittänyt ja kaksi olympiamitaliakin voittanut Bäckström pelasi viime kaudella neljä, ja kahdella viime kaudella yhteensäkin vain 23 ottelua. Paluu tositoimiin loppukesän harjoitusotteluissa oli tervetullut hetki.

- Aina haluaisi pelata niin paljon kuin mahdollista, mutta aina se ei ole mahdollista. Se kuuluu tähän bisnekseen ja sen kanssa pitää vain oppia elämään, ja nähdä muut hyvät asiat siinä sivussa. Peli-ilo oli kuitenkin aina mukana, se on aina löytynyt silloin kun on päässyt pelaamaan.

- Laatikkoon hypätessä kaikki ulkopuoliset asiat unohtuvat. Kilpaileminen ja itsensä haastaminen ovat tämän lajin hienous.

Bäckströmin sopimus HIFK:n kanssa on vain yksivuotinen, ja torjuntavastuu jakautuu veteraanivahdin ja huomattavasti nuoremman Kevin Lankisen välillä. Bäckström ei kuitenkaan ole ajatellut kovin pitkälle tulevaisuuteen, vaan haluaa nauttia jääkiekosta kotikaupungissaan ja samalla auttaa nuorta aisapariaan.

- Olen ajan myötä oppinut, ettei kannata ajatella liian pitkälle. Jääkiekko on sellainen ihmeellinen laji, että ensi viikon tai huomisen miettimisestä ei seuraa mitään hyvää.