Ministeri Grahn-Laasonen Yle Urheilun palkkaselvityksestä: "Remontin tarvetta on runsaasti"

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen painotti ottavansa urheilijoiden köyhyyspuheet vakavasti.

Sanni Grahn-Laasonen (Arkistokuva) Kuva: Antti Kuronen / Yle

Yle Urheilun julkaiseman selvityksen mukaan suuri osa suomalaisista kärkiurheilijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Yle Urheilun kyselyyn vastanneista olympiaurheilijoista ja arvokisakävijöistä peräti yli puolet joutuu elämään alle 1200 euron bruttotuloilla kuukaudessa. Köyhyysraja oli toissa vuonna nettotulona 1190 euroa.

- Paljon on puhuttu suomalaisessa huippu-urheilussa urheilijan asettamisesta keskiöön ja siitä syystä urheilijoiden puheet pitää ottaa vakavasti. Onko näin aidosti tapahtunut, mitä tulee tukien määrään. Oleellisin kysymys on, millä tavalla voidaan vähentää edelleen hallintoa ja rakenteisiin meneviä kuluja ja kanavoida enemmän tuesta urheilijan hyväksi, jotta se näkyisi myös tuloksissa, ministeri Grahn-Laasonen kommentoi Yle Urheilulle.

Siviilioikeuden professori Heikki Halila luovutti tänään selvityksensä ministeriölle, kuinka rahanjakoa pitäisi Suomessa uudistaa. Halila siirtäisi osan rahanjaosta ministeriöstä suoraan Olympiakomitealle.

- Halilan esitystä käydään harkiten läpi. Laajempi keskustelu siitä, mikä on tulevaisuuden valtionavustusjärjestelmä liikunnan ja urheilun tukemisessa, niin oma näkemykseni on se, että remontin tarvetta on runsaasti. Tämä litttyy siihen, että käytetäänkö urheiluun ja liikunnan tukemiseen tarkoitetut avustukset vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla, Grahn-Laasonen painotti.

Lajiliittojen toiminta-avustukset ovat kasvaneet vuodesta 2002 peräti 64 prosenttia. Vuodesta 2005 liittojen henkilöstökulut ovat lähes kaksinkertaistuneet noin 34 miljoonaan euroon. Keskipalkka vuonna 2005 oli noin 39 000 euroa, mutta vuonna 2014 summa oli kohonnut jo 51 000 euroon.

- Halilan raportissa nousee esille se, että pitäisi mieluummin panostaa yleisavustuksiin ja vähentää erillisavustusten määrää. Järjestelmää pitää tarkastella myös niin, että avustukset auttavat aidosti urheilijaa parempiin suorituksiin.

Professori antaisi 20 miljoonan lisäpotin Olympiakomitealle

Siviilioikeuden professori Heikki Halila luovutti tänään selvityksensä ministeriölle, kuinka rahanjakoa pitäisi Suomessa uudistaa. Halila ehdottaa, että Olympiakomitea päättäisi tulevaisuudessa lajiliittojen valtionavustuksista. Summa olisi noin 20 miljoonaa euroa.

- Siinä on kysymys siitä, että vanhaan hyvään aikaan näin tapahtui. SVUL ja TUL jakoivat rahat keskenään, se oli iso poliittinen ja yhteiskunnallinen vääntö, että kuinka paljon kumpikin saa. Sen jälkeen SVUL jakoi omille lajiliitoille itse. Sama järjestelmä on nyt Pohjoismaissa. Suomalaisessa taidehallinnossa delegoidaan samalla tavalla. Olympiakomitea ne jakaisi, mutta järjestelmän täytyy olla läpinäkyvä. Jakokriteerit määräytyisivät samalla tavalla kuin nykyisin ja samoin kontrollijärjestelmä. Eivät he voisi (rahanjakoa) ihan oman harkintansa mukaan tehdä, Halila perusteli.

Miksi nyt kokonaistuesta ei voida lohkaista tiettyä summaa suoraan huippu-urheilijoille elämiseen ja harjoitteluun?

- Sitä joudutaan toki katsomaan. Lainsäädäntö asettaa tiettyjä kriteerejä, mitä kaikkea on otettava huomioon, kun rahaa jaetaan. Siinä urheilijoiden oma palkka on vain yksi.