Suora

  • Taitoluistelun EM, miesten lyhytohjelma
  • Anterselva, naisten pikakilpailu
  • Taitoluistelun EM, miesten lyhytohjelma
  • Taitoluistelun EM, parien vapaaohjelma
  • Rallin MM, Monte Carlo, ennakko
  • Taitoluistelun EM, parien vapaaohjelma
  • Rallin MM: Monte Carlo, ek 1 - live
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Monte Carlo, ek 1
  • Elävä arkisto esittää

"Sinulta odotetaan, että olet vahvistus" – näin maajoukkueen timantit hiotaan

Suomen lentopallomaajoukkueessa tehtiin viime kesänä onnistunut sukupolvenvaihdos. Nuoret ottivat ohjat maajoukkueessa ja siirtyivät samalla vauhdilla joukolla ulkomaan sarjoihin. Belgiassa ensimmäistä kauttaan ulkomailla pelaavat Sauli Sinkkonen ja Elviss Krastins osoittavat, miten tärkeää pelaajien kehittyminen ulkomailla on maajoukkueelle.

urheilu
Suomi tuulettaa.
Tomi Hänninen

Jokainen Helsingin jäähallissa lauantai-iltaansa viettänyt aisti sen, vaikka varsinaista ääntä katkeamisesta ei kuulunutkaan.

Sillä hetkellä Portugalin lentopallomaajoukkueen henkinen selkäranka napsahti poikki kolmannessa erässä. Hurmostilan löytänyt Suomi oli juuri poiminut aivan lattian pinnasta kaksi mahdottomalta näyttänyttä palloa. Sen päälle Suomen konkarikapteeni Antti Siltala torjui sinivalkoiset toinen käsi taskussa 8–3-johtoon.

Ottelun alussa hyvin taistelleiden portugalilaisten päät painuivat, kun jäähallin yleisö repesi valtaviin suosionosoituksiin. Suomi lasketteli Siltalan yhden käden torjunnan jälkeen Portugalista suvereeniin voittoon erin 3–1 ja sinetöi kuudennen peräkkäisen EM-kisapaikkansa seuraavana päivänä rutiinivoitollla Tanskasta.

Kuudes kerta putkeen EM-kisoissa on uskomaton saavutus Suomen kokoiselta maalta globaalisti kilpaillussa palloilulajissa. Mutta kun katsoo syvemmälle joukkueseen, tuoreimman EM-paikan arvo kasvaa entisestään. Tämän kisapaikan saavutti uusi sukupolvi, joka oli vasta varhaisessa teini-iässä, kun lentopallon kultainen sukupolvi silloin vielä pelaajana toimineen Tuomas Sammelvuon johdolla aloitti Suomen arvokisaputken vuonna 2007.

Nyt menestyssukupolvi oli Antti Siltalaa lukuun ottamatta palannut maailmalta kotiin ja väistynyt maajoukkueesta. Oli uuden sukupolven vuoro ottaa vastuu menestyksestä.

Sastamalan sotakirveet haudattu

Samalla kun kokeneiden maajoukkuepelaajien tie on vienyt maailmalta takaisin kohti härmää, on nuoren polven virta ulkomaille kiihtynyt. Kasvanut vastuu maajoukkueessa on poikinut useille suomalaispelaajille siirron ulkomaille. Kuten esimerksiksi Belgiaan.

Yli parimetrinen keskitorjuja Sauli Sinkkonen ja 192-senttinen yleispelaaja Elviss Krastins erottuvat kauas Antwerpenin katedraalin edustalla vaeltavien turistien keskellä. Belgian pääsarjassa pelaava Topvolley Antwerpen on molemmille uran ensimmäinen seura ulkomailla.

Antwerpen on myös kaksikon ensimmäinen yhteinen seurajoukkue, vaikka molemmat tuntevat toistensa kotikulmat Suomessa hyvin. Sinkkonen on kotoisin Äetsästä, Krastins puolestaan on pelannut lähes koko ammattilaisuransa naapurikunnassa Vammalan Lentopallossa. Pikkupaikkakuntien välillä on aina ollut kova vastakkainasettelu, vaikka muutama vuosi sitten molemmat kunnat liitettiinkin Sastamalaan.

Kokemäenjoen rannoilta lähteneet eivät kuitenkaan kyräile yhteisessä seurajoukkueessa.

Elviss Krastins ja Sauli Sinkkonen viihtyvät turistien suosimassa Antwerpenin vanhassa kaupungissa.
Elviss Krastins ja Sauli Sinkkonen viihtyvät turistien suosimassa Antwerpenin vanhassa kaupungissa.

- Ne sotakirveet haudattiin jo silloin kun maajoukkueessa alettiin pelaamaan yhdessä, Krastins hymyilee.

- Niin no, Elviss ei kuitenkaan ole alkuperäinen vammalalainen. Muuten siinä voisi olla vähän isompaakin sotakirvestä, Sinkkonen heittää.

- Eihän siinä oikeasti ole mitään: Samaa joukkuetta edustetaan ja samassa maajoukkueessa pelataan. Siitä on ollut hyötyä, että on ollut toinen suomalainen matkassa mukana. Jos tulee jotain tilanteita, siinä on kuitenkin se pieni lisätuki ja -turva.

Topvolley Antwerpenin kausi on mennyt mukavasti. Joukkue oli runkosarjassa neljäs, ja Antwerpen hakee ylemmästä jatkosarjasta finaalipaikkaa. Se on kova saavutus joukkueelta, jossa on vain kaksi seuraa viime kaudella edustanutta pelaajaa.

- Meillä on aika nuori joukkue. Ei ole kauheasti kokemusta, mutta se tarkoittaa myös ettei ole isoja staroja joukkueessa. Joudumme tekemään paljon hommia, mutta sen kautta joukkuehenki on todella hyvä. Kaikki tietävät miten paljon duunia on puskettava, jos jotain halutaan voittaa, Krastins sanoo.

- Oon tykännyt olla täällä. Mietin todella pitkään lähtöä ulkomaille, ja olen kyllä tyytyväinen päätökseen. Olen päässyt isoon vastuurooliin ja nauttinut siitä.

Myös Sinkkonen on saanut joukkueesta tärkeän ja näkyvän roolin.

- Olen pelannut omaa hyvää peliäni ja onnistunut auttamaan joukkuetta. Hyvin on mennyt.

"Kai se oli vähän pakkokin"

Suomen vuonna 2007 EM-kisojen neljännellä sijalla lentopalloeliittiin nostaneista pelaajista suurin osa on lopettanut maajoukkueuransa. Tuomas Sammelvuo on vaihtanut päävalmentajan paikalle, ja Mikko Esko, Oivasen veljekset, Konstantin Shumov, Olli Kunnari ja kumppanit ovat siirtäneet soihdun eteenpäin. Mauro Berruton luotsaamasta välieräjoukkueesta enää Antti Siltala ja Urpo Sivula ovat maajoukkueen käytettävissä. Esko tosin lupasi tällä viikolla palata vuosien tauon jälkeen maajoukkueeseen toukokuun MM-karsinnoissa.

Nykyisistä runkopelaajista Olli-Pekka Ojansivu, Lauri Kerminen ja Eemi Tervaportti murtautuivat maajoukkueeseen menestyssukupolven huippuvuosien aikana, mutta konkareiden väistyttyä usealle pelipaikalle on tarvittu uusia miehiä. Viime kesänä paikkaajat löytyivät.

- Kai se oli vähän pakkokin, kun niin moni jäi maajoukkueesta pois. Viime vuosi hyvä siitä, ettei ollut isoja kisoja. Se oli hyvä oppimisvuosi meille nuorille, päästin paljon pelaamaan ja kehittymään yhdessä. Nähtiin että pystymme haastamaan isojakin maajoukkueita, se oli henkisesti iso vuosi meille kaikille, Krastin sanoo.

Sauli Sinkkonen pääsi kokeilemaan siipiään maajoukkueessa jo vuonna 2011. Silloin konkarit pitivät vielä pintansa, mutta 2015 Sinkkonen nousi taas maajoukkueryhmään - tällä kertaa jäädäkseen. Ikänsä puolesta 27-vuotias äetsäläinen ei oikeastaan edusta nuorta sukupolvea, mutta kuuluu kuitenkin uusiin, maajoukkueessa menestysvastuuseen tarttuneisiin pelaajiin.

Eemi Tervaportti, FIN  Sauli Sinkkonen
Sauli Sinkkonen murtautui maajoukkueeseen toisella yrittämällä.Tomi Hänninen

- Oli mahtavaa, kun "Köpi" (Tuomas Sammelvuo) otti uudelleen yhteyttä. Sain vielä uuden mahdollisuuden maajoukkueessa ja sitä kautta sain myös mahdollisuuden toteuttaa ulkomaan-haaveeni, Sinkkonen sanoo.

- Viime vuonna nähtiin, miten mahtavasti pelattiin joukkueena. Ei sillä oikeastaan ole väliä, ovatko pelaajat vanhoja vai nuoria, jos jokaisella on sama asenne ja tavoite päästä yhteiseen maaliin.

Ei Rovaniemen-matkoja

Sinkkosella ja Krastinsilla ei ole ollut vaikeuksia totutella ammattilaiselämään ulkomailla. Belgiassa elämä on tuttua ja turvallista.

- Kotiutuminen on sujunut helposti. Ei ole kauheita kulttuurieroja, ollaan kuitenkin eurooppalaisessa kaupungissa ja kaikki puhuvat englantia, Krastins sanoo.

- Pelillisiä eroja ei mielestäni ole, lentopallo on lentopalloa, samat lainalaisuudet täälläkin pätevät kuin Suomessa.

Yhdessä lentopalloon liittyvässä seikassa ero Suomeen on valtava.

Elviss Krastinsin (vas.) tyttöystävä Jasmine Tahvanainen pelaa lentopalloa Antwerpenin naisten joukkueessa.
Yle

- Suurin ero Suomeen on pelimatkoissa. Kun lähdettiin täällä Maaseikiin kolmannella pelireissulla, joukkuekaverit puhuivat, että perkule nyt tulee pitkä matka. Siitä kun lähdettiin, se oli tunti ja 45 minuuttia ja oltiin perillä. Se on aika luksusta Suomeen verrattuna, ei ole mitään perinteisiä Rovaniemen ja Joensuun reissuja, Sinkkonen naurahtaa.

Jos onkin elämä tuttua ja turvallista, yksi asia on toisin. Sinkkonen ja Krastins ovat joutuneet sopeutumaan ulkomaalaisvahvistuksen rooliin, jossa vastuu on kannettava omilla harteilla.

- Se on henkisesti täysin eri juttu kuin Suomessa. Sinulta odotetaan että olet vahvistus. Sitä roolia on joutunut opettelemaan ja kantamaan vastuuta. Kehitys on sen ansiosta jatkunut, Krastins sanoo.

- On tärkeää, että maajoukkuemiehet pelaavat ulkomailla. Ulkomaalaisvahvistuksen rooli on niin erilainen kuin kotimaisessa sarjassa. Se pakottaa kehittymään ja kasvamaan. Uskon, että se näkyy tuloksissa myös maajoukkueessa.

Vielä on kesää jäljellä - 111 päivää

Maajoukkueella on edessään hurja kesä. Toukokuussa edessä ovat MM-karsinnat, kesällä Maailmanliigan huippupelit ja syksyllä EM-kisat. Se tarkoittaa peräti 111 päivää maajoukkueen mukana. Motivaatio-ongelmia ei ole, vaikka taloudellisesti käteen jäävät hurjasta urakasta vain päivärahat.

- Ilman muuta ollaan koko kesä mukana. Kun on paikka saatu maajoukkueesta niin ei siinä lähdetä hannailemaan enää tässä vaiheessa vaan nautitaan ja ollaan täysillä mukana. Meillä on tosi hieno joukkue. Taas odottaa innolla kesää, että pääsee tapaamaan kaikkia äijiä, Sinkkonen kuittaa.

- Kaikki haluavat vielä mennä eteenpäin, joukkueessa ei ole jäähdyttelijöitä. Jokainen painaa täysillä jokaiseen palloon.

Suomen lentopallomaajoukkueen Elviss Krastins (keskellä) tuulettaa.
Elviss Krastins tuuletti viime syksynä EM-karsinnoissa.CEV

Maajoukkueen ilmeen pitäisi olla kesällä siis energinen ja yhtenäinen. Krastinsin ja Sinkkosen lisäksi tuorejalkaisia vastuunkantajia sinivalkopaidoissa ovat esimerkiksi Ranskan huippujoukkue Toursissa pelaava Niklas Seppänen ja Ajaccion Tommi Siirilä. Tommi Tiilikaisen valmentamasta Bundesliiga-joukkue Dürenista maajoukkueeseen tyrkyllä ovat passari Jani Sippola sekä Rumpusen veljekset Tomi ja Ossi.

Edelliset MM-karsinnat päättyivät Suomen voittoon ja ensimmäiseen MM-kisapaikkaan yli 30 vuoteen. Sama temppu olisi tarkoitus toistaa myös nuoremmalla maajoukkuerungolla.

- MM-karsinnoissa on sellainen lohko, että olisi taas mahdollisuudet päästä MM-kisoihin. Kyllä me lähdetään lohkovoittoa nappaamaan, ei tarvi sitten jännittää enää jatkokarsintoja, Krastins sanoo.

- Haluan olla niin iso osa joukkuetta kuin pystyn ja antaa kaikkeni, jotta maajoukkue saavuttaisi kaikki tavoitteensa. Tietysti haluan myös itse kehittyä matkan varrella.

Kesäloma on maajoukkuelentopalloilijalle vieras käsite. Hyvä yhteishenki, huippupelien ja -valmennuksen tuoma kehitys sekä näyttöpaikat parempiin sopimuksiin ovat kuitenkin ne seikat, joiden avulla maajoukkuepelaajat jaksavat jatkaa kauttaan vielä 111 päivällä raskaan seurajoukkuekauden jälkeen.

Tärkeintä pitkässä, vapaaehtoisessa rupeamassa on viihtyminen ympärillä olevien ihmisten kanssa. Suomalaisen lentopallon kannalta se osa-alue on onneksi erinomaisessa kunnossa.

- 111 päivää on pitkä aika, mutta maajoukkue on sellainen perhe tällä hetkellä, että Kuortaneella tuntuu kuin olisi kotona, Elviss Krastins sanoo.

Suosittelemme

Tuoreimmat