Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Näkökulma: Torontossa häpeällistä NHL-peliä, voiko Laine voittaa Calder Trophya?

Media Torontossa on päättänyt, että Auston Matthews voittaa NHL:n parhaan tulokkaan palkinnon, kirjoittaa Yle Urheilun NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä.

NHL
Patrik Laine
AFP / Lehtikuva

*VANCOUVER. *Kyllähän sen arvasi. Sillä sekunnilla, kun lottokone arpoi Toronto Maple Leafsille ykkösvuoron menneen kesän varaustilaisuuteen, jokainen tiesi, ettei torontolaismedia ei tulisi välttymään ylilyönneiltä alkavalla kaudella. Auston Matthewsin, kun tiedettiin olevan jääkiekkohullulle Torontolle jotakin, mitä se oli odottanut niin pitkään.

Doug Gilmourin ja Mats Sundinin jälkeen on sittenkin elämää.

Silti on ollut hämmästyttävää seurata, miten happamia ne kuuluisat pihlajanmarjat ovat. Kun kausi on edennyt loppusuoralle ja keskustelu vuoden tulokkaan palkinnosta on alkanut kiihtyä, "oman pojan" renkaiden pumppaaminen on alkanut saada aidosti häpeällisiä piirteitä.

Ja nyt on hyvä muistaa, että juuri toimittajat äänestävät Pohjois-Amerikassa vuoden tulokkaasta.

Jokainen saa totta kai olla, mitä mieltä haluaa, mutta vaikka kuinka repisi foliohattua päästä, argumenttien voi todeta viime aikoina lähteneen lopullisesti lavasta. Kun puhutaan valtakunnallisen televisiokanavan keskustelusta, ensimmäinen asia, minkä pitäisi olla kohdallaan, on tasapuolisuus.

Nyt näin ei ole, mikä on hyvin erikoinen tilanne.

***

Kuinka Matthews voi olla torontolaismedian suursuosikki tilanteessa, missä Patrik Laine johtaa kaksikon välistä taistelua lähes joka sektorilla. Laineella on enemmän maaleja sekä pisteitä, Laine laukoo tehokkaammin ja taklaa enemmän kuin Matthews ja on tätä edellä jopa homeisessa plus-miinus- tilastossa.

Syöttöjäkin Laineella on ottelua kohden enemmän kuin amerikkalaistähdellä. Ainoa, merkittävä tilasto missä Matthews johtaa Lainetta on voittomaalit, niissä 6-5.

Tilastoja eivät kuitenkaan pohjoisamerikkalaisetkaan pääse pakoon, joten muuta on keksittävä.

Paksuinta, mitä toistaiseksi on kuultu, on, että Laineen tulisi tehdä kymmenen maalia enemmän kuin Auston Matthewsin voittaakseen vuoden tulokkaan pystin. Perusteina erikoiselle ajatukselle esitettiin Matthewsin monipuolisuus ja fyysinen kypsyys.

Ajatus on syntynyt kuolleena. Ensinnäkin, kuinka pelaajan, joka on menettänyt aivotärähdyksen vuoksi kahdeksan ottelua, pitäisi vielä tämän jälkeen iskeä kymmenen maalia enemmän kuin Matthewsin? Tätä mieltä olivat entiset NHL-pelaajat Martin Biron sekä Jeff O’Neill tiistaina TSN:n studiossa. Toisaalla on puhuttu seitsemästä ja viidestä maalista.

Täysin mielivaltaista ja mihinkään perustumatonta heittelyä. Mistä lukema kymmenen ja kuinka siihen on vaikuttanut Laineen kahdeksan ottelun poissaolo? Miksi seitsemän tai viisi? Käytetäänkö näitä standardeina myös ensi vuonna tai tulevina kausina vastaavissa tilanteissa?

Ja miksi maaleja? Miksi ei pisteitä?

Siksi, koska Torontossa Lainetta pidetään ainoastaan maalintekijänä. Monipuolisuutta ei lasketa suomalalaistykin hyvyyksiin. Ajatus on, että Laine seisoo b-pisteen alakaarella maila pystyssä odottamassa maittavia lättyjä. Tosiasia on, että Laine on saanut kiekon "wheelhouseen" äärimmäisen harvoin.

Ensinnäkään Jetsin kakkosylivoima ei saa kiekkoa useinkaan edes pelattua Laineelle tämän leipätontille ja toisekseen Laine on pelannut ainoastaan noin kymmenessä pelissä Winnipegin ykkösylivoimassa. Laine on tehnyt vasemman puolen b-pisteen alakaarelta tällä kaudella kuusi osumaa. Kolmestakymmenestä.

Tosiasiassa Laine on tehnyt maaleja ihan joka puolelta, läheltä ja kaukaa.

Mutta ei riitä.

***

Monien argumentti – osin myös omani – on, että koska Matthews pelaa keskushyökkääjänä, tämä tasoittaa puntteja. Tietenkin puolustaminen on sentterille aavistuksen vaikeampaa, koska nykypäivän isoja keskushyökkääjiä vastaan painiminen ei ole helppoa. Jos hyvän puolustamisen jälkeen jaksaa vielä hyökätä ja tehdä tulosta, sille on annettava iso arvo.

Toisaalta, jos joku väittää, ettei Laine ole vastuullinen puolustussuuntaan, tämä ei ole katsonut pelejä.

On myös argumentoitu, että Laine pelaa parempien ketjukavereiden kanssa. Totta, Mark Scheifele pelaa loistavaa kautta, mutta harva on esimerkiksi huomannut, että Laine on pelannut koko kauden väärällä pelipaikalla, oikeassa laidassa, toisin kuin koko muun uransa. Ja vieläpä Scheifelen rystypuolella.

Eikä Laine ole pelannut ainoastaan Scheifelen kanssa. Tamperelaislupaus pelasi pätkän myös Bryan Littlen kanssa. Itse asiassa Laine on pelannut todella monessa eri koostumuksessa kauden aikana, paikoin jopa kolmosketjussa.

Pisimmälle meni ex-maalivahti Biron TSN:n studiossa tiistaina kutsumalla Matthewsin ketjukavereita, Zach Hymania sekä Connor Brownia, huonoiksi ketjukavereiksi. Kyse ei toki ole Laineen tai Matthewsin kaltaisista superlupauksista, mutta Brown iski kaksi vuotta sitten junioriliiga OHL:ssä taululle 128 tehopistettä. AHL:ssä Brown oli lähes piste per peli -pelaaja.

Brown sekä Hyman ovat molemmat pelanneet hyvää tulokaskautta.

***

Bironin kommentti kuitenkin kiteyttää olennaisen: Matthewsin renkaita pumpataan millä tahansa hinnalla. Vaikka se näyttäisi ulos, kuinka tyhmältä tahansa. Tiistaina studiossa hehkutettiin myös, kuinka Matthews on pelintekijä ja Laine maalitykki. Taas yksi osoitus siitä, etteivät toimittajat/asiantuntijat tunne pelaajaa, josta puhuvat.

Laine ei ole päässyt NHL:ssä näyttämään vielä koko repertuaariaan. Näyttävät harhautukset ja erinomainen syöttötaito tulevat vielä NHL-kansalle tutuiksi. Itse asiassa Laineella on tälläkin hetkellä ottelua kohden enemmän syöttöpisteitä kuin Matthewsilla. Laine osaa syöttää, mutta sitä ei haluta tai osata kertoa kansalle.

Laine on tehnyt aivotärähdyksensä jälkeen (24.1-22.2 ) NHL:ssä enemmän maaleja ja pisteitä kuin kukaan muu, mutta tätä ei haluta Torontossa tuoda esiin. Tätä ei mainittu kertaakaan tiistain ottelun yhteydessä. Ja kuvitelkaa tilanne toisinpäin. Jos Auston Matthews olisi tehnyt saman, miestä oltaisiin viemässä jo tulokaskaudella Hall of Fameen.

Tässä vaiheessa lienee myös syytä huomauttaa, että mikään edellä mainittu ei miltään osin ole kritiikkiä Matthewsia kohtaan. Toronton nuori keskushyökkääjä on huima pelaajakokonaisuus, joka Laineen ohella ansaitsee kaiken kohdalle tulevan hehkutuksen. Edellä mainittu roska on molempien pelaajien kannalta ikävää.

Se, että valtamedia valitsee keskustelussa näin vahvasti puolensa, on häpeällistä ja väärin. Enkä ole itse pumppaamassa Laineen rengasta, ainoastaan tuomassa Suomeenkin Kanadasta kantautuvaan keskusteluun edes pientä perspektiiviä. Lähestymiskulma kun on viime aikoina ollut melko yksipuolinen.

Sillä ei lopulta ole suurtakaan merkitystä, kumpi palkinnon voittaa. Sitä ei voi tässä(kään) tapauksessa antaa väärälle pelaajalle. Molemmat ovat palkintonsa ansainneet – ja mikä tärkeintä vasta upean matkansa alussa. Mutta sillä on merkitystä myös jatkossa, minkälaisen lähestymiskulman media asioihin ottaa. Ja tältä osin tärkeintä on neutraalius ja tasapuolisuus.

Ja siksi ne polkupyörän pumput olisi hyvä jatkossa pitää pyöräkellarin puolella.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat