Suora

  • Jalkapallon Italian Cup, puolivälieräottelu Napoli - Lazio
  • Urheiluruutu

Mikä ihmeen big air? Ota laji haltuun tällä rautalankaversiolla

Suomalaiset lumilautailijat ovat big airissa kestomenestyjiä. Tässä laji kerrottuna mahdollisimman yksinkertaisesti.

lumilautailu
Enni Rukajärvi
Enni RukajärviAOP

Big airissa laskija hyppää hyppyristä yhden kerran laskussa. Hyppyristä on tarkoitus tehdä mahdollisimman vaikea, tyylikäs ja ilmava temppu puhtaalla alastulolla. Iso osa big air -kilpailuja järjestetään kaupunkien keskustoissa ja stadioneilla erikseen kilpailua varten rakennetusta hyppyristä hyppien. Laji on erittäin yleisöystävällinen näyttävyytensä takia. Big airissa tuomarit arvioivat temppuja yksittäin vaikeusasteen, tyylin, ilmavuuden ja suorituspuhtauden perusteella.

Historia:

Big air -kilpailuilla on pitkä historia lumilautailussa. Kilpailumuotona se on yksinkertaisempi rakentaa verrattuna halfpipeen ja slopestyleen, joten kilpailujen järjestäminen on ollut mahdollista paikallisellakin tasolla jo vuosia. Juuri big air -kilpailuissa on tehty usein lajin historiaa, sillä yhden hypyn laskut mahdollistavat vaikeiden temppujen kokeilun pienemmällä riskillä.

Systeemi:

Big airissa hypätään yhdessä laskussa yksi hyppy. Kilpailu koostuu usein karsinnoista, semifinaaleista ja finaaleista. Lumilautailun MM-kisoissa tänä vuonna 30 laskijan karsinnoista miehissä finaaliin pääsee 10 parasta. Naisissa kuusi parasta etenee finaaliin. Finaalissa on kolme kierrosta. Tuomarit arvioivat temppuja yksittäin vaikeusasteen, tyylin, ilmavuuden ja suorituspuhtauden perusteella, joskaan samaa temppua ei ole lupaa toistaa joka hypyllä. Joissain kilpailuissa on myös erikseen määrättyjä temppuja tai rajoitteita, mutta yleisesti ottaen laskijat saavat itse päättää temppunsa.

Varusteet:

Big airissa käytetään ns. pehmeitä siteitä ja kenkiä normaaleissa freestylelaudoissa. Useissa kilpailuissa myös kypärän käyttö on pakollista.

Hyppyri:

Big air -hyppyri on vähintään kolme metriä korkea ja viisi metriä leveä. Hyppyrialuetta edeltävän laskurinteen täytyy olla 22 astetta ja hypprin jälkeinen alastulorinne 33 astetta jyrkkä.

Suomalaiset:

Suomalaiset ovat olleet big airissa maailman huipulla vuosikausia. Yksi syy tähän on varmasti Suomen lyhyissä rinteissä, joissa hyppytoistoja tulee paljon. Miesten puolella mielenkiintoisin nimi on varmasti FIS:n hallitseva maailmanmestari Roope Tonteri. Naisten puolella katseet kääntyvät viime vuonna World Snowboard Tourin MM-kisoissa hopealle laskeneeseen Enni Rukajärveen.

Kiinnitä näihin asioihin huomiota kilpailuissa:

Hyppyyn lähtö:

Laskija on joko regular tai goofy. Regular eli normaali laskija laskee vasen jalka edessä, goofy eli hoopo vastaavasti oikea jalka edellä. Laskija lähtee laskuun eli raniin kellon (frontside eli frontti). Hypyn voi tehdä joko kasvojen suuntaan kiertäen tai niin, että hyppy kääntyy varpaiden puolelle (backside eli bäkki).

Tyler Nicholson
Katso Tyler Nicholsonin hyppy frontti1440 mutegräbillä.

Caballerialissa eli cabassa hyppyyn takajaka edelle ja pyöritään varpaiden puolelle.

Mikey Ciccarelli
Katso Mikey Ciccarellin hyppy caba1260 stalefishgräbillä.

Temppu:

Vaihtoehtoja on lukuisia, mutta tässä yleisimpiä: 720:ssä *(seiska) pyöritään kaksi kierrosta eli 720 astetta vaakatasossa, *900:ssa (ysi) pyöritään kaksi ja puolikierrosta, 1080:ssä (tonni) pyöritään kolme kierrosta, 1260:ssä kolme ja puoli kierrosta ja niin edespäin.

Tuplakorkissa tehdään voltti kierteillä. Siinä pyöritään sekä oman akselin ympärillä seiskoja tai ysejä, mutta lisäksi pyöritään pään yli voltteja. *1440 *eli triplakorkki on edellisestä astetta vaikeampi, sillä siinä on kolme volttia neljällä kierteellä.

Mark McMorris
Katso Mark McMorrisin hyppy bäkkitriplakorkki mutegräbillä.

Laskijan ote laudasta:

Laskijalla on monia eri vaihtoehtoja, jolla hän voi tarttua lautaan hypyn aikana (grab tai gräbi). Esimerkiksi Indyksi kutsutaan sitä, kun laskija tarttuu takakädellään laudan etukantista, siteiden välistä. Mutessa taasen laskija tarttuu etukädellään kiinni laudan etukantista, siteiden välistä. Tailgrabissa laskija tarttuu kiinni ladan kannasta takakädellään ja Nosegrabissa laskija tarttuu kiinni laudan kärjestä etukädellään. Melancoliessa laskija tarttuu etukädellään kiinni laudan takakantista, siteiden välistä ja Stalefishissä laskija tarttuu takakädellään kiinni laudan takakantista, siteiden välistä. *Mellakassa *regular-laskija ottaa vasemmalla kädellä takakantista siteiden välistä kiinni ja goofy-laskija oikealla kädellä.

Sven Thorgren
Katso Sven Thorgrenin hyppy bäkki1440 stalefishgräbillä.

Alastulo:

Alastulo on erittäin tärkeä osa big air -laskussa, sillä sen pitää olla täysin laskijan kontrollissa, jotta se kelpaa myös tuomareille. Tuomarit rokottavat vähän, jos käsi osuu maahan, hieman enemmän jos molemmat kädet osuvat maahan, reippaasti jos joku muu laskijan ruumiinosa osuu lumeen ja isosti jos lauta ei ole ensimmäinen asia, joka koskettaa lumeen hypyn jälkeen.

Pistelasku:

MM-kilpailuissa tuomareita on kahdeksan, joista yksi on päätuomari, yksi avustava ja kuusi arvostelevaa tuomaria. Jokainen arvoteleva tuomari antaa laskijalle 1-100 pistettä. Arvostelussa otetaan huomioon laskun kokonaisuus, hypyn korkeus, vaikeusaste, kontrolli ja alastulo. Pisteitä vähennetään muun muassa kaatumisista ja pysähdyksistä. Kuuden tuomarin antamista pisteistä alin ja ylin poistetaan ja lopuista lasketaan keskiarvo.

Big air -joukkue Suomella FIS:n MM-kisoissa:

Roope Tonteri, Kalle Järvilehto, Ville Paumola, Mikko Rehnberg, Rene Rinnekangas, Enni Rukajärvi, Ella Suitiala, Emmi Parkkisenniemi ja Kristiina Nisula

Big airin finaalit perjantaina 17.3. kello 20.25 alkaen Yle Areenassa. Lähetys TV2:ssa kello 21.55 alkaen. Karsinnoista ei saada ennakkotiedoista poiketen ollenkaan tv-kuvaa torstaina.

Lähteet: Yle Urheilu, FIS

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat