Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Jääkiekkomailan anatomiaa – näin syntyy uudentyyppinen superkomposiitti

Padasjoki on suomalaisten jääkiekkomailojen kehto, ja siellä sijaitsee myös PAMA-mailoja tekevä tehdas. Tehtaalla on tehty erimerkkisiä mailoja vuosikymmeniä, ja nyt siellä tehdään jälleen yhtä uutta suomalaista innovaatiota.

jääkiekko

1

Mailoja valmistuu tehtaalta suunnilleen 50 kappaleen päivävauhtia neljän työntekijän voimin. Materiaaleissa ei tehdä kompromisseja, ja raaka-ainekustannukset ovatkin hyvin korkeat. Työvaiheita on seitsemän, joista noin puolet on käsityötä. Työ alkaa varren kuiduttamisella, lapa ja pinnoitukset tehdään käsin. Kuvassa mailan kehittänyt Antti-Jussi Tiitola pitää valmista työvälinettä käsissään.
Tomi Hänninen

Mailoja valmistuu tehtaalta suunnilleen 50 kappaleen päivävauhtia neljän työntekijän voimin. Materiaaleissa ei tehdä kompromisseja, ja raaka-ainekustannukset ovatkin hyvin korkeat. Työvaiheita on seitsemän, joista noin puolet on käsityötä. Työ alkaa varren kuiduttamisella, lapa ja pinnoitukset tehdään käsin. Kuvassa mailan kehittänyt Antti-Jussi Tiitola pitää valmista työvälinettä käsissään.

2

Vahvin osa mailassa on lavan kiinnitys. Työvaihe toteutetaan erikoistyökaluilla ja lapa lämpökäsitellään lopuksi. Mailan käyttäjien yleinen virhe on yrittää itse muuttaa lapaa esimerkiksi lämmittämällä tai taivuttamalla. Tätä ei suositella, koska jälkeenpäin tehty lämmitys rikkoo lavan rakenteen.
Tomi Hänninen

Vahvin osa mailassa on lavan kiinnitys. Työvaihe toteutetaan erikoistyökaluilla ja lapa lämpökäsitellään lopuksi. Mailan käyttäjien yleinen virhe on yrittää itse muuttaa lapaa esimerkiksi lämmittämällä tai taivuttamalla. Tätä ei suositella, koska jälkeenpäin tehty lämmitys rikkoo lavan rakenteen.

3

Tehtaalla on oma jääkiekkomaali, mihin voidaan testata mailoja. Uusia malleja testataan ison testiryhmän kanssa myös jäällä. Seuroille menee osa mailoista, jotka jäävät kakkoslaatuisiksi esimerkiksi kosmeettisten seikkojen vuoksi. Hukkaprosentti on alle yhden, kertoo teknologiajohtaja Mikko Raulahti.
Tomi Hänninen

Tehtaalla on oma jääkiekkomaali, mihin voidaan testata mailoja. Uusia malleja testataan ison testiryhmän kanssa myös jäällä. Seuroille menee osa mailoista, jotka jäävät kakkoslaatuisiksi esimerkiksi kosmeettisten seikkojen vuoksi. Hukkaprosentti on alle yhden, kertoo teknologiajohtaja Mikko Raulahti.

4

Itse lapaa tehdään kolmea eri mallia, jotka sitten kiinnitetään tarpeen mukaan eri varsiin. Mailoja on saatavilla seitsemällä eri varsijäykkyydellä. Mailat ovat painoltaan vain noin 430-450 gramman luokkaa ja pituudeltaan 172-senttisiä.
Tomi Hänninen

Itse lapaa tehdään kolmea eri mallia, jotka sitten kiinnitetään tarpeen mukaan eri varsiin. Mailoja on saatavilla seitsemällä eri varsijäykkyydellä. Mailat ovat painoltaan vain noin 430-450 gramman luokkaa ja pituudeltaan 172-senttisiä.

5

Tähän lavan liitokseen on patentti Antti-Jussi Tiitolalla. Herra itse on kuuluisaa jääkiekkosukua Tampereelta. Hän loi 1970-luvulla Titan-mailan, jolla kaikkien aikojen jääkiekkoilija Wayne Gretzky pelasi 11 kautta huippuvuosinaan. Uutta mailatyyppiään hän kutsuu superkomposiitiksi.
Tomi Hänninen

Tähän lavan liitokseen Antti-Jussi Tiitolalla on patentti. Herra itse on kuuluisaa jääkiekkosukua Tampereelta. Hän loi 1970-luvulla Titan-mailan, jolla kaikkien aikojen jääkiekkoilija Wayne Gretzky pelasi 11 kautta huippuvuosinaan. Uutta mailatyyppiään hän kutsuu superkomposiitiksi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme