Kurkunleikkaaja ja mykistynyt jääpalatsi - Leijonilla värikäs MM-historia Venäjää vastaan

Kun Leijonat ja Venäjä kohtaavat jääkiekon MM-kisoissa, tuloksena on yleensä melkoista draamaa. Sunnuntain pronssiottelu on jatkoa 2010-luvun huimille kohtaamisille.

Venäjän päävalmentaja Oleg Znarok. Kuva: Tomi Hänninen

Leijonien unelma kolmannesta maailmanmestaruudesta murskaantui lauantaina, kun Ruotsi sysäsi Suomen pronssiotteluun. Siellä vastaan tulee kuitenkin Venäjä, joka todennäköisesti sytyttää niin suomalaisjoukkueen kuin -yleisönkin. Maiden välinen historia on pitkä, ja kaukalossakin on käyty huimia draamoja aivan viime vuosienkin aikana.

Suomelle sunnuntain pronssiottelu on mahdollisuus tasata tilit peräti seitsemän vuoden takaa, jolloin MM-kiekkoa edellisen kerran pelattiin Kölnissä. Leijonat sai välierässä vastaansa juuri Venäjän, joka kuitenkin murjoi Suomen armottomasti maalein 5-0. Tuosta ottelusta alkaen Leijonat ovat kohdanneet venäläiset karhut miesten MM-turnauksessa kahdeksan kertaa.

Tarjolla on ollut suuria tunteita ja kovaa draamaa lähes poikkeuksetta.

Sinivalkoisesta näkökulmasta makeimmat Venäjä-kohtaamiset sijoittuvat yhteen Leijonien kaikkien aikojen turnauksista. Bratislavan MM-kisoissa vuonna 2011 Suomi ja Venäjä kohtasivat välisarjassa, ja Venäjä teki ensimmäiseen viiteen minuuttiin kaksi maalia - lähes peräjälkeen Leijonat nousi kuitenkin tasoihin ja voittolaukauskilpailussa Jarkko Immonen sekä Mikko Koivu viimeistelivät kirin. Välierävaiheessa Immonen sinetöi paikkansa venäläisten peikkona tehoin 1+1, mutta teini-ikäinen Mikael Granlund hätkähdytti kiekkoilevaa maailmaa ilmaveivimaalilla matkalla maailmanmestaruuteen.

Välieräkohtaaminen toistui kotijäällä vuotta myöhemmin. Suomi meni Helsingissä nopeasti johtoon, mutta sen jälkeen alkoi venälisten supertähtien tykitys. Leijonat voitti ottelun laukaustilaston, mutta Venäjä muun muassa osui neljästä ylivoimastaan kolmella tyrmätessään Helsigin yleisön 6-2-voitolla. Jevgeni Malkin viimeisteli hattutempun. Suomalaisyleisö sai pientä lohtua heti seuraavana keväänä, kun Petri Kontiolan kaksi maalia ja Juhamatti Aaltosen 1+1-tehot siivittivät Leijonat 3-2-voittoon Venäjästä alkulohkovaiheessa.

Kurkunleikkaaja Znarok kuumentanut tunteita

Kevättä 2014 Suomessa ei juurikaan haluta muistella. Diktatuurin keskellä Minskissä järjestetyt kiistanalaiset MM-kisat toivat Venäjän Leijonien vastustajaksi jo alkulohkossa, eikä Suomesta ollut voittajaksi. Kohutumpi ottelu oli kuitenkin finaali, jossa samat joukkueet iskivät yhteen MM-kullasta. Suomi oli jo 2-1-johdossa, mutta Venäjä iski neljä peräkkäistä maalia ja voitti maailmanmestaruuden lukemin 5-2. Maaleista kolme syntyi päätöserässä ylivoimalla, ja suomalaismedian otsikot teilasivat tuomaritoiminnan ja jopa koko kansainvälisen jääkiekkoliiton.

Suomi ja Venäjä olivat jälleen samassa alkulohkossa Ostravassa, Tshekissä, keväällä 2015. Alkulohkovaiheen viimeisessä ottelussa kamppailtiin vielä sijoituksista B-lohkossa, ja 3-2-voitto voittolaukauskilpailussa nosti Leijonat Venäjän yläpuolelle. Draamaa ei puuttunut tästäkään mittelöstä, sillä vielä viisi minuuttia ennen kolmannen erän loppua Venäjä oli johdossa Artemi Panarinin, sunnuntaina huipentuvan turnauksen tähtipelaajan, osumalla.

Viimeisin keskinäinen ottelu on vuoden takaa Moskovasta. Täysi jääpalatsi koki silloin täystyrmäyksen, kun Kari Jalosen Leijonat laittoivat tähtipelaajat - etunenässä Aleksandr Ovetshkinin - nöyristymään. Välieräottelu sai venäläisyleisön kääntymään joukkuettaan vastaan ja asetti päävalmentaja Oleg Znarokin kovaan paineeseen. Sebastian Ahon kaksi maalia veivät Suomen 3-1-voittoon ja MM-finaaliin.

Znarok säilytti työpaikkansa, mutta pettymys kuluvassa turnauksessa Kanadaa vastaan on jälleen asettanut luotsin tulevaisuuden uhanalaiseksi - sunnuntaina Leijonilla on mahdollisuus lyödä kenties viimeinen naula kurkunleikkaajan lempinimen vuoden 2014 finaalin tapahtumista saaneen valmentajan arkkuun.