Suomi-kiekko kuntoon matkimalla Ruotsia? "Se on täällä vähän punainen vaate"

Kulunut kausi osoitti, että Leijonilla on vaikeuksia pystyä vastaamaan kansainvälisen jääkiekon laatuvaatimuksiin. Suomen onneksi nuoret tuntuvat pysyvän vauhdissa mukana.

jääkiekko
John Klingberg ja Mika Pyörälä 2017 MM-välierässä.
Suomi (Mika Pyörälä) ei pysynyt MM-välierissä Ruotsin (John Klingberg) vauhdissa.AOP

Suomalainen jääkiekkoilu palasi arkeen kaudella 2016–17. Kevään 2016 mitaliputki vaihtui World Cupin jumbosijaan, Nuorten Leijonien karsintasarjaan ja miesten MM-joukkueen neljänteen sijaan.

Pariisin ja Kölnin MM-turnauksen aikana puhuttiin paljon Leijonien päävalmentajan Lauri Marjamäen pelitavasta, mutta kisojen jälkeen keskustelu kääntyi pelaajamateriaaliin. Yle Urheilun asiantuntijana toiminut valmentaja Antti Pennanen muistutti, että Suomelta puuttuu tarpeeksi leveä kansainvälisen pelin vaatimukset täyttävä pelaajamateriaali.

– Olemme aika paljon jäljessä, jos miettii vaikkapa Yhdysvaltoja, Kanadaa, Venäjää tai Ruotsia. Pelaajatuotantoa pitää saada terävämmäksi. Meidän pitää pystyä niin sanottua kakkoskorin pelaajistoa kehittämään kansainväliselle tasolle, HPK:n päävalmentaja Pennanen sanoi heti kisojen päätyttyä.

Mitä ne kansainvälisen pelin vaatimuksen sitten ovat? MM-turnauksen aikana puhuttiin paljon nopeudesta ja siitä, ettei Leijonien kannata nykyisellä pelaajamateriaalilla pelata nopeaa suunnanmuutospeliä, jota maailmanmestari Ruotsi, Kanada tai Yhdysvallat noudattivat.

– Niitä juttuja ovat pelinopeus, kyky tehdä peliä, kyky pelata nopeasti. Ehkä ne eivät ole kansainvälisellä tasolla riittävän laajalla määrällä suomalaispelaajia, KalPan päävalmentaja Sami Kapanen pohtii.

– Luisteluvoima on tärkeä asia. Kun katsoo nuorten ja aikuisten kansainvälisiä pelejä, ne ovat aika vauhdikkaita tempopelejä. NHL on nykyään täysin luisteluliiga.

SM-liiga kalpenee pelin nopeudessa monelle eurooppalaiselle sarjalle. Ero on räikeä verrattuna Ruotsiin, jossa tehtiin jo vuosia sitten linjaus pelin nopeuttamisesta.

– Ruotsin pääsarjassa pelaajan luisteluvoima ja nopea reagointi varmasti kehittyvät. Meidän vahvuutemme on ollut se, että me pystymme pelaamaan eri rytmeillä. Mielestäni viime kaudella hyviä esimerkkejä tästä olivat HPK ja KalPa, jotka pelasivat nopeaa jääkiekkoa, alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja Jussi Ahokas sanoo.

Ruotsin linja on tuottanut tulosta ainakin NHL-pelaajatuotannossa. Suomalaiset katsovat kadehtien loputtomalta tuntuvaa listaa ruotsalaisista huippupuolustajista. MM-kisoissa Ruotsi näytti, että sen uusi pelaajasukupolvi on valmis myös voittamaan.

– Se on täällä vähän punainen vaate, ettei Ruotsia haluta matkia. Meidän pitää pystyä pelaamaan aktiivista kiekkoa, mutta säilyttää Suomi-kiekon vahvuudet, jotka meillä on, Ahokas toteaa.

Ero A-nuorten ja miesten SM-liigan välillä kuin yö ja päivä

Muutos on jo alkanut. Juniorisarjoissa peliä on pyritty aktivoimaan ja nopeuttamaan kolmen vuoden ajan. Se näkyi hyvin viime kaudella Nuorten Leijonien MM-kultajoukkueessa, joka jyräsi mestaruuteen poikkeuksellisen rohkealla tyylillä.

– A-nuorten SM-liigan ottelut ovat täysin erilaista jääkiekkoa kuin aikuisten SM-liigassa. Se on huomattavasti aktiivisempaa kuin miesten liigakiekko, Ahokas kertoo.

Kasperi Kapanen mestaruusmaali
Nuoret Leijonat pelasi toissa kaudella viihdyttävää leijonalätkää.Tomi Hänninen

Vielä toistaiseksi tämä ei näy aikuisten tasolla. Miesten maajoukkue pyrki MM-turnauksen ratkaisupelissä hidastamaan peliä. Keskialueen trapista tunnettu Tappara juhli kauden päätteeksi Suomen mestaruutta. Nopeamman pelin nimiin vannova KalPa tosin pani Tapparan finaalisarjassa koville.

Apuvalmentajaksi tullut Kapanen toi miesten joukkueeseen KalPan A-nuorissa hyväksi havaitsemiaan elementtejä.

– Me panostimme A-nuorissa hyvin paljon siihen, että me olemme aktiivisia kiekon kanssa ja ilman kiekkoa. Pyrimme mahdollisimman nopeaan peliin. Saimme tällä kaudella myös liigajoukkueen pelaamaan paljon vauhdikkaammin kuin menneinä vuosina, Kapanen sanoo.

– Jääkiekkoliitto on puhunut pelin nopeuttamisesta. Nyt pitäisi saada tilanne sellaiseksi, että nuorisomaajoukkueet ja A-maajoukkue pelaisivat sitä kiekkoa, josta puhutaan.

Kärjistäen voi sanoa, ettei SM-liigassa tällä hetkellä pelata sellaista jääkiekkoa, joka valmistaisi kansainvälisen pelin vaatimuksiin. Kapanen, Urama ja Ahokas ovat kuitenkin kaikki sitä mieltä, että SM-liiga on nuorelle pelaajalle hyvä paikka kehittyä.

– Juuri nyt siellä on kovia ruutuja tarjolla ja pelaajat pystyvät niitä ottamaan. On ollut aikoja, jolloin nuorten on ollut todella vaikea mahtua liigajoukkueiden kokoonpanoihin, saati sitten vastuurooleihin. Nyt nuoret haastavat kokeneemmat aidosti isoista rooleista, joissa tulee enemmän vastuuta niillä hetkillä, kun pelejä ratkaistaan, huippu-urheilujohtaja Urama sanoo.

SM-liigasta on tullut entistä enemmän nuorten ja konkareiden temmellyskenttä. Liigajoukkueet eivät pysty kamppailemaan taloudellisesti Sveitsin, Ruotsin tai KHL-joukkueiden kanssa, joten parhaassa peli-iässä olevat suomalaispelaajat kiekkoilevat yleensä muualla.

– Se on varmasti hyvä juttu näille meidän huippulahjakkuuksille, että he pääsevät pelaamaan aikuisten pelejä suuressa roolissa. Sitten, kun saamme laajuutta ja hyviä ikäluokkia lisää, se iso massa kasvattaa myös SM-liigan tasoa, Ahokas pohtii.

"Emme ole pudonneet kyydistä pois"

Pelitapaa, niin sanottua Meidän peliä, on pidetty suomalaisen jääkiekkoilun kilpailuetuna kansainvälisissä peleissä. HPK:n päävalmentajana toimivan Pennasen mukaan tuo etu on menetetty, kun jääkiekko on muuttunut moderniksi vauhtikiekoksi.

– Siinä pelissä jäämme kakkoseksi, tällä hetkellä kilpailuetu pitää etsiä muualta. Sitten kun on paremmat pelaajat, voimme miettiä sitäkin, Pennanen totesi MM-turnauksen jälkeen.

Suomen Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajan Rauli Urama on toista mieltä.

– Emme ole pudonneet kyydistä pois. Mielestäni me hallitsemme sitä pelitapa-asiaa. Se, millä joukkueella olemme matkassa vaikuttaa siihen, pystymmekö vastaamaan haasteeseen, jonka vastustaja asettaa, Urama sanoo.

– Pelaajilla on erittäin vahva taktisen pelaamisen kapasiteetti ja valmentajilla on siihen huippuosaamista. Jos peli on nopeampaa tai hitaampaa, se on aina suhteessa vastustajaan.

Rauli Urama
Huippu-urheilujohtaja Rauli Urama.AOP

Siitä huolimatta Suomi jäi MM-turnauksessa Kanadan ja Ruotsin jalkoihin – ja olisi todennäköisesti jäänyt millä tahansa pelitavalla. Leijonien käytettävissä olleen pelaajamateriaalin pelinopeus ei riittänyt vastustajien NHL-tähtiä vastaan Sebastian Ahoa, Mikko Rantasta ja muutamaa muuta poikkeusta lukuun ottamatta.

– Tällä hetkellä kärsimme siitä, että meillä oli se vaihe, jolloin emme tuottaneet niin paljon pelaajia. Puhutaan 1985–95-syntyneiden ikäluokista. Ehkä se tällä hetkellä konkretisoituu meidän maajoukkueessa, alle 20-vuotiaiden päävalmentaja Jussi Ahokas sanoo.

Hukatun vuosikymmenen vaikutus näkyi etenkin World Cupissa, jossa Suomen kärkipelaajia olivat vuonna 1983 syntyneet Mikko Koivu ja Jussi Jokinen sekä parikymppiset Aleksander Barkov ja Patrik Laine. Suomella ei ollut vastuullisissa rooleissa yhtään parhaassa peli-iässä olevaa pelaajaa, jos maalivahti Tuukka Raskia ei lasketa.

– Meillä ei ole kaikkiin eri rooleihin sellaisia pelaajia, joiden yleistaitotaso ja luisteluvoima olisivat riittävän hyviä. Siinä mielessä meillä ei ole niin laajaa kilpailua kuin monella muulla kärkimaalla on, KalPan Kapanen pohtii.

Miten lahjakkaista junioreista jalostetaan kansainvälisiä huippuja?

Tuloksellisesti tämän maajoukkuekauden parasta antia oli alle 18-vuotiaiden MM-hopea. Pikkuleijonille paikka oli jo kolmas perättäinen MM-finaalissa, mikä on osoitus siitä, että suomalaisnuoret pärjäävät maailman kärjen vauhdissa.

– Viime vuonna NHL:ään varattiin 15 suomalaispelaajaa, eikä sellaista ole ihan hetkeen tapahtunut. Uskon, että aika lähellä samaa määrää ollaan tänä vuonna, Pikkuleijonat maailmanmestariksi keväällä 2016 valmentanut Ahokas muistuttaa.

Miro Heiskanen, HIFK
Miro Heiskasen odotetaan menevän NHL:n varaustilaisuudessa alhaisella numerolla.AOP

Ensi viikolla alkavalle NHL:n testileirille kutsuttiin tänä vuonna 12 suomalaista, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Ahokas paljastaa, että vielä parempaa voi olla luvassa.

– Moni Pohjola-leirillä paikalla ollut sanoi minulle, että 2002-ikäluokka on materiaalin leveydeltään paras, jonka he muistavat nähneensä.

HPK:n Pennanen esitti MM-turnauksen jälkeen huolensa siitä, miten varmistetaan, ettei nuorisomaajoukkueissa menestyneiden pelaajien kehitys tyssää, kun he siirtyvät aikuisten tasolle. Tässä asiassa vastuu nuorten pelaajien kehityksestä on liigaseuroilla.

Ahokas on Pennasen kanssa samaa mieltä, että ikävuodet 16–25 ovat äärimmäisen tärkeitä sen suhteen, saavuttaako lahjakas pelaaja todellisen potentiaalinsa.

– Kyllä minua ainakin hirvittää, jos 18-vuotias pelaaja on nostettu liigaan mukaan ja hänellä on kauden jälkeen neljän viikon loma ja perään kuuden viikon omatoiminen jakso. Nuoren pelaajan pitää harjoitella ja vetää ihan tapissa, Ahokas sanoo.

– Toinen asia on, miten seurat huolehtivat liigakauden aikana näistä nuorista pelaajista. Jos peliaika jää kymmeneen minuuttiin ottelussa, saako pelaaja oikeasti sen harjoitusvasteen, jonka hän tarvitsee ihan eri tavalla kuin kolmekymppinen liigapelaaja. Nämä nuoret eivät voi mennä pelien ehdoilla.

Monessa liigajoukkueessa pelaajakehitystyössä on vielä paljon parannettavaa. Seurat tasapainoilevat pelaajien kehittämisen ja menestysodotuksien välillä. KalPassa pitkään valmentajana ja seurajohtajana vaikuttanut Kapanen tietää yhtälön vaikeuden.

– Meillä on tulosvastuu yhteistyökumppaneille, kannattajille ja meille itsellemme. Haemme tulosta, mutta samalla meillä on hyvin selkeä linjaus siitä, että haluamme kehittää pelaajia. Valmentajan vastuulla on kehittää yksilöitä niin, että jonain päivänä he pomppaavat meiltä maajoukkueeseen ja kansainvälisille kentille, Kapanen kertoo.

– Iso asia on uskaltaa harjoitella riittävästi. Nuorten pelaajien fysiikkaa pitää kehittää myös kauden aikana. Voimaharjoitteluun panostetaan, jotta saadaan jalkaan voimaa, joka työntää potkua vahvemmaksi ja luisteluvoimaa paremmaksi. Lisäksi harjoitteiden pitää sisältää paljon luistelua. Eihän maratoniakaan jaksa juosta, jos sitä ei harjoittele ja tee jatkuvasti, Kapanen jatkaa.

Matias Myttynen, KalPa #15
Matias Myttynen otti päättyneellä kaudella ison kehitysloikan KalPassaTomi Hänninen

Mestis paremmin osaksi pelaajapolkua

Moni nuorisomaajoukkueissa loistanut pelaaja on tehnyt lopulta keskinkertaisen uran. Viime vuoden Nuorten Leijonien mestarijoukkueen tähdistä useampi tekee varmasti läpimurron NHL:ssä, mutta suurin haaste on varmistaa, että juliusnättisistä ja mirokeskitaloista mahdollisimman moni kehittyy kansainvälisen tason pelaajiksi.

Yksi olennainen asia on löytää jokaiselle nuorelle oikeanlainen pelaajapolku. Monelle ei-superlupaukselle hyppy A-nuorten pääsarjasta miesten SM-liigaan on liian suuri. Tässä korostuu Mestiksen rooli pelaajien kehittäjänä.

Kiekollisesti taitavan pelaajan ei ole mitään mieltä pelata liigaseurassa jämäminuutteja, mutta toisaalta hän tarvitsee yksilöllistä valmennusta, jota Mestis-resursseilla ei välttämättä ole tarjolla.

Huippu-urheilujohtaja Uraman mukaan Mestiksestä pitäisi tehdä entistä vahvemmin väliporras nuorten ja aikuisten SM-liigojen välillä. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa resurssien kohdistamista Mestikseen ja sitä kautta lisää valmentajia toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

– Siellä tällä hetkellä toimivat valmentajat ovat erittäin ammattitaitoisia. Jokapäiväinen harjoittelu on hyvää toimintaa, mutta jotta se yksilö saadaan eriytettyä sieltä, tarvitaan lisää tekijöitä ja käsiä vielä, Urama sanoo.

– Meidän pitää myös itse arvostaa sitä sarjatasoa. Ennen kaikkea se on yhteistyötä, että pelaaja pelaa siellä, missä hän menestyy, kehittyy ja saa maksimaalisen haasteen arjessa.

Lue myös:

Suomalainen kiekkoajattelu kaipaa radikaalia täyskäännöstä: "Yritämme syleillä koko maailmaa"

Tämän vuoksi Jääkiekkoliitto pelkää nuorten joukkopakoa Pohjois-Amerikkaan: "Maassa maan tavalla"

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat