Hyppää sisältöön

Tämän vuoksi Jääkiekkoliitto pelkää nuorten joukkopakoa Pohjois-Amerikkaan: "Maassa maan tavalla"

Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama on huolestunut, miten pelaajien yksilöllisestä kehityksestä pidetään huoli rapakon takana.

Vuodenvaihteessa nuorten MM-joukkueessa oli peräti 12 Pohjois-Amerikassa pelaavaa pelaajaa. Kuva: Francois Laplante/HHOF-IIHF Images

Kun Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajalta Rauli Uramalta kysyy suomalaisen jääkiekkoilun suurinta haastetta, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

– Osa nuorista kärkipelaajista menee pelaaman Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin. Haaste on se, millä tavalla heille saadaan arkeen sitä kehittymistä. Ympäristö on niin erilainen, ettei se Suomi-kiekko sinne levittäydy. Maassa pelataan maan tavalla ja siellä urheilijaa valmennetaan maan tavalla. Mikä se tapa on, riippuu paljon paikkakunnasta Pohjois-Amerikassa. Suomessa aika lailla tiedetään, että toiminta on lähes samanlaista kaikissa ikäryhmissä joka paikassa, Urama lataa.

Pohjois-Amerikkaan lähtevistä junioreista on puhuttu viime aikoina paljon. Esimerkiksi CHL:ssä, joka muodostuu Kanadan kolmesta suurimmasta juniorisarjasta, pelasi viime kaudella 18 suomalaista.

Aihe nousi edellisen kerran otsikoihin toukokuussa, kun selvisi, ettei ulkomailla pelaavilla pelaajilla ole asiaa vuonna 2002 syntyneiden maajoukkueeseen. Yhdysvalloissa pelaava suomalaispuolustaja Ruben Rafkin sai tiedon, ettei hänellä ole tulevalla kaudella asiaa maajoukkuetapahtumiin.

– Meille erittäin tärkeä asia on seurayhteistyö, joka perustuu palautejärjestelmään. Ennen tapahtumaa meidän valmentaja menee seuraan, ja käy valmentajan tai valmennuspäällikön ja pelaajan kanssa läpi mitä kehitetään tulevassa tapahtumassa. Tapahtuman jälkeen hän menee takaisin seuraan, ja käy läpi sen tapahtuman. Myös tapahtumien välissä pelaajaa seurataan, ja katsotaan toteutuvatko ne tavoitteet, jotka on asetettu. Ja koko ajan ollaan yhteydessä seuravalmentajaan, Urama selvensi tuolloin Kiekkoareenan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Vanhemmissa ikäluokissa ulkomailla pelaavat ovat jatkossakin tervetulleita maajoukkueisiin.

"Haluamme varmistaa, että pelaajien kehitys jatkuu"

Jääkiekkoliitossa ei olla varsinaisesti huolestuneita siitä, että nuoret pelaajat lähtevät pois Suomesta ennen kuin he tähdittävät kotoista SM-liigaa. Varsinainen huolenaihe on, kehittyvätkö pelaajat Pohjois-Amerikassa ja miten he sopeutuvat sen jälkeen Suomi-kiekon identiteettiin maajoukkueissa.

– Kun mennään kisatapahtumiin, jossa mitataan joukkuemenestystä, mietin sitä, millä tavalla saataisiin vietyä Suomi-kiekon pelitapaa pelaajille sinne kauden aikana, Urama sanoo.

– Ennen kaikkea haluamme kuitenkin varmistaa, että pelaajien kehitys jatkuu. Huoli on siitä, miten yksilöllisesti pelaajia autetaan. Siitä olen huolissani enemmän kuin pelitavoista tai mistään muusta. Jos pelaaja lähtee pois Suomesta, hän on yhä erittäin tärkeä pelaaja Suomi-kiekolle. Siksi meidän pitäisi pysyä jollain tavalla auttamaan myös häntä.

Urama kertaa, että ainoa nuorella iällä Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin lähtenyt pelaaja, joka on noussut isoon rooliin NHL:ssä, on Pittsburgh Penguinsin riveissä Stanley Cupin finaaleja tahkoava Olli Määttä. Kanadalaisen CHL:n kautta taalakaukaloihin on päässyt kokeilemaan kuusi pelaajaa.

Yliopistosarjoista näitä pelaajia löytyy toki lisää.

– SM-liigasta NHL:ään viime kauden jälkeen nousi neljä pelaajaa: Markus Nutivaara, Sebastian Aho, Patrik Laine ja Jesse Puljujärvi, Urama muistuttaa.

Lue myös: