Suora

  • Katowice Major CS:GO The New Challengers' Stage
  • Soldier Hollow, sekaviesti

Suurjuoksija Paavo Nurmen erikoiset harjoituskeinot: juoksi junan perässä, käveli rautapohjakengillä ja kokeili kuppausta

Juoksijoiden kuningas Paavo Nurmi voitti 12 olympiamitalia, joista 9 oli kultaisia. Aikakauteen peilaten hänen harjoittelunsa oli määrätietoisen kovaa, mutta se sisälsi myös muutamia erikoisuuksia.

urheilu
Paavo Nurmi
Paavo NurmiAOP

Paavo Nurmen syntymästä tulee tänä vuonna kesäkuun 13. päivänä kuluneeksi 120 vuotta. Hän oli aikansa legenda, suuri suomalainen kansallissankari, joka muistetaan yhä ympäri maailmaa. Urheilutoimittaja ja tietokirjailija Kalle Virtapohja on juhlavuoden kunniaksi kirjoittanut uuden kirjan Nurmen elämästä. Teos ”Mies josta tehtiin patsas” julkaistaan tänään.

– Sen voi sanoa, että tämä on ollut 20 vuoden prosessi. Vuonna 1998 kirjoitin Paavo Nurmi -aiheiseen kirjotuskilpailuun isoisäni kohtaamisesta Nurmen kanssa ja sain kunniamaininnan. Itse kirjan kirjoittaminen kesti kolme vuotta, kertoo laajamittaisesti Paavo Nurmen elämää käsittelevän kirjan kirjoittanut urheilutoimittaja Kalle Virtapohja.

Kirjassa kerrotaan Nurmen harjoittelusta. Aikakautensa huomioon ottaen se oli uraauurtavaa ja määrätietoisen kovaa, mutta sisälsi myös joitakin mielenkiintoisia erikoisuuksia. Nurmi oli urheilija, joka kirjoitti harjoituksensa tarkasti muistiin ja analysoi niitä jatkuvasti. Siihen aikaan se oli suhteellisen harvinaista.

Joka päivä kaksi harjoitusta

Nurmen harjoittelun perusrunko oli selkeä. Harjoituskausi alkoi yleensä helmikuussa. Hän teki kaksi harjoitusta päivässä. Sen lisäksi hän teki voimisteluharjoitukset sekä otti hieronnan useita kertoja viikossa. Puhtaita lepopäiviä tuli kuukaudessa vain 1–2.

Esimerkkiohjelma on ajalta, jolloin Nurmi valmistautui kahden mailin ME-juoksuunsa 1931. Aamulla hän teki noin 9–14 kilometrin kävelylenkin, normaalia raskaammilla rautapohjaisilla kengillä.

Iltapäivällä tai iltaisin hän teki juoksuharjoituksen, joka oli joko lenkki tai intervallityyppinen vetoharjoitus. Tosin Nurmen vetoharjoituksissa ei ollut paljon toistoja, mutta vauhti oli kyllä ihan hyvää.

– Niin harjoittelu kuin hierontakin on täysin yksilöllistä. Mikä toisen harjoittelulle saattaa olla aivan perusseikkana, voikin olla toiselle miehelle vahingoksi. Samoin hieronta, kertoi Paavo Nurmi vuonna 1931, kun häneltä kysyttiin harjoittelusta ja hieronnasta.

"Liika hieronta saa miehen veltoksi"

Paavo Nurmi käytti paljon aikaa pitääkseen lihaksensa ja kehonsa kunnossa. Hän teki myös omaa voimisteluohjelmaansa sekä naruhyppelyharjoituksia vahvistaakseen nilkkojaan, kävi paljon saunassa ja käytti harjoittelun ohessa paljon hierontaa.

– Tällaista vanhaa läpitreenattua juoksijaa kuin minä, pitää hieroa kolmestikin viikossa, ja todella kovasti joka kerta, kun taas nuoremmille riittää yksikin kerta viikossa, tämäkin kuitenkin jälleen miehistä itsestään riippuen, kertoi Nurmi, kun häneltä kysyttiin harjoittelusta ja hieronnasta.

– Nämä seikat on kaikki itse kokeiltava ja tultava tuntemaan. Liika hieronta on silti haitaksi ja saa miehen veltoksi, joten häneltä menee irtiottokyky, tiesi juoksijoiden kuningas Paavo Nurmi.

Nurmi saattoi käydä hieronnassa jopa kolme kertaa viikossa. Amerikan kiertueella vuonna 1925 hän hierotutti itseään lähes joka päivä.

Paavo Nurmi
AOP

Nurmi juoksi junan perässä pitäen kiinni puskurista

Kirja nostaa esiin myös joitakin Nurmen erikoisharjoitteita. Yksi kuuluisimmista sellaisista on junan perässä juokseminen.

– Harjoitus ei ollut Nurmen keksimä, vaan turkulaisjuoksijat olivat käyttäneet sitä jo vuosien ajan. Nurmi käytti menetelmää ainakin vuoden 1920 keväällä, mutta ei ole varmoja todisteita, käyttikö hän sitä myös myöhempinä vuosina, kertoo Nurmen elämää kaksi vuosikymmentä tutkinut Virtapohja.

Vuoden 1920 keväällä, valmistautuessaan Antwerpenin olympiakisoihin, Nurmi juoksi junan perässä tietyllä raidepätkällä, jossa askel piti, ja piti kiinni junan puskurista. Junat oli valittava huolella, sillä vauhdin oli oltava oikea. Harjoituksella haettiin pitävää alustaa liukkailla kevätkeleillä ja sekä lisää askelpituutta.

– Juoksin usein junan perässä Turun ja Littoisten välillä, kaksikin kilometriä kerrallaan. Se on hyvää harjoitusta, sillä vauhti on niin paljon kovempaa, että askel väkisinkin tulee pitemmäksi. Se pakottaa repäisemään, kertoi Paavo Nurmi itse.

Harjoituksella haettiin myös pitävää alustaa liukkailla kevätkeleillä, koska satamaan vievä rataosuus suli ensimmäisenä.

– Tavallisesti juoksin junan oikealla puolella, pölkkyjen sivussa, missä on irtonaista hiekkaa, ja pidin vasemmalla kädellä kiinni junan viimeisen vaunun puskurista. Tämä kävi päinsä vain tavara- ja paikallisjunien kanssa, sillä muilla oli liian kova vauhti, luonnehti Nurmi itse tuota harjoitusta.

Nurmi kävi puoskarieukon kupattavana

Nurmi tunnettiin myös siitä, että hän oli se ensimmäinen juoksija, joka otti sekuntikellon käyttöön. Tämä lienee saanut alkunsa Pariisissa 1924, jolloin hän käytti kilpailussa Tahko Pihkalan kelloa.

– Kellosta tuli hänen tavaramerkkinsä. Jos joku muu teki saman, niin hänen sanottiin matkivan Nurmea, tietää Nurmen kirjan kirjoittanut Virtapohja.

1900-luvun alkupuolella hierojat olivat jonkinlaisia "poppamiehiä", jotka saivat parannettua urheilijan suorituskykyä. Nurmi käytti paljon hierontaa ja saunomista lihastensa pehmittämiseen.

Nurmi kokeili myös muita "vanhan kansan menetelmiä", nimittäin kuppaamista. Hän kertoi siitä näin: "Vielä nykyisin saattaa jossain maaseudun saloilla tavata puoskarieukkoja jotka parantavat omituisella tavalla lihaskivuista kärsiviä ihmisiä."

– Kuumassa saunassa naputtelee tämä puoskarieukko pienellä kirveellä kipeään lihakseen pieniä verihaavoja. Sitten panee hän pukinsarven jokaisen haavan kohdalle ja imee ilman sarvesta. Kun sarven sisässä ei ole ilmaa, pullistuu iho, sillä kohden ja paha veri juoksee pisaroittain pois. Olen tätäkin kokenut, ja tiedän sen hyvinkin usein johtavan suotuisaan tulokseen, kertoi juoksijalegenda Nurmi.

Lähteet: ”Mies josta tehtiin patsas” / kirjoittanut Kalle Virtapohja / kustantaja Docendo 2017

Lue myös:

Kovapäinen Paavo Nurmi ME-juoksunsa jälkeen: "Sitä paitti iha sama johratteks te vai roikutteks peräs – mää kuitenki voita!"

Suosittelemme

Tuoreimmat