Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Kaikki juoksijalegenda Paavo Nurmen värikkäästä elämästä – maailmanennätysten tehtailijasta kovaksi liikemieheksi

Paavo Nurmen syntymästä on 13.6. kulunut 120 vuotta. Keräsimme otteita Nurmen elämästä eri vuosikymmeniltä.

urheilu
Paavo Nurmi
Paavo NurmiAOP

Lapsuus

Paavo Nurmi syntyi köyhään työläisperheeseen Turussa 13.6.1897. Suomi pärjäsi vuoden 1906 Ateenan olympiakisoissa hyvin ja samoihin aikoihin urheileminen levisi Suomessa huimaa vauhtia. Nuori Nurmikin innostui juoksemisesta ja viiletti muiden poikien kanssa lähikaduilla.

Ensimmäisen kerran Nurmi juoksi kilpaa radalla 11-vuotiaana. Matka oli 1500 metriä ja aika oli lupaava 5.02. Ajan otti Turun Urheiluliiton juoksija Fabian Liesinen, joka myös kannusti nuorta Nurmea ryhtymään juoksijaksi.

Niihin aikoihin Paavo-poika teki kaverinsa Kallen kanssa sopimuksen, että kumpikaan ei ala tupakoida. Lupaus piti molemmilla läpi koko elämän.

Koulussa Paavo Nurmi oli kova lukemaan. Kolmannella luokalla hän luki 15 kirjaston kirjaa. Koulukin meni ihan hyvin, paitsi laulunumero oli alkuvuosina nelonen.

Paavo Nurmen paras keskiarvo oli viimeisessä todistuksessa keväällä vuonna 1910 melko hyvä 8,8 ja laulukin oli noussut jo viitoseen. Voimistelunumero oli pitkään kahdeksan, kunnes se nousi yhdeksään.

Nurmen isä Johan Fredrik kuoli vuonna 1910 keuhkotautiin, Paavon ollessa vasta 12-vuotias. Samoihin aikoihin Paavo teki lujan päätöksen siitä, että hänestä tulisi juoksija. Vaikuttiko isän kuolema siihen jotenkin, sitä on vaikea varmaksi sanoa.

Koska isä oli kuollut, myös nuoren Paavon oli etsittävä töitä. Hän pääsi 12-vuotiaana töihin juoksupojaksi leipomoon.

Nurmi päätti ryhtyä kasvissyöjäksi. Hän valmisti elimistöään tuleviin juoksusuorituksiin. Esimerkkeinä olivat muun muassa Hannes Kolehmainen sekä Lauri ”Tahko” Pihkala. Myöhemmin Nurmi pääsi kyllä pihvin makuun ja oli kaikkiruokainen.

Armeija-aika

Nurmi astui palvelukseen vuonna 1919. Hän palveli Porin rykmentissä, joka oli siirretty Turkuun. Hän oli jo armeijassa melko uppiniskainen, eikä suostunut auktoriteettien komenneltavaksi, vaan teki asioita oman päänsä mukaisesti.

Hän muun muassa kieltäytyi armeijan johdetusta aamuvoimistelusta. Sen lisäksi hän ei suostunut vannomaan sotilasvalaa. Vänrikki Yrjö Hakanen uhkasi Nurmea jopa sotaoikeudella, jollei tämä suostuisi vannomaan sotilasvalaa, mutta Paavo piti päänsä.

Nurmi ei vannonut sotilasvalaa, mutta silti hänen nimensä löytyi kirjasta. Sen oli sinne lisännyt komppanianpäällikkö kapteeni Mäkinen. Asia haudattiin vähin äänin.

Joukko-osaston siirron vuoksi Nurmi pääsi kilpailemaan Viipuriin. Siellä hän voitti sen ajan suurjuoksijan Hannes Kolehmaisen veljen Tatun 10 000 metrillä lähes puolella minuutilla. Tällä juoksullaan Nurmi nousi ehdokkaaksi seuraavan vuoden olympiakisoihin.

Marraskuun alkupuolella Nurmi teki uroteon, jota ihmeteltiin pitkään. Hän alitti komppanian 15 kilometrin kuntomarssilla tunnin rajan täysissä varusteissa. Esimiehet muistelivat, että moiseen tekoon oli aikaisemmin pystynyt vain Turun Urheiluliiton maineikas juoksusankari ”Turun Jussi”.

Siihen aikaan elintarvikkeista oli vielä pulaa. Valmennuskomitea kirjoitti elintarvikeministeriöön anoakseen olympiaurheilijoille lisää sokeria. Suurin tarve oli kestävyysjuoksijoilla. Nurmi sai lisäsokeria kilon kuukaudessa.

Olympiamitalit

Nurmi karkasi Lohjan tiukkasääntöiseltä olympiavalmennusleiriltä kotikonnuilleen Turkuun ja sai olympiavalmentaja Jaakko Mikkolan vihat niskoilleen. Tempusta huolimatta hänet valittiin olympiajoukkueeseen. Toki siihen vaikutti myös se, että Nurmi voitti olympiakatsastusten 5000 metriä ylivoimaisesti.

Nurmen ensimmäiset olympialaiset Antwerpenissa olivat myös Nurmen ensimmäinen ulkomaan matka. Hänet valittiin kisoissa kolmelle matkalle, 5000 ja 10 000 metrille sekä maastojuoksuun. Vuoden 1920 olympiakisoissa Suomi esiintyi ensi kertaa oman lipun alla itsenäisenä valtiona.

Nurmen ensimmäinen olympiamitali tuli 5000 metrin kilpailusta. Hän johti kisaa pitkään, mutta loppusuoralla Ranskan Joseph Guillemont meni väkisin ohi. Nurmi sai hopeaa.

Seuraavalla matkalla 10 000 metrillä Nurmi osasi jo taktikoida ja juoksi kisan voittoon ennätyksellään 31.45,8. Se ei silti riittänyt lyömään Hannes Kolehmaisen Tukholman kisojen voittoaikaa.

Nurmi voitti vielä maastojuoksun sekunnin erolla. Suomi voitti myös maastojuoksun joukkuekultaa, joten Nurmen saalis ensimmäisistä olympiakisoista oli kolme kultaa ja yksi hopea.

Nurmen uusimman elämäkerran kirjoittaja tietokirjailija Kalle Virtapohja kertoo, että köyhistä oloista lähtöisin olevan Nurmen kotiin saatiin sähköt ja juokseva vesi vasta kun hän oli voittanut ensimmäiset kultansa olympiakisoissa 1920. Nekin toteutettiin Turussa järjestetyllä kansalaiskeräyksellä.

Pariisin olympiakisoissa 1924 Nurmi kieltäytyi lopulta juoksemasta 10 000 metriä. Joukkueenjohto olisi halunnut Nurmen ottavan siltä matkalta hopeaa, jotta Ville Ritola saisi kultaa.

Vaikka Nurmi jätti kympin juoksematta, hän sai Pariisin olympiakisoista viisi kultamitalia. Huikein uroteko oli voittaa sekä 1500 metriä että 5000 metriä, vaikka niiden välissä oli palautumisaikaa alle kaksi tuntia.

Amsterdamin olympiakisoissa vuonna 1928 Nurmi löi Ritolan 10 000 metrillä ja voitti kultaa. Vitosella hän hävisi Ritolalle ja sai hopeaa. Toinen hopea tuli 3000 metrin estejuoksusta, Toivo Loukolan voitaessa kisan.

Nurmi valmistautui vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisiin maratonille, mutta ei koskaan päässyt juoksemaan ammattilaissyytösten takia. Monet olympiamatkalla mukana olleet, kuten Martti Jukola, olivat sitä mieltä, ettei Nurmi olisi edes pystynyt juoksemaan pahojen jalkavaivojen takia.

Nurmen saalis kolmista olympiakisoista oli siis yhteensä 12 mitalia, joista yhdeksän oli kultaisia.

Valmentajaura

Paavo Nurmi oli urheilu-uransa jälkeen myös erittäin menestynyt valmentaja. Nurmen kiinnostus valmennushommiin oli herännyt jo nuorempana. Olihan Nurmi kehittänyt pitkälti itse omat valmennusmenetelmänsä.

Nurmi oli ymmärtänyt jo silloin yksilöllisen valmennuksen merkityksen ja liputti sen puolesta. Nurmen valmennusajattelu perustui pitkälti pohjakunnon luomiseen aerobisella kävelyharjoittelulla. Sen jälkeen ohjelmassa oli vasta juoksuharjoittelua sekuntikellon kera. Myös hieronta ja saunominen olivat tärkeässä roolissa Nurmen omassa harjoittelussa.

Nurmen ensimmäinen valmennettava vuonna 1935 oli yllättäen ruotsalaisjuoksija Åke Pettersson. Nurmi antoi ohjeita muillekin ruotsalaisjuoksijoille. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että etunenässä juuri ruotsalaiset urheilujohtajat olivat estäneet Nurmen juoksemisen Los Angelesin olympiakisoissa. Valmennusyhteistyö ruotsalaisten kanssa kertoo sen, ettei Nurmi kantanut kaunaa ruotsalaisille.

Saman vuoden keväänä Nurmi aloitti myös Suomen kestävyysjuoksijoiden valmennuksen. Kuten Nurmelle oli aikoinaan pidetty kovaa kuria, piti hänkin kovaa kuria. Muun muassa ME-juoksija Taisto Mäki kyllästyi Nurmen ehdottomuuteen ja palasi Vierumäen leiriltä kotiin.

Valmentaja-aikoinaan Nurmi oli vielä niin hyvässä kunnossa, että pystyi harjoituksissa juoksemaan olympiaurheilijoiden mukana.

Nurmi toimi myös Suomen olympiajoukkueen kestävyysjuoksuvalmentajana vuonna 1936. Suomi menestyi Berliinin olympiakisoissa kestävyysjuoksussa loistavasti. Suomalaiset ottivat kympillä kolmoisvoiton. Kaksoisvoitot tulivat vitosella sekä kolmen tonnin estejuoksussa. Maratonilla kaikki kolme suomalaista olivat sijoilla 4 – 9.

Vuosi 1939 oli Suomen kestävyysjuoksun viimeinen supervuosi. Paavo Nurmen jalanjäljissä suomalaisjuoksijat tekivät huippuaikoja. Muun muassa Taisto Mäki juoksi ensimmäisenä maailmassa 10 000 metriä alle puolen tunnin. 5000 metrin maailmantilastossa oli neljä suomalaista viiden parhaan joukossa.

Nurmi pysyi mukana Suomen Urheiluliiton valmennuskuvioissa aina Helsingin olympiavuoteen 1952 saakka. Helsingin olympiakisoissa hän teki ehkä yhden legendaarisimmista juoksuistaan, juosten vielä kerran olympianäyttämölle soihdun kera.

Liikemies

Paavo Nurmi oli kerännyt omaisuutta juoksemalla. Uran jälkeen hän alkoi sijoittamaan sitä. Vuonna 1936 hän perusti Paavo Nurmi Oy:n sekä miestenvaateliikkeen Helsingin keskustaan Mikonkadulle. Vaateliikkeen takahuoneessa hän alkoi pyörittää rakennusfirmaansa.

Asunto-Oy Töölöntorinkatu 7 oli ensimmäinen talo, jonka Paavo Nurmi rakennutti. Talo syntyi yhteistyössä teollisuuskoulun opiskelutoverin Oskari Tuomisen kanssa, joka oli opiskellut rakennusmestarilinjalla. Nurmi rakennutti urallaan noin nelisenkymmentä taloa.

Nurmen legendaarisin taloudellinen neuvonantaja oli silloinen Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti. Heidän tapaamisestaan ei kuitenkaan ole löytynyt kirjallisia todisteita, kirjoittaa Kalle Virtapohja tuoreessa Nurmen elämäkertakirjassaan ”Mies josta tehtiin patsas”.

Nurmi tunnettiin tarkkana miehenä. Hänen kerrotaan laskeneen jokaisen työntekijän palkan itse ja vieneen tilipussit henkilökohtaisesti työmaalle.

Mielenkiintoista oli myös se, että Paavo Nurmen luottotoimittaja ei suinkaan ollut suomalainen, vaan ruotsalainen Dagens Nyheterin toimittaja Henry Rydahl. Ystävyys oli sen verran tukevaa, että Rydahlin kuollessa Nurmi kirjoitti Dagens Nyheteriin tämän muistokirjoituksen.

Nurmi toimi myös laivanvarustajana. Ala oli ollut erittäin tuottoisa 40-luvulla, mutta Nurmen tullessa mukaan kuvioihin, suurin kasvu oli jo taittunut ja Nurmi joutui alalla ajoittain jopa vaikeuksiin.

Amerikan juoksukiertueet maailmanennätyksineen olivat luoneet Nurmen legendaarisen maineen maailmalla. Hän tutustui Amerikan matkoillaan myös Hollywoodin elokuvatähtiin ja tapasi Yhdysvaltain presidenttejä.

Nurmi kävi Amerikassa vielä juoksu-uransa jälkeenkin. Vuonna 1940 hän oli Taisto Mäen kanssa Yhdysvalloissa kiertueella, johon sisältyi juoksukiertueen lisäksi myös rahankeräämistä sodan runtelemalle Suomelle. Keräystä avitti muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover.

Vuonna 1966 Nurmi oli vieraana New York Athletic Clubin juhlissa ja tapasi Amerikassa asuvan vanhan kilpakumppaninsa Ville Ritolan. Kaikkiaan Nurmi vieraili Yhdysvalloissa seitsemän kertaa, joista viimeinen käynti tapahtui vuonna 1967.

Nurmi tunnettiin oikukkaana miehenä. Hänelle ei kelvannut ihan mikä tahansa. 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi tehtävän haastattelun tekijäksi kelpasi vain presidentti Urho Kekkonen. Suomen Urheiluliiton johtotehtävissä viihtynyt Kekkonenkin oli aikoinaan kova urheilumies.

Viimeiset olympiakisansa 1972 Nurmi näki televisiosta. Hän seurasi tarkasti Pekka Vasalan ja Lasse Virenin olympiavoittoja Münchenin radalla.

Perintö

Paavo Nurmi menehtyi 76-vuotiaana 2.10.1973. Mielenkiintoinen sattuma on se, että olympiavoittaja Lasse Virenin oli määrä tavata Nurmi tuona samana päivänä. Sairaalasta soitettiin Virenille, ettei tarvitse tulla. Viren kuitenkin lähti liikkeelle ja SUL järjesti Paavo Nurmen patsaalle kukitustilaisuuden. Nurmi sai valtiolliset hautajaiset.

Nurmi juoksi kaikkiaan 61 maailmanennätystä, joista virallisia ulkoratojen maailmanennätyksiä on 20. Hän kilpaili yli 300 kilpailussa.

Yksi Nurmen pitkäaikaisin perinnön vaalija on Nurmen itsensä vuonna 1968 perustama säätiö, joka rahoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimusta. Nurmen perintöä vaalii myös professori Kaarlo Hartialan vuonna 1957 Turun yliopistoon perustama urheilututkimusasema.

Turun Urheiluliiton Paavo Nurmen 60-vuotispäivän kunniaksi 1957 perustama yleisurheilukilpailu kulkee nykyään nimellä Paavo Nurmi Games ja se on muutamassa vuodessa kasvanut kansainväliseksi Challenge-tason kilpailuksi.

Vuonna 2014 Paavo Nurmen pojan, vuonna 1932 syntyneen Matti Nurmen poika Mika Nurmi, sai toimia kunnialähettäjänä Yhdysvalloissa Milrose Gamesissa Manhattanilla, jossa juostiin Paavo Nurmi Special 2000 metrin kilpailu. Juoksun voitti kenialaissyntyinen Bernard Lagat ennätysajalla 4.54,74. Silloin oli kulunut sata vuotta siitä, kun Paavo Nurmi oli juossut ensimmäisen virallisen kilpailunsa.

Paavo Nurmi
Katso dokumentti Nurmesta kuvaa klikkaamalla

Lähteet: ”Mies josta tehtiin patsas” / Kalle Virtapohja / Docendo

Suosittelemme

Tuoreimmat