Suora

  • Korisliiga, naisten 4. loppuottelu Catz - PeKa
  • PUBG Global Summit: Lontoo, finaalit
  • One more year Riikka Sallinen? Lopettamisen sietämätön vaikeus
  • Anton Lundell: 17-vuotias maailmanmestari ja jääkiekkoammattilainen
  • Jääkiekon U18 MM: FIN - CZE
  • Jääkiekon U18 MM, Suomi - Tshekki
  • Urheiluruutu
  • Teemu Pukki: laiskottelijasta kanarialinnuksi
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Monen lupaavan nuoren naisurheilijan ura tyssää vammakierteeseen – "Liian monta lahjakkuutta menetetään"

Nuorten naisten terveysongelmiin on havahduttu suomalaisessa urheilussa. Ongelmat pitäisi tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät ehtisi vaikeuttaa nuorten naisten kehitystä tai keskeyttää urheilu-uraa.

Tarinat ja ilmiöt
Maarit Valtonen
Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen.Lehtikuva

Urheilijan suhteellinen energiavaje on ongelma suomalaisessa urheilussa, ja se voi pahimmillaan aiheuttaa hurjiakin seuraamuksia, kuten Saga Yli-Hannukselan tarina kertoo.

Urheilulääkärit ovat tilanteesta huolestuneita.

- Tätä suhteellista energiavajetta me nähdään urheilussa toimivien lääkärien vastaanotolla viikoittain, jopa päivittäin. Se on äärimmäisen yleinen ilmiö urheilussa, olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen sanoo.

Varsinkin nuorten naisurheilijoiden ravinnon laatu ja sen määrä on usein liian vähäinen suhteessa harjoittelun kuormitukseen. Seuraukset saattavat olla urheilijalle kohtalokkaita.

- Meillä on aivan liian paljon lahjakkuuksia, jotka menetetään tällaiseen vammakierteeseen eli rasitusvammoja ja rasitusmurtumia tulee nuorten sarjoissa paljon. Sen vuoksi lahjakkuudet eivät saavuta aikuisiän kansainvälistä tasoa, vastuulääkäri Valtonen kertoo.

Nuorilla naisurheilijoilla painonlasku voi vaikuttaa aluksi harjoitteluun myönteisesti, mutta johtaa lopulta väsymykseen ja ylikuormittumiseen sekä muihin ongelmiin. Varsinkin kestävyysurheilijalle energiavaje on katastrofaalinen tila.

Naisurheilijan suhteellinen energianpuute voi vaikuttaa kuukautisiin, luustoon ja aineenvaihduntaan. Tästä voi seurata rasitusvammojen tai -murtumien kierre.

Urheiluväki puuttumassa ongelmiin

Suomalaisurheilun johtohahmoille nuorten naisten terveysongelmat ovat tiedossa oleva ongelma.

- Huippu-urheilun puolella olemme tässä aina hieman myöhässä. Nämä tulevat usein esille vasta huippu-urheiluvaiheen kynnyksellä, vaikka syyt ovat monesti nuoruuden tottumuksissa. Sen takia on ollut hankalaa päästä tähän kiinni, Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen sanoo.

Kemppainen myöntää Suomen olevan asian suhteen monia maita jäljessä. Hän nostaa esimerkeiksi Australian ja Norjan urheilujärjestelmät, joissa on tehty systemaattista työtä terveysasioiden eteen jo pitkään.

- Meillä tieto on hajanaisina puroina eri paikoissa. Urheilijat hakeutuvat helposti poppamiesten tai -naisten puheille tällaisista ongelmista, Kemppainen toteaaa.

Toimettomana Suomessakaan ei terveysongelmien kanssa olla. Olympiakomitean vastuulääkärin Maarit Valtosen johdolla pyritään rakentamaan järjestelmää, jossa urheilijoilla olisi toimiva terveydenhuollon verkosto ympärillään päivittäisessä tekemisessä. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän vammojen hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn ja toisaalta terveysvalistukseen.

- Naisurheilijoiden terveyshaasteiden ratkaisemiseksi olemme vastikään koonneet moniammatillisen työryhmän. Tässä on asiantuntijoita eri lajeista ja terveydenhuollon aloilta. Haluamme päästä nopeasti konkreettiseen tekemiseen naisurheilijan terveyden lisäämiseksi, Valtonen kertoo.

- Jos helppoja vastauksia tai ratkaisuja olisi, ongelma olisi jo selätetty, hän jatkaa.

Ravintoterapeutti Anna Ojala on aloittanut vastikään työt olympiakomiteassa. Huippu-urheilijan ravintoon liittyvät ongelmat eivät ole hänellekään vieras asia. Oikea suuntaus on, että siihen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

- Ihmiset ovat yksilöitä. Ehkä on hyvä, että ravinnosta ei tee liian suurta numeroa missään vaiheessa ja varsinkin jos puhutaan lapsista ja nuorista urheilijoista. Pidetään jalat maassa ja maalaisjärki päässä, se on kaikkein tärkein asia, rauhoittelee olympiakomitean ravintoterapeutti Anna Ojala hifistelijöitä ravintoasioissa.

Huippu-urheilijan tai sinne tähtäävän täytyy huolehtia, että ravintoa saa riittävästi ja se on oikeanlaatuista. Usein kestävyyslajeissa unohdetaan kovalla harjoituskaudella riittävä hiilihydraattien määrä.

- Urheilijalla hiilihydraattien tarve (kestävyyslajeissa) on suurempi kuin muilla. Tarve vaihtelee lajikohtaisesti, joten siihen pitää myös kiinnittää huomiota, neuvoo Ojala.

Hiihtomaajoukkueen verkosto toimii esimerkkinä

Olympiakomitean työryhmän lisäksi nuorten naisurheilijoiden ongelmakohtiin on haettu ratkaisuja ainakin yleisurheilun kestävyysosaston yhteisillä luennoilla ja Hiihtoliiton sisällä Aateli race -hiihtokilpailun yhteydessä. Seminaarin aiheena oli nimenomaan naisurheilijoiden syöminen ja kokonaisrasitus.

- Maastohiihdossa norjalaiset naishiihtäjät ovat erittäin kevytrakenteisia. Se on saattanut luoda mielikuvan, että maastohiihto on painonhallintalaji, mitä se ei kyllä vielä kehittymisen iässä ole, Hiihtoliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala sanoo.

Liian monta lahjakkuutta menetämme jo nuorten sarjoissa alkavissa vammakierteissä.

Maarit Valtonen, Olympiakomitean vastuulääkäri

Olympiakomitea pyrkii toimimaan yli lajirajojen yhdistävänä tekijänä terveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa. Vaikutusväyliä on kaksi. Huippu-urheilun osalta eri maajoukkueiden ympärille pyritään luomaan asiantuntijaverkosto, joka on koko ajan urheilijan saatavilla. Tästä esimerkkinä toimii maastohiihdon maajoukkue.

- Ei ole yksi lääkäri silloin tällöin maajoukkueleirillä, vaan siellä ollaan lähes jatkuvasti. Verkosto on aina taustalla ja aina löytyy paras osaaja kuhunkin ongelmaan, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski valottaa.

Moninkertainen maastohiihdon arvokisamitalisti Aino-Kaisa Saarinen pitää tärkeänä, että ravintoon liittyviä asioita pidetään esillä ja ongelmiin haetaan ratkaisuja.

- Meillä nykyään painotetaan maastohiihdossa näihin terveisiin päiviin. Infektioriski laskee, kun saat oikeanalaista energiaa riittävästi, ja oikeaan aikaan. Ei tämä mitään molekyylitiedettä ole, perusruualla pärjää, Aino-Kaisa Saarinen summaa.

Saarisen ravintohifistely jäi aikanaan lyhyeksi kokeiluksi, sillä niistä jäi ainoastaan kielteisiä kokemuksia. Pitkä ura on opettanut rennompaa suhtautumista ravintoon.

- Ravinnon ensisijainen merkitys on minulle, että jaksan, pystyn harjoittelemaan, kilpailemaan ja pysyn terveenä. Syön oikeanlaista ravintoa riittävästi ja pidän ruokailurytmini hyvänä, se auttaa minua menestymään.

Toisena vaikutuskeinona on akatemia- ja valmennuskeskustoiminta, jonka kautta tavoitetaan jo yli 11 000 nuorta urheilijaa.

Naisurheilijan kolmion ennaltaehkäisyssä elintärkeää on valistus ja toimenpiteet jo nuoremmissa ikäluokissa, koska parikymppisenä ongelmat voivat olla jo liian pitkällä huippu-urheilu-uraa ajatellen. Ennen huippu-urheiluvaihetta voi olla tarvetta jopa höllätä kaasua, jotta urheilijan terveys on kunnossa uran huippuvuosia varten.

- Välillä tuntuu hyvin haastavalta saada esimerkiksi naisjuoksijoita tai -kävelijöitä terveenä aikuisten sarjoihin. Liian monta lahjakkuutta menetämme jo nuorten sarjoissa alkavissa vammakierteissä, Valtonen myöntää.

Lue myös: Naisurheilijan kolmio vei Saga Yli-Hannukselan kuoleman porteille asti

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat