Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Kuulakisan mittauksista syntyi porua – näin pituudet mitataan MM-kisoissa

Pituushypyn hiekkalaatikko voidaan tasoittaa seuraavalle urheilijalle salamannopeasti, koska mittaus tehdään kahden eri kameran kuvien perusteella.

yleisurheilu
Tomáš Staněk
Tomáš Staněk työntää MM-kisoissa. Taustalla EDM-mittauslaite.AOP

*LONTOO. *Eri lajien mittauskäytännöt ovat vakiopuheenaihe yleisurheilun arvokisojen aikaan. Käynnissä olevissa MM-kisoissakin esimerkiksi kuulantyönnön mittaaminen on puhuttanut sosiaalisessa mediassa.

Tshekin Tomáš Staněkin työntö kuulafinaalissa näytti olevan paljon pidempi kuin mihin mittatikku työnnettiin. Lopulta kyse oli vain tv-kuvan optisesta harhasta. Tuomaristolla on mahdollisissa protesteissa käytössään huomattavasti enemmän materiaalia.

Heittolajeissa käytetään EDM-järjestelmää (Electronic Distance Measurement), joka käyttää infrapunaa. EDM-laite asetetaan ennen kisaa sopivan mitan päähän heittopisteen reunasta. Kunkin suorituksen jälkeen se mittaa etäisyyden mittatikun päässä olevaan prismaan ja laskee edellä mainittujen mittojen ja niiden välisen kulman avulla suorituksen pituuden.

Pituushypyssä ja kolmiloikassa käytetään vieläkin uudempaa VDM-järjestelmää (Video Distance Measurement), jossa mittaus tehdään kuvien perusteella. Kamerat kalibroidaan ennen kisan alkua mustavalkoisilla mittauslaikoilla.

Kukin hyppy kuvataan kahdella kameralla ja niiden muodostaman stereofonisen kuvan perusteella tuomari ja teknikko määrittelevät ensimmäisen osumakohdan hiekkaan. Tämän jälkeen järjestelmä laskee osumakohdan ja lankun välisen etäisyyden. Hiekkalaatikko voidaan kuvien saamisen jälkeen tasoittaa nopeasti seuraavaa hyppääjää varten, koska fyysisiä mittauksia ei tarvitse tehdä.

Kuva olisi ihmissilmää tarkempi

MM-kisoihin mittausjärjestelmät tuottava Seiko on yrittänyt ajaa VDM-järjestelmän käyttöönottoa myös kuulantyöntöön, jolloin mittavirheiden mahdollisuus pienenisi vielä entisestään, kun osumakohta katsottaisiin kameroiden kuvista ihmissilmän sijaan.

Esimerkiksi Staněkin kuulantyöntötapauksessa kilpailu oli jo loppuvaiheilla, joten kentässä oli jo varsin paljon osumakohtia. Lisäksi osumapaikkaa oli merkkaamassa vain yksi toimitsija, joka lähti tilanteeseen melko kaukaa.

- Tällaisessa tapauksessa kaukaa katsoessa on ainakin olemassa riski siihen, että pistää tikun väärään kohtaan, Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n tuomari Pasi Oksanen kommentoi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

Iranilainen kiekonheittäjä Ehsan Hasadi puolestaan kommentoi Ilta-Sanomien jutussa kiekkofinaalin pieniä eroja, kun ratkaisu tuli vain kahden sentin erolla. Hänen mielestään ei voi olla lainkaan varma, oliko Ruotsin Daniel Ståhlin heitto kaksi senttiä lyhyempi kuin Liettuan Andrius Gudziuksen.

- Jälki voi olla aivan olematon, ja mittamiehen on oltava todella lähellä laskeutumispaikkaa, jotta saadaan mahdollisimman oikea mitta. Mittaus on siis aivan liikaa ihmissilmästä kiinni, kun kyse on halkaisijaltaan 22-senttisestä välineestä, Hasadi sanoi (siirryt toiseen palveluun).

Suora lähetys tiistain kisapäivästä TV2:ssa kello 21 alkaen ja Yle Puheessa kello 21.15 alkaen.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat