Suora

  • Huuhkajia ja panelistijuoruja
  • Käsipallon Champions League: Cocks - Sporting CP
  • Urheiluruutu
  • Käsipallon Champions League, Cocks - Sporting CP
  • Vastentahtoinen paluumuuttaja Jac Karlsson ikävöi käsipalloilijan ammattilaiselämää
  • Maalikuningas Filip Valencic: Ulkomailla futis on bisnestä, Suomessa joukkue on perheesi

Huippumanageri suomalaisen yleisurheilun vaikeuksista: ”Koetaanko huippu-urheilu valinnan tieksi?”

Muun muassa 800 metrin maailmanmestaruutta Lontoossa juhlineen Caster Semenyan suomalaismanageri Jukka Härkönen sanoo, että yleisurheilu on maailman huipputasolla geneettisesti lahjakkaiden ihmisten temmellyskenttä.

urheilu
Tero Pitkämäki
Viidenneksi sijoittunut Tero Pitkämäki oli paras suomalainen Lontoon MM-kisoissa.Lehtikuva

Sunnuntaina päättyneissä yleisurheilun Lontoon MM-kisoissa Suomen menestys jäi vaatimattomaksi. Parhaiten suomalaisista pärjäsi jälleen kerran keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, joka oli kovatasoisen kisan viides.

Useamman kansainvälisen huippuyleisurheilijan managerina toimiva Jukka Härkönen korostaa MM-kisojen kovuutta, kun ruoditaan suomalaisen yleisurheilun tilaa.

– En lähtisi värjäämään hirveän suurella kynällä menestystä tai menestymättömyyttä. Yleisurheilu on maailman huipputasolla puhtaasti geneettisesti huippulahjakkaiden ihmisten temmellyskenttä. Suomesta ei valitettavasti näitä huippulahjakkaita ihmistä hirvittävän montaa putkahda tälle tasolle, Härkönen toteaa Yle Urheilulle.

Hän muistuttaa, että Suomi pärjäsi joukkueena viimeksi hyvin MM-kisa- ja olympiatasolla Tokion MM-kisoissa vuonna 1991. Suomi otti kisoista kolme mitalia: Kimmo Kinnunen kultaa ja Seppo Räty hopeaa keihäästä sekä Sari Essayah pronssia 10 kilometrin kävelystä.

– Silloin oli lähes jokaisesta lajiryhmästä menestyneitä urheilijoita. Sen jälkeen menestys on ollut vaatimattomampaa. Se on ollut hyvin paljon yhden lajin varassa, Härkönen toteaa ja viittaa keihääseen.

Mieskeihäänheittäjiä oli Suomelta Lontoon MM-kisoissa vain yksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2003.

"Ruotsin malli keskittyy sille alueelle, mille pitääkin"

Yle Urheilun asiantuntija Jarkko Finni totesi Lontoon MM-kisojen päättymisen jälkeen, että suomalaisessa yleisurheilussa ei ole selkeää mallia. Naapurimaa Ruotsilla on ollut selkeä oma malli. Heillä oli MM-kisoissa historiallisen suuri joukko, peräti 32 urheilijaa. Tuloksena oli yksi mitali, kun Daniel Ståhl heitti hopeaa miesten miesten kiekossa. Härkösen mielestä on vaikea sanoa, onko Suomen valmennusjärjestelmä tällä hetkellä huono vai hyvä.

– Sillä ei ole näiden kisojen kanssa mitään tekemistä. Verrattuna Ruotsiin, niin siellä yleisurheilijoiden harjoittelu perustuu puhtaasti seuraharjoitteluun. Siellä on muutama voimakas yleisurheiluseura, johon keskitetään toiminta. Liitto on lähinnä postikonttori, Härkönen kertoo.

Daniel Ståhl
Daniel StåhlLehtikuva

– Se (Ruotsin malli) perustuu voimakkaasti hyvään seura- ja valmennustoimintaan. Silloin toiminta keskittyy sille alueelle, mille pitääkin. Ennen kaikkea päivittäinen valmennus on kunnossa, Härkönen kertoo.

Viime vuosina Suomesta on kuitenkin noussut paljon lupaavia nuoria urheilijoita esille. Tuoreimpina esimerkkeinä ovat olleet yleisurheilun vanhimman voimassa olleen Suomen ennätyksen tänä kesänä rikkonut kolmiloikkaaja Simo Lipsanen, pikajuoksun teinisensaatio Samuel Purola ja nuorten maailmaennätyksen viime vuonna rikkonut seiväshyppääjä Wilma Murto. Yleisurheilussa onkin paljon herättänyt huolta se, miten lahjakkuudet säilyisivät huipulla myös aikuisvuosina.

– Näiden kolmen nimen tulevaisuutta ei pysty kukaan ennustamaan. Tilastollinen totuus on se, että nuorten MM-kisoista noin 68 prosenttia urheilijoista ei koskaan aikuistasolla yllä juurikaan parempiin tuloksiin. Yli 80 prosenttia nuorten arvokisojen mitaliurheilijoista ei koskaan menesty, Härkönen toteaa.

Karu tilasto johtuu Härkösen mukaan siitä, että nuoret urheilijat joutuvat tekemään voimakkaita valintoja siirryttäessä nuorten sarjoista aikuisiin.

– Siinä tulee opiskelut ja muut paineet. Huippu-urheilullinen valinta ei ole välttämättä ensisijainen. Monessa muussa kehittyvässä maassa se on. Huippu-urheilu on niissä sosiaalisen nousun tie. Urheilija otetaan ammatiksi ja siinä halutaan pärjätä, Härkönen toteaa.

Suomessa tilanne on erilainen.

– Meillä hyvin harva yksilölajeissa satsaa 17- 18 –vuotiaana huippu-urheiluun. Jääkiekossa näitä ammattilaisiksi menijöitä on, mutta yksilölajeissa hyvin harvoin. Tämä vaatii aikamoista muutosta kaikennäköisessä asenteessa ja suhtautumisessa huippu-urheiluun, Härkönen kuvailee.

Ingebrigtsenin perhe hyvä esimerkki

Härkösen mukaan suomalaisurheilijoiden tilanne ei ole kiinni täysin myöskään taloudellisista resursseista.

– Meidän suurin kynnys on, että koetaanko huippu-urheilun tie valinnan tieksi vai onko se sitten joku muu tie. Silloin, kun puhutaan, huippuyleisurheilusta ja MM- sekä olympiatasolla, niin valinnat pitää tehdä suhteellisen varhaisessa vaiheessa. Silloin vaaditaan, että taustajärjestelmät, valmentaja, valmennusjärjestelmät, huoltotoimet ja kaikki muut ovat huipputasolla, Härkönen toteaa.

Härkönen nostaa esimerkiksi norjalaisen Ingebrigtsenin urheiluperheen. Perheestä Filip Ingebrigtsen nappasi Lontoon MM-kisojen 1500 metrillä pronssia. Henrik Ingebrigtsen otti samalla matkalla hallissa EM-hopeaa aiemmin tänä vuonna. Hän juhli Euroopan mestaruutta Helsingissä 2012. Veljeskolmikon täydentää Jacob Ingebrigtsen, joka otti kultaa alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa tänä kesänä 5000 metrillä.

Filip Ingebrigtsen.
Filip Ingebrigtsen voitti vuonna 2016 EM-kultaa 1 500 metriltä.AOP

– Perheessä on tehty kaikki huippu-urheilun eteen. Tukitoimet ovat Norjan liiton ja Olympiatoppenin kautta veljeskolmikoille täydellisiä. Valintoja voidaan tehdä kahdella tavalla, onko huippu-urheilu tärkeää vai ei, Härkönen sanoo.

Lue myös:

Bryggare lataa: ”Suomen yleisurheilun tilanne ei ole koskaan ollut huonompi”

"Suomen yleisurheilusta puuttuu selkeä oma malli" - Asiantuntija summaa mahalaskun syyt

Suomen yleisurheilun valmennusjohtaja myönsi: ”Ehkä emme ole kaikilta osin ajan tasalla”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat