Yleisurheilupomo ei niele täysin kärkiurheilijoiden kritiikkiä - Olympiakomitea patistaa liittoa kuuntelemaan urheilijoita

Olympiakomitea suhtautuu vakavasti ongelmiin, jotka nousivat esiin Yle Urheilun arvokisayleisurheilijoille tekemässä kyselyssä. Urheilijat eivät olleet kyselyssä tyytyväisiä saamaansa tukeen.

urheilu
Valo-talo länsi-Pasilassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomen parhaat yleisurheilijat kertoivat Yle Urheilun kyselyssä, että he joutuvat antamaan tasoitusta eurooppalaisille kilpakumppaneilleen perusasioissa. Nyt Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen lupaa ottaa ongelmat esiin keskusteluissa Urheiluliiton kanssa.

– Totta kai suomalaiset haluavat, että urheilu menestyy. Menestys Lontoossa oli heikko, niin kuin me kaikki tiedämme. Silloin meidän pitää kuulla urheilijoita omana työnä ja toki lajin parissa tehdään analyysia siitä, että millä voidaan parantaa. Urheilijat nostivat tutkimuksessa hyviä asioita esiin, Salonen sanoo.

Kyllä minä pidän suomalaisen yleisurheilun kilpailukykyä hyvin vertailukelpoisena.

Jarmo Mäkelä.

Yle Urheilu kysyi Suomea arvokisoissa edustaneilta yleisurheilijoita, mikä suomalaisessa yleisurheilujärjestelmässä oikein mättää. Tulokset olivat tylyt. 83 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Suomessa on melko tai erittäin vaikeaa olla ammattimaisesti toimiva yleisurheilija. Suomi on pudonnut lähes kaikkien mielestä kokonaan tai osittain lajin kansainvälisestä kehityksestä.

Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä ei ole täysin samaa mieltä lajinsa kärkiurheilijoiden kanssa.

– Ehkä se on jossain määrin subjektiivinen arvio urheilijoilta, että olemme tippuneet kansainvälisestä vauhdista. Yleisurheilu ei hirmuisen laajasti tarkasteltuna ole ammattiurheilulaji muissakaan maan osissa ja muissakaan maissa. Kyllä minä pidän suomalaisen yleisurheilun kilpailukykyä hyvin vertailukelpoisena, Mäkelä arvioi.

Kyselyssä moni kärkiurheilija haaveili perusasioista, jotka ovat monille kilpailijoille itsestäänselvyyksiä Euroopan ja maailman huipulla. He haluavat toimeentulon, jonka ansiosta voi keskittyä urheiluun. Laadukasta, päivittäistä valmennusta ja uusinta tietotaitoa. Kehittymistä tukevat olosuhteet ja tukipalvelut kotimaassa ja ulkomailla. Välittämistä ja arvostusta, silloinkin kun on loukkaantuneena.

Suoraa rahaa liitolta turha toivoa

Toimitusjohtaja Mäkelä myöntää, että liiton talousvaikeudet ovat vaikuttaneet myös urheilijoihin. Liitossa on käyty keskustelua kyselyn tuloksista.

– Yleisurheilussa on vähän se ongelma, että on 20 erilaista lajia ja 20 eri vaatimusta toimintaympäristölle ja valmennukselle. Sen takia ihan absoluuttinen keskittäminen ei ole mahdollista. Sitten suoran rahan antaminen siinä mitassa, että sillä olisi urheilijan toimeentulon kannalta isosti merkitystä, on kyllä ehkä jossain määrin liian haasteellinen vaatimus, Mäkelä arvioi.

Jarmo Mäkelä ja Jorma Kemppainen.
Yle

Urheiluliitossa on puhuttu vuosikausia nykyjärjestelmän muuttamisesta, mutta kyselyn ja valmentajahaastatteluiden perusteella muutokset ovat jääneet pieniksi. Olympiakomitea aikoo seurata tilannetta tiiviisti, sillä tulevien arvokisojen mitalitavoitteet eivät toteudu, jos yksittäinen lajiliitto ei pysty hoitamaan vastuitaan.

– Me emme voi ruveta päsmäröimään ja opettamaan kädestä pitäen asioita, mitkä ovat lajin vastuulla. Uskoisin, että nyt on erinomainen henki tiivistää tätä yhteistyötä kun on nähty, että näitä haasteita on näinkin iso joukko, Olympiakomitean toimitusjohtaja Salonen sanoo.

– Olympiakomitea toimii lajien kanssa, lajien kautta, urheilijoiden ja valmentajien kanssa yhteistyössä. Ja ehkä se peiliin katsomisen paikka tai kehittämistä on siinä, että Olympiakomitean ja Urheiluliiton täytyy tiivistää yhteistyötä. Jotta esimerkiksi kun kisoihin valmistaudutaan, urheilijat olisivat terveempiä, eli ennakoivan terveydenhuollon täytyy olla kunnossa ja parempaa. Nyt iso osa, melkein kolmannes menestysurheilijoista, oli loukkaantuneena tai loukkaantumisesta toipuvia tai sairaana ennen kisoja.

Strategiasta pitkä matka käytäntöön

Jarmo Mäkelän mukaan Urheiluliitolla on nyt uusi strategia, joka kestää vuoteen 2020 saakka. Sen tuloksia ei hänen mukaansa vielä ole kunnolla nähty. Kehityksen kohteina ovat yleisurheilijoiden urapolku, seuratoiminta, lajin mielikuva sekä toimintatavat, joista halutaan tehdä verkostomaisia.

Kyselyn perusteella liiton aiemmat strategiat eivät ole kuitenkaan näkyneet kärkiurheilijoiden arjessa. Salonen aikoo istua Urheiliiton johdon kanssa saman pöydän ääreen tarkastelemaan liiton tulevaisuuden suunnitelmia.

Ehkä se peiliin katsomisen paikka tai kehittämistä on siinä, että Olympiakomitean ja Urheiluliiton täytyy tiivistää yhteistyötä.

Mikko Salonen.

– Strategia käytäntöön on minun mantra tässä. Eli strategiassa tietysti kuvataan strategisella tasolla asiat, jotka on monesti aika yleispiirteisiä. Jos sitä ei konkretisoida konkreettisiksi, mitattaviksi välitavoitteiksi, niin silloin on aina riski, että ne jäävät saavuttamatta tai niitä ei ole sisäistetty, ymmärretty osaksi toimintaa, Salonen sanoo.

Lue lisää:

Uunituore kysely Suomen kärkiurheilijoille hätkähdyttää: rahat loppu, valmentajat kiipelissä ja tulevaisuus huolettaa

Simo Lipsasen loikka huipulle juontaa "suomalaisesta hulluudesta" – urheilupomot vasta heräilevät tukemaan

Kolme syytä Suomen vaisuun yleisurheilukesään – "Jonkun pitää ottaa todellinen vastuu kokonaisuudesta"

Suomalaiset huippu-urheilijat elävät köyhyysrajalla – laskut maksamatta, rahaa ruokaan toimeentulotuesta tai isän kukkarosta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat