"Ei tullut mitään lopettamista tai tämmöstä mieleen" – laaja tutkimushanke selvitti jääkiekkojunioreiden aivotärähdykset

Suomalaisten juniorijääkiekkoilijoiden aivotärähdyksistä on valmistunut laaja tutkimus. Selvityksessä seurattiin kahden ja puolen vuoden ajan liigajoukkueiden ja Helsingin Jokereiden A-, B- ja C-junioreita.

jääkiekko
Vaasan Sportin B-juniorit harjoituksissaan.
Vaasan Sportin B-juniorit harjoituksissaan.Terhi Varjonen/Yle

Kello on hieman yli aamukahdeksan, kun Vaasan Sportin B-juniorit tulevat aamujäälle. Alkulämmittelyyn on tultu hallille jo seitsemän jälkeen ja nyt päästään jäälle.

Noin kolmenkymmenen pojan joukossa viilettää myös 17-vuotias hyökkääjä Robin Skoglund. Hänellä on omakohtainen kokemus aivotärähdyksestä.

17-vuotias Robin Skoglund sai aivotärähdyksen alkuvuonna.
17-vuotias Robin Skoglund sai aivotärähdyksen alkuvuonna.Antti Kuusiniemi/Yle

– Alkutalvesta pelattiin Lahdessa HPK:n kanssa Pelicansia vastaan ja siinä oli semmonen harmiton tilanne. Mä ja vastustajan kaveri oltiin kiekottomina ja mentiin yhteen. Kiepsahdin jotenkin erikoisesti puolivoltilla suoraan niskoilleni, muistelee Skoglund.

Ja tämä on melkeinpä kaikki, mitä nuorimies tilanteesta edes muistaa. Pelin kulku ja varsinainen tapahtuma on osittain hämärän peitossa. Muistikuvia on pukukopista, jossa häntä hoidettiin.

– Ekat muistikuvat on siitä, kun oltiin kopissa ja siellä oli huoltaja ja ambulanssihenkilökuntaa ja lääkärikin. Selviteltiin siinä mikä on tilanne, kertoo Skoglund.

Ainutlaatuinen tutkimus

Aivotärähdyksiä ja lievempiä tällejä sattuu juniorijääkiekossa vuosittain, mutta niitä ei ole tähän mennessä tilastoitu. Nyt tilanne muuttuu, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa on laajassa tutkimuksessa pyritty selvittämään junioreiden aivotärähdysten määrää ja toisaalta luomaan myös niin sanotut normiarvot junioreille. Niiden avulla pystytään seuraamaan ja vertailemaan aivotärähdysten määriä ja seurauksia ikäluokittain.

Hokkarit kuivurissa
Hokkarit kuivurissaTerhi Varjonen/Yle

Pää pelissä (siirryt toiseen palveluun) -nimellä kulkeva projekti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (siirryt toiseen palveluun) rahoittama. Hanketta on vetänyt kliinisen neuropsykologian professori Laura Hokkanen. Mukana olevien pelaajien määrä on suuri.

– Saimme mukaan liigaseurojen ja Jokereiden A-, B- ja C-tason pojat. Tämä on tosi kattava otos, mukana on noin 1400 pelaajaa, kertoo Hokkanen.

Tutkimus alkoi vuonna 2015 ja silloin pojille tehtiin lähtötestit, jotka koostuivat monenlaisista fyysisistä ja muitakin taitoja testaavista tehtävistä. Samoja poikia seurattiin noin kahden ja puolen vuoden ajan. Aivotärähdysten määrät perustuvat poikien omiin ilmoituksiin.

Moni on välttynyt aivotärähdykseltä

Lähtötestien yhteydessä pojilta kysyttiin, ovatko he saaneet jossakin vaiheessa peliuraansa aivotärähdyksen. Suurin osa eli yli 70 prosenttia kertoi, ettei ollut saanut koskaan aivotärähdystä.

Professori Laura Hokkanen nostaa esiin aikuisten vastaavista tutkimuksista ja selvityksistä saadut lukemat.

– Aikuisista noin 50 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut aivotärähdystä uransa aikana, kertoo Hokkanen.

Tutkimuksen aikana kerättiin tietoa tapahtuneista aivotärähdyksistä. Kahden kauden aikana niitä sattui noin 70 eli noin viidelle prosentille tutkimuksessa mukana olleista nuorista.

Määrä vastaa Hokkasen mukaan kutakuinkin sitä, mikä on ollut tuntuma, muun muassa liigan kokemusten puitteissa.

Vaasan Sportin B-junioreiden harjoitukset käynnissä
Vaasan Sportin B-junioreiden harjoitukset käynnissäTerhi Varjonen/Yle

Jäällä pitää olla hereillä

Tutkimuksessa analysoidut aivotärähdykset ovat syntyneet pääasiassa otteluissa, mutta lähtötilanteet vaihtelevat. Joissakin tapauksissa kyseessä on ollut taklaus, mutta myös erilaiset törmäykset ja kaatumiset ovat aiheuttaneet aivotärähdyksiä.

Tämän aineiston pohjalta ei löydy eroa siitä, missä kohtaa jäällä aivotärähdykseen johtanut tilanne on tapahtunut. Aineistossa on niin avojäällä kuin laidassakin tapahtuneita tilanteita.

Oli tilanne sitten pelin tiimellyksessä mikä tahansa, näyttää siltä, että aivotärähdys tuli silloin, kun pelaaja ei ollut "hereillä".

– Jos pelaaja on ehtinyt varautua tilanteeseen, on vähemmän vaaraa aivotärähdyksestä. Varautuminen ja hereilllä oleminen pelin aikana auttaa ja tuo lisää turvallisuutta, kertoo professori Laura Hokkanen.

Jääkiekossa tulee paljon tilanteita ja osaan pystytään ennalta varautumaan. Osa varautumista on oikeaoppisen taklaamisen harjoittelu. Pojat saavat ruveta taklaamaan D-juniori -ikäisinä eli 12-vuotiaina.

Valmentaja Kai Katajalehto piirtää pelikuvioita
Valmentaja Kai Katajalehto piirtää pelikuvioitaTerhi Varjonen/Yle

Vaasan Sportin B-junioreita valmentava Kai Katajalehto listaa tärkeitä sääntöjä.

– Opetetaan sääntöjen mukainen taklaus eli pidetään kädet alhaalla, maila jäässä eikä hypätä, kun taklataan. Ja tietysti on arvomaailmajuttukin eli pelin ja vastustajan kunnioittaminen pitää kylvää pieniin junioreihin niin, että se kantaa myöhemminkin, kertoo Katajalehto.

Hän tietää, mitkä ovat jäällä vaaranpaikat.

–Justiin se, kun otat syöttöä vastaan tai olet syöttämässä. Huomio on kiekossa eikä siinä ympäristössä. Se, että näet mitä ympärillä tapahtuu on isoin asia, sanoo Katajalehto.

"Jääkiekko on kontaktilaji"

Aivotärähdys luokitellaan ohimeneväksi tilanteeksi, josta normaalisti pitäisi toipua parissa viikossa. Professori Laura Hokkanen sanoo kuitenkin, että tärkeää on pelaajan tunne omasta olostaan ja voinnistaan. Liian aikaisin ei kannata palata jäälle, sillä se saattaa pitkittää toipumista.

Hokkanen myös muistuttaa junioreita siitä, että he kertoisivat rehellisesti oireistaan ja siitä jos olo on huono.

Pelipaidat pestyinä
Pelipaidat pestyinäTerhi Varjonen/Yle

Robin Skoglundin kohdalla tilanne oli heti vakava. Toipuminenkin lähti käyntiin hitaammin, vaikka poika oli poissa jäältä ja liikunnasta heti aivotärähdyksen saatuaan.

– Sain jälkioireita viikko sen jälkeen. Menin polkemaan pyörää eikä vatsa eikä mikään kestänyt sitä. Koitin parin viikon päästä uudestaan mutta ei se vieläkään onnistunut. Sitten pidin kahden viikon paussin vielä eli olin kuukauden verran poissa jääkiekosta. Sen jälkeen rupesi kroppa hyväksymään liikuntaa, kertoo Skoglund.

Tapahtuneesta ei jäänyt nuorelle kiekkoilijalle pelkotiloja, vaikka lääkärit olivat sanoneet, että tilanteessa oli halvaantumisriski.

– En mieti sitä millään tavalla. Jääkiekko on kontaktilaji. Ei tullut mitään lopettamista tai tämmöstä mieleen. Se alkaa näkyä pelissäkin, jos niitä miettii, kertoo Skoglund.

Robin toipui aivotärähdyksestä takaisin normaaliin kuntoon.

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat