Suora

  • DreamHack Open Fall 2020

Kateelliset taivastelevat taas huomenna jääkiekkoilijoiden jättipalkkoja – suomalaistähti Teemu Ramstedt: "Totta kai palkka on ansaittu"

Vuoden 2016 verotiedot julkaistaan keskiviikkona. Jääkiekkoilija Teemu Ramstedtin mielestä ammattikiekkoilijoiden palkat voisivat muutenkin olla julkista tietoa.

jääkiekko
Teemu Ramstedt tuulettaa Amur Habarovskin paidassa.
Teemu Ramstedt haluaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, eikä pelkää sanoa mielipiteitään suoraan.AOP

Helsingin IFK isännöi JYPiä SM-liigan välierien kolmannessa ottelussa huhtikuussa 2016. Toisen erän alussa kotijoukkueen ykkössentteri Teemu Ramstedt riistää kiekon Jani Tuppuraiselta hyökkäysalueen vasemmalla laidalla.

Ramstedt on yllättäen yksin läpi.

Hyökkääjä liikkuu nopeasti kohti JYPin maalia ja maalivahti Tuomas Tarkkia. Kiekko on Ramstedtin lavassa, ja Tarkki päättää yrittää tökätä sen pois ennen kuin hyökkääjä ehtii laukoa.

Tarkki menee ansaan. Maalivahti makaa rähmällään jään pinnassa, kun Ramstedt vetää kiekon vasemman jalkansa taakse ja laukoo sen jalkojensa välistä maalin kattoon.

Maali on pudotuspelikevään upein. Ramstedtin johdolla runkosarjan voittanut IFK etenee liigafinaaleihin Tapparaa vastaan.

Verotettavan ansiotulon listoilla liigan kärkikastiin kuulunut hyökkääjä on jälleen kerran ollut hintansa väärti.

– Jos pelaa tosi hyvin, niin harva sanoo, että maksetaan liikaa, Ramstedt toteaa.

Amur Habarovskin Teemu Ramstedt.
Teemu RamstedtAOP

Palkka ansaitaan tehopisteillä

Kun SM-liigan palkkoja edellisen kerran tilastoitiin, saatiin pääsarjapelaajan keskipalkaksi 80 000 euroa. Taantumavuosien aikana summa on todennäköisesti pienentynyt, kun seurat ovat leikanneet pelaajabudjettejaan.

Kärkikaarti tienaa silti edelleen satojatuhansia euroja kaudesta. Palkka ei välttämättä näy kokonaisuudessaan verotettavassa ansiotulossa, koska pelaajilla on mahdollisuus siirtää tulojaan urheilijarahastoon enintään 100 000 euroa vuodessa.

Viimeksi KHL:n Slovan Bratislavaa edustanut Ramstedt on pelannut SM-liigaa yhteensä 10 kaudella. Pelaajayhdistyksen varapuheenjohtajan mukaan kotimaisen pääsarjan pukukopeissa palkoista puhutaan saman verran kuin muiden työpaikkojen kahvihuoneissa tai juomavesipisteillä. Eli ei puhuta.

– Joku voi tietää jonkun hyvän kaverin palkan tarkalleen, mutta harvemmin on sellaista tilannetta, että joku tietäisi kaikkien palkat, Ramstedt sanoo.

Hän on itse puhunut palkkojen avoimen julkistamisen puolesta. Vastaanotto pelaajistossa on ollut kaksijakoista, mutta Ramstedtin perustelut ovat selkeät.

– NHL lähti aikanaan siihen, että pelaajien palkat julkaistiin ja sitä kautta palkkiot lähtivät aika isoon nousuun. Suomessa markkinatilanne on erilainen, mutta näkisin, että julkistaminen on hyvä asia, Ramstedt sanoo.

– Silloin pelaaja saisi juuri sen mitä ansaitsee. Olisi jatkuvasti julkinen paine palkasta. Ei syntyisi sellaista vahinkoa, että joku tienaa liikaa tai joku tienaa liian vähän.

Palkasta pystyy jo haarukoimaan, mihin rooliin pelaajaa on joukkueessa ajateltu.

Teemu Ramstedt

Ammattilaisjääkiekossa palkka ansaitaan näytöillä. Hyökkäyspään vastuunkantajat hankitaan aiemmin tehtyjen tehopisteiden perusteella. Esimerkiksi Ramstedt pelasi kahdella edellisellä runkosarjakaudellaan SM-liigassa 0,73 ja 0,87 tehopisteen ottelukeskiarvolla.

Pudotuspeleissä tahti parani yhteen tehopisteeseen per ottelu.

KHL:ssä tehot eivät ole olleet yhtä rapsakoita, mutta näytöt takaavat neuvotteluvaraa.

– Palkasta pystyy jo haarukoimaan, mihin rooliin pelaajaa on joukkueessa ajateltu. Se määrittää yleensä lähtötason, josta lähdetään kauteen, hyökkääjä sanoo.

– Ei se tietenkään tarkoita, että joka tienaa eniten, on aina ykkösketjussa ja joka vähiten, aina nelosketjussa.

Ulkomaalaisvahvistukset ovat usein joukkueidensa kovapalkkaisimpia pelaajia, joten heillä on myös suuri vastuu tuloksesta. KHL:ssä kritiikki voi olla todella kovasanaista, mutta ainakaan Ramstedtia se ei häiritse.

– Ulkomailla ei välttämättä edes tajua, mitä valmentaja sanoo. Ei ymmärrä median juttuja hirveästi eikä kuule huhuja tai kaiken maailman puheita,hyökkääjä perustelee.

– Vaikka jossain olisi voinut lukea, että pelasin huonon pelin, niin kukaan ei ole seuraavana päivänä tullut hallilla sanomaan, että olet huono ihminen.

Kristian Kuusela (vas.) ja Teemu Ramstedt.
AOP

"Onko pääministerin palkka liian matala?"

Suomen pääministerin kuukausipalkka on 10 920,06 euroa. SM-liigan kärkijoukkueiden ykkössentterien palkka saattaa pääministeriin verrattuna olla kaksinkertainen, jopa suurempi. Ja ansiot vain kasvavat, kun siirrytään KHL:ään ja NHL:ään.

NHL:n arvokkain sopimus takaa Edmontonin Connor McDavidille arviolta 12,7 miljoonaa euroa palkkaa seuraavalta kahdeksalta vuodelta.

McDavidin tai Ramstedtin kaltaisille pelaajille maksetaan periaatteessa samasta asiasta: näyttävistä osumista ja oivaltavista syötöistä. Runkosarjojen voitoista ja pitkistä pudotuspelikeväistä. Siitä, että seuran kannattajat saavat juhlia omiensa menestystä, jolloin he tuovat rahaa seuran kassaan.

– Mutta mene nyt arvioimaan Juha Sipilän tulosta Suomen pääministerinä. Joku asiantuntija sanoo, että on mennyt tosi hyvin ja joku sanoo, että aivan vihkoon. On aika hankala sanoa, onko hän onnistunut vai ei, Ramstedt pohtiii.

– Jos liigaseura tekee voittoa ja maksaa hyvää palkkaa, niin totta kai palkka on ansaittu. Ehkä voisi miettiä, että onko pääministerin palkka liian matala.

Ammattiurheilijan eläke koittaa valtaosalle ennen 40 vuoden ikää. Palkkojen ja yhteistyösopimuksista saatujen rahojen pitäisi kantaa ainakin jonkin matkaa myös uran jälkeen.

– Harva pelaa yli 20 vuotta. Se on uraputkena aika lyhyt. Moni ei ole välttämättä ehtinyt hankkia paljoa koulutusta eikä ole työkokemusta, joten työnsaanti voi olla hankalampaa, Ramstedt sanoo.

– Jos palkka on uran aikana vähän isompi, niin se kyllä tasoittuu uran jälkeen.

En usko, että suomalaiset ovat yhtään sen kateellisempia kuin ihmiset muualla maailmassa.

Teemu Ramstedt

Euroopan liigoista KHL ja Sveitsin pääsarja NLA ovat huippupelaajille rahallisesti houkuttelevimmat. Ramstedt lähti ensimmäiselle Venäjän-reissulleen kesken kauden tammikuussa 2013. Espoolainen Blues vaihtui Pietarin SKA:han.

Sopimus ei pelkästään nostanut hyökkääjän tuloja uusiin mittoihin, vaan antoi myös lisäaikaa talouskurimuksessa painiskelleelle Bluesille. Seura kaatui kolme vuotta myöhemmin.

– Sillä allekirjoituksella pystyin pelastamaan aika monen työpaikan. Siinä mielessä tuntui hyvältä. Ei ollut ainakaan mitään omantunnon tuskia tehdä sopimusta, Ramstedt muistelee.

– Olin vuosia tehnyt töitä, että pääsisin pelaamaan KHL:ään. Raha oli yksi osa sitä kokonaisuutta.

Kun vuoden 2013 verotiedot julkaistiin, niissä näkyi kevättalvi SKA:ssa. Ramstedt oli yli 260 000 euron ansioillaan Suomeen veronsa maksaneiden jääkiekkoilijoiden "palkkakuningas".

Pelaajaa otsikot eivät häirinneet.

– En usko, että suomalaiset ovat yhtään sen kateellisempia kuin ihmiset muualla maailmassa. Ei meininki ulkomailla ole erilaista kuin Suomessa.

Teemu Ramstedt, Amur
Teemu Ramstedt, AmurAOP

"Ei ole pakko ottaa ensimmäistä tarjousta vastaan"

Ramstedt on tienannut parhailla kausillaan "muutamia satoja tuhansia euroja". Taloudellisesti riippumaton hän ei ainakaan vielä ole.

Aina palkka ei ole ollut pääasia, vaan valintoja on pitänyt tehdä terveyden ehdoilla. Sentteri palasi AIK:sta kesken kauden takaisin SM-liigaan ja HIFK:n paitaan tammikuussa 2014. Kolme viikkoa paluunsa jälkeen hän sai diagnoosin IBD-suolistosairaudesta.

– En tiennyt vielä, kun Suomeen siirryin, että minulla on sairaus. Oireita oli ollut kauden aikana ja olin luullut, että ongelmat ovat enemmän henkisellä tasolla, Ramstedt kertoo.

– Tilanne oli sellainen, että halusin ehdottomasti kotiin eikä päällimmäisenä ajatuksena ollut se, mistä saisin eniten rahaa.

Diagnoosin jälkeen Ramstedt sai sairautensa kuriin, pelasi kaksi seuraavaa kokonaista kautta SM-liigaa hurjilla tehoilla. Syntyi se maali, josta puhuttiin koko kevät puolitoista vuotta sitten.

Viime talveksi pelaaja palasi KHL:ään. Ensin Amur Habarovskin riveihin ja sieltä Bratislavaan. Ramstedt ja Bratislava kuitenkin purkivat syyskuussa sopimuksen.

Uusi seura on hakusessa, mutta hyökkääjä ei halua vihjailla seuraavasta osoitteestaan. Ansioluettelo on kuitenkin sitä luokkaa, että Ramstedt saanee halutessaan tuntuvaa korvausta eurooppalaisesta rahaliigasta.

Entä jos jääkiekkoura ei olisikaan koskaan lähtenyt lentoon? Olisiko Ramstedtista tullut huippu-urheilija jossain toisessa lajissa, vaatimattomammilla tienesteillä?

– Pelasin junnuna jääkiekkoa, jääpalloa, salibandya ja jalkapalloa. Jos pitäisi niistä valita, niin jääpallo oli toiseksi mieluisin. Olen joskus sanonut, että jos en pelaisi jääkiekkoa, niin pelaisin Ruotsin liigassa jääpalloa.

– Mutta vaikea sanoa, mihin elämä olisi vienyt.

29-vuotiaalla Ramstedtilla on ikänsä puolesta mahdollisuus kartuttaa varallisuutta kiekkoilijana vielä useita vuosia. Taloudellinen turva antaa vaihtoehtoja, kun ura jonain päivänä loppuu.

– Ei ole ihan pakko ottaa sitä ensimmäistä työtarjousta vastaan. Voi pohtia, mikä on oikeasti se juttu, jota haluaa tehdä.

Lue myös

NHL ahnehtii itselleen jättisiivun myös Patrik Laineen palkasta – selvitimme, mitä suomalaisen NHL-pelaajan tienesteistä jää lopulta käteen

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat