Suora

  • Painin MM, Kreikkalais-roomalainen paini
  • Painin MM: Kreikkalais-roomalainen paini
  • Urheiluruutu
  • Lentopallon EM, Valko-Venäjä - Suomi
  • Monikieliset perheet
  • Kun suoli vuotaa verta, liikunta helpottaa ultrajuoksija Michaela Lindströmin arkea
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Turkki, kisakooste

Pinja, 15, lähti maailmalle keihäsunelman perässä – "Puhutaan supertalentista"

Pinja Kianta on yksi suomalaisen keihäänheiton tulevaisuuden toivoista. Lajivalmentaja Petteri Piironen yrittää jalostaa supertalentista huippua myös aikuisten tasolle. 15-vuotiaan tyttären päätös lähteä keihäänheiton perässä uusiin ympyröihin on ollut vanhemmillekin iso muutos.

yleisurheilu
Pinja Kianta.
Kiannan perhealbumi.

Sunnuntai-ilta Lempäälän asemalaiturilla. Junaa odottaa muutama matkaaja, syksyinen sade räiskii kasvoille. Pitkä urheilullinen pariskunta seisoo katoksen alla nuoren tytön kanssa.

Nainen, äiti, pyyhkäisee poskeaan junan jarruttaessa kohdalle. Nopeat halaukset, kevyet suukot jonnekin posken tuntumaan, ensin äiti, sitten isä. Pariskunta jää hetkeksi seisomaan, kun juna, tyttö kyydissään, kiihdyttää jälleen vauhtiaan. Nainen pyyhkäisee taas jotain kasvoiltaan, sadetta se varmaan on.

Näky, sateesta tai auringosta huolimatta, on toistunut joka sunnuntai tänä syksynä. 15-vuotias vesilahtelainen Pinja Kianta halaa heipat vanhemmilleen. Sami ja Sari Kianta palaavat kotiin Vesilahdelle, pyhäiltainen matka vie tytön Tampereelle ja bussivaihdon myötä aina Kuortaneelle saakka.

Pinja Kianta jätti kasiluokan jälkeen tutun yläkoulun Vesilahdessa ja lähti keihäänheiton perässä uusiin ympyröihin. Päätös oli yllätys vanhemmille.

- Pinja soitti toiseksi viimeiseltä yläkoululeiriltä meille. Kertoi yhtäkkiä, että hän lähtee Kuortaneelle seuraavana vuonna opiskelemaan, Sami Kianta kertaa Kuortaneelta tullutta pysähdyttävää puhelua.

Pinja Kianta ja vanhemmat asemalla.
Kiannan perhealbumi.

Kasiluokan leiritykset valmistivat sattumalta koko perhettä tulevaan, tyttären muuttoa toisaalle oli joskus puhuttu vasta lukiovaiheen elämänmuutoksena. Pinja on Kiannan perheen ainoa lapsi, nyt Samin ja Sarin viikkoa vauhdittaa vain Nasu-koira touhuineen.

Talo tuntuu tyhjältä ja kalenterikin, ovathan tähän syksyyn saakka illat ja vapaa-aika vierähtäneet Pinja-tyttären treeni- ja kisakalenterin tahtiin.

- Kyllä hän taisi olla nuorempi, ennen eskaria, Sari Kianta miettii, kun pariskunta yrittää muistella Pinjan ensimmäisiä keihästreenejä.

- Ehkä kahdeksan vanhana, Sami Kianta puolestaan hahmottelee.

Vuodet kuluvat niin nopeasti.

Monta lajia, yksi rakkaus

Sukset jalassa vaikka takapiha on vielä aivan paljas. Kun intoa on, hiihto onnistuu vaikka syyslehdillä. Ja se ilo palkintokorokkeella. Jos Pihtiputaan keihäskarnevaalien voittajan riemuloikan saisi mitattua. Metri, puolitoista, kymmeniä senttejä silkkaa voittamisen riemua!

Perhepalaverin pienen pohdiskelun ja muistelun jälkeen Pinjan keihäänheittoharrastuksen alku menee jonnekin esikoulun ja alakoulun aloittamisen aikoihin. Tytär on kyllä liikkunut aina, Sami ja Sari Kianta ovat olleet tuttu näky Vesilahden urheilukentän laidalla.

Urheilukenttiä ja tapahtumia on kierretty, ensin rennommin, sittemmin vähän enemmän kilpailumielessä. Kumpikaan vanhemmista ei osaa sanoa syytä, miksi lajivalinta päätyi keihääseen. Eikä tytärkään pysty kuvaamaan sitä muuten, kuin että keihäänheitto kolahti heti. Sen tunteen Pinja muistaa selvästi.

Pinja Kianta hiihtää.
Kiannan perhealbumi.

- Se vain on ollut lähinnä sydäntä aina, jostain syystä.

Pinja Kianta muistelee lapsuusaikojen lajejaan ja luettelosta kertyy pitkä.

- Lentopalloa, tanssia, telinevoimistelua, kaikkia yleisurheilulajeja…

- Ja sitten on ollut myös pianonsoittoa.

Vielä talveen 2016-2017 saakka Pinja kuului LeKin nuorten hiihtäjien kilparyhmään mutta keväällä 2017 isoja päätöksiä putoili joka puolella. Kianta oli siis muiden nuorten lupausten ohella kutsuttu keihään lajivalmentaja Petteri Piirosen järjestämille yläkoululeireille. Toiseksi viimeisellä leirijaksolla puhelin soi kotona, tyttärellä oli tärkeää asiaa.

Viisi viikkoa leiritystä huippuvalmentajan johdolla olivat vahvistaneet sen, minkä sekä tytär että vanhemmat olivat jo pitkään alitajuntaisesti tienneet.

Keihäänheitto oli viekotellut vuosia, nyt tytärtä oli kosittu, nyt laji maanitteli heittäytymään.

Tämän rakkauden eteen ei kenelläkään ollut halua heittäytyä esteeksi, ei vaikka se tietäisi kuinka haikeita hetkiä puolityhjässä talossa tai pikkukaupungin juna-asemalla.

- Se oli kova paukku meille, isä Sami Kianta myöntää.

- Mietittiin ja pohdittiin monelta kantilta, mutta päädyttiin samaan kuin Pinjakin. Tämä on Pinjalle oikea ratkaisu.

Teiniarjen haasteita

Ovet kolisevat, eteinen on täynnä urheilukenkiä, kaikenlaisia tossuja ja tohveleita. Tyttö vilahtaa ovesta ja toinen tyttö pelmahtaa nurkan takaa. Ponnarit heilahtelevat, joku jälttää leipäpalaa, yksi sulkee silmänsä luurit korvillaan. Välillä ilman täyttää iloinen hälinä, välillä joku pillastuu ja suusta pääsee iso paha ruma sana. Elämä työntyy eteen asunnon joka kulmalta. Kuka jätti jogurttipurkin taas tiskipöydälle? Roskis on täynnä.

Päätöksen jälkeen arkiset asiat alkoivat putoilla paikoilleen kuin reissutavarat matkakassiin. Asunto löytyi Kuortaneen Urheiluopiston asuntolasta, Pinja Kiannan kulkemiset mietittiin yhdessä, laskeskeltiin menoja ja tuloja. Elokuussa alkoi uudenlainen kouluvuosi.

Kuortaneella kouluviikon aikana nuorten arkeen kuuluu vähän pyykkihuoltoa ja sapuskan laittoa, jo pelkästään asuminen kimppakämpässä on iso muutos.Oma huone odottaa Pinja Kiantaa Vesilahdessa viikonloppuisin, sen oven voi sulkea sillä hetkellä, kun tekee mieli.

Kuortaneella samassa huoneessa on myös Peppi Koppanen, kaikkiaan samassa soluasunnossa on kuusi tyttöä. Tytöt jakavat saman vessan ja keittiön, käytännössä arjen kaikki hetket ovat jonkun kanssa yhteisiä.

- Ensin ajattelin, että miten se tulee onnistumaan. Mutta me ollaan samantyylisiä Pepin kanssa, tietysti välillä kaipaa omaa rauhaa mutta kyllä se siinä menee, Pinja Kianta kuvaa soluasumista.

Pinja Kianta ei ole vielä oikeutettu opintotukeen, joten kulut maksetaan kotiväen kukkarosta, kaikkiaan kuussa kuluu viitisen sataa euroa.

- Toisaalta meiltä ovat poissa jokailtaiset kuskaamiset treeneihin, isä Sami Kianta laskeskelee.

Sisäoppilaitostyyppinen liikuntaluokka on tänä syksynä alkaneena kokeiluna ensimmäinen kautta aikojen. Pohja kokeilulle alkoi muotoutua valmentaja Petteri Piirosen mielessä edellisvuoden yläkoululeirityksen aikana. Samaan tapaan kuin Pinja Kianta ja muut heittäjät edellisen lukuvuoden aikana, tänäkin lukuvuonna Kuortaneella leireilee lähinnä kasiluokkalaisia lupauksenalkuja. Todennäköisesti liikuntaluokan mahdollisuutta tarjotaan aikanaan heillekin, ensimmäiset kokemukset ovat olleet kannustavia.

- Tämä on hyvin toimeentuleva ryhmä, mikä auttaa jaksamiseen paljon. He tsemppaavat toinen toisiaan ja kun urheileminen on kivaa, niin vaikka välillä painaisi, pää on silti fressi, valmentaja Piironen kuvaa.

Lajien sopiva sekamelska

Lentopallohuppari, hokikassi, treenihallin käytävällä kulkee nyssykkää ja pussukkaa vähintään yhtä paljon kuin nuoria. Halli on yhteinen, tunne on yhteinen. Se on kännykän snäppiä, hittiräppiä luukutettuna, herkkupäivän pizza tai koirameemi kotikylän kavereilta, hetkiä tulevaisuuden muistoissa. Kieli on sporttia, kuortanelaisia insaidereita.

Lajiliittojen mukanaolo on tärkeää, jotta kokonaisuudesta on saatu järkevä. Liikuntaluokkalaisten lukujärjestyksessä valinnaisaineet korvataan treenillä, järjestely mahdollistaa treenaamisen kaksi kertaa päivässä. Kiannan lukujärjestyksessä ei ole muita valinnaisaineita kuin kotitalous ja niilläkin tunneilla keskitytään paljon esimerkiksi urheilijan ravintoasioihin.

Pinja Kianta on ollut hyvässä asemassa, sillä hän on Lempäälässä saanut harjoitella keihäänheittäjä Matti Närhen valmennuksessa. Kaikkien tilanne ei ole sama, siksi liikuntaluokka ja ysiluokka urheilijana voi olla iso askel urheilijan uralla.

- Kaikki kunnia seuratoiminnalle, mutta keihäänheittokin on sen verran tekninen laji, että ne uran alussa opitut jutut yleensä seuraavat urheilijaa lopun uraa, Petteri Piironen sanoo.

- Mitä aikaisemmassa vaiheessa päästään kiinni mahdollisimman oikeaoppisiin teknisiin suorituksiin niin se auttaa urheilijaa teknisesti parempiin, säilymään terveenäkin, Piironen jatkaa.

Liikuntaluokan johtoajatuksena on ollut lajiliittojen näkemys urheilijan polun vaiheesta siirryttäessä nuoruusvuosien kehitysvaiheeseen. Nuorten itseohjautuvuus ja suuntautuneisuus liikuntaan ei ole enää sillä tasolla, mitä se on ollut joskus vuosia sitten. Nuoret tarvitsevat enemmän ohjattua toimintaa ja oppimista urheilijaksi kasvamista.

- Tässä ikävaiheessa yksi vuosi, silläkin tehdään jo tosi paljon asioita eteenpäin verrattuna siihen, että he tulisivat vasta vuoden päästä lukioon ja rupeaisivat vasta opiskelemaan tätä urheilun maailmaa.

Pinja Kianta keihäänheiton tulostaulun vieressä.
Kiannan perhealbumi.

Liikuntaluokan 17 henkiseen sporttiseen porukkaan kuuluu lentopalloilijoita, jääkiekkoilijoita, yksi painija ja viisi keihäänheittäjää. Jokainen on valittu mukaan potentiaalinsa takia. Päävalmentaja Piironen on seurannut junnukisoja ja tilastoja tulevaisuus mielessään, kutsut yläkoululeirille esimerkiksi Kiannan ikäluokalle lähtivät tilastoscouttauksen perusteella.

- Meillä on toissa vuoden ikäluokan kärkiheittäjä Moona Makkonen, Peppi Koppanen tuli puolestaan vähän takaoven kautta viime vuoden yläkoululeiritykseen. Voimistelijataustainen tyttö pyysi päästä mukaan ja otin hänet yhdelle leirille ns. tryoutille. Näin, että on hänellä hyvä heittokäsi vaikka vielä on muuten puutteellinen tekninen osaaminen, Piironen listaa.

- Olivia Lähdesmäki on pitkäraajainen, hoikka tyttö, puutteita fysiikassa ja tekniikassa mutta lahjakkuutta on olemassa. Ja sitten on yksi paikallinen poika, Juho Takanen. Scouttasin hänet tuosta Keskuskentältä kun hän oli toimitsijana isänsä kanssa juniorikisoissa. Juho aloitti käytännössä nollista ja on nyt ikäluokassaan tilastokuutonen, 20 metriä tuli kesän aikana ennätysparannusta. Kohtuu hyvin silmä osui kohdalleen, Petteri Piironen hehkuttaa.

Menestymisen kääntöpuoli odottaa

Kännykät kädessä, reput olalla. Opettaja avaa koululuokan oven ja nuoret vilahtavat sivupöydän kautta pulpetteihinsa. Kännykät jäävät tauolle tunnin ajaksi, porukka rapistelee kirjoja ja vihkojaan esiin. Haukotukset paljastavat, tämä on niin tätä yläkoulua. Vain tulevat vuodet tietävät, istuuko joukossa maajoukkuepelaajia, ykköskentän tähtiä, arvokisamenestyjiä.

Liikuntaluokassa on useita potentiaalisia menestyjiä mutta kun kyse on 15-vuotiaista nuorista, on parempi pitää tulevaisuusvisiot ja menestysmölyt mahassaan.

- Kysykää siltä, kuka on sen poikaystävä, joku yläkoululainen houkuttelee Ylen kuvaajaa, kun kierrämme Pinja Kiannan mukana koulun käytävällä.

Kysymys kuvaa sitä, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Suomen urheilumaailmassa esimerkiksi keihäänheittäjät ovat haluttuja persoonia, heidät riistetään koko yleisön eteen välittömästi, jos menestystä alkaa tulla. Kiannalla ja luokkakavereillaan on edessään raaka maailma.

Mitä parempi tulos, sitä enemmän nuoresta urheilijasta tulee julkista omaisuutta. Mitä hienompi ennätys, sitä vähemmän urheilijalle annetaan omaa tilaa.

Pinja Kianta, Peppi Koppanen, Olivia Lähdesmäki, Moona Makkonen
Pinja Kianta, Peppi Koppanen, Olivia Lähdesmäki, Moona MakkonenKiannan perhealbumi

Keskusteluja aiheesta on käyty niin koulussa kuin kotona. Petteri Piironen on halunnut suojata liikuntaluokkaa ylimääräisiltä häiriötekijöiltä toimittajista managereihin, toisaalta Kiannan perheen iltapalapöydässä on pohdittu urheilija-arjen kääntöpuolta.

- Esillä on oltava ja sitäkin joutuu aikanaan opettelemaan. On esimerkiksi osattava mennä sponsoreiden luo, jos tätä haluaa tehdä ammatikseen, isä Sami Kianta kuvaa.

Keihäsvalmentaja Piironenkin muistuttaa työrauhasta. Mitä enemmän nämä urheilijat tai jossain muualla kotimaisemissaan treenaavat teinit saavat rauhan kasvaa ja kehittyä, sitä paremmin he jaksavat nuoren urheilijan elämänrääkin.

Jo ennen kouluvuoden alkua korostettiin, että kokonaiskuorma kasvaa melkoisesti ja että kotiväen kanssa kommunikoinnin täytyy olla rehellistä.

- Iso muutos tapahtuu kokonaiskuorman kanssa. Muutamasta seuraharjoituksesta harjoitusmäärä kasvaa seitsemään, jopa kymmeneen ohjelmoituun harjoitukseen viikkotasolla, Piironen kertoo.

- Sitä kautta tulee lisää kuormitusta, mutta myös siitä, että muutetaan omilleen, vastataan itse ruuanlaitosta, pyykinpesusta. Se tuo mahdollisesti lisää stressiä, Piironen jatkaa.

Nuorten elämässä olevien aikuisten, niin kotona kuin koulussa, suurin velvollisuus on seurata, miten koulun ja urheilun yhdistäminen oikeasti onnistuu. Kuinka nuori jaksaa? Nuorten kun pitää saada olla myös nuoria.

- Se vaatii tosi hyvää kommunikointia, paljon yhdessäoloa ja pärstäkertoimen seuraamista, että osataan hyvissä ajoin keventää harjoittelua ja tietysti olla yhteydessä kotiin, valmentaja Piironen kertoo.

Lisäkuormaa taivaalle

Levypaino selän takana. Nousu, nousu, vielä kerran. Kroppa värähtää rasituksesta mutta silmissä loistaa. Ei pelkästään urheiluhallin loistevalojen välke vaan halu tehdä uusi sarja. Ja seuraava sarja.

Pinja Kiannalle talvikausi tuo sananmukaisesti lisää kuormaa kannettavaksi, sillä kesään mennessä haltuun on otettava 100 grammaa painavampi keihäs. Kianta heitti kesäkauden päätteeksi oman ennätyksensä 51,99. Tavoitteiden asettelu astetta painavamman työvälineen kanssa on vielä mielikuvia ja hahmottuvia haaveita.

- En minä ole sitä vielä hirveästi miettinyt. 50 olisi tosi hieno, jos sen saisi, Pinja Kianta pohtii metritavoitteitaan seuraavalle suvelle.

Iltapäivän treeni kiertää kuntopiirinä, levy selässään keihäsnuoret ähräävät pää punaisena, välillä palautellaan. Tyttöjen supina on tyypillistä teinisupinaa mutta treenin alkaessa supina loppuu leikattuna. Kysymykset vaativat valmentajalta lisäohjetta harjoitteeseen, miten tämä tehdään? Piironen kulkee vieressä harjoitteesta toiseen, selittää ja selventää.

Kiannalla ja muilla liikuntaluokkalaisilla on lupa pyytää apua, mahdollisuus urakoida ja ennen kaikkea unelmoida. Toimittajan pyynnöstä valmentaja Petteri Piironen paljastaa, millaisesta lupauksesta esimerkiksi Pinja Kiannan tapauksessa puhutaan. Kiannan ennätys osuu kaikkien aikojen tilastossa kymmenen, viidentoista parhaan joukkoon, valmentaja kertaa.

- Puhutaan tosi supertalentista keihäänheiton parissa, Piironen kertoo.

- Meillä on ollut kautta aikojen paljon lupaavia nuoria keihäänheittäjiä mutta nyt toivottavasti tämän urheilijan polun avulla me pystytään viemään ne tehokkaammin aina kv-huipulle.

Kianta ja muut keihäsnuoret jatkavat kuntopiiriään selät märkänä.

Onnekseen he eivät tiedä, mitä kaikkea on vielä edessä tämänkin kuntopiirin jälkeen. Kuinka monta kertaa elämän suurin rakkaus vielä itkettää ja satuttaa. Kuinka monta tuhatta tuntia ja toistoa on tehtävä, jotta unelmat saavutetaan.

- Tavoittelen mahdollisimman hyviä suorituksia, ja että treenit menisivät hyvin ja pysyisin loukkaantumattomana, Pinja Kianta kertoo.

- Jos puhutaan isommassa mittakaavassa… Jos joskus pääsisi arvokisoihin.

18.10. klo 15:22: Tarkennettu opintotukeen liittyvää kohtaa. Opintotukea voi saada 17-vuotiaana, ei vasta täysi-ikäisenä.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat