Kauhugalleria vai arvokisanostalgiaa – värikkäät kisa-asut kuuluvat suomalaiseen urheiluhistoriaan

Suomalaisten arvokisa-asujen historia on värikäs. Yle Urheilu kaivoi esiin erilaisia näytteitä vuosien takaa.

5

Albertvillen kisa-asua inspiroivat revontulet

Suomi on lähtenyt arvokisoihin pääasiassa sinivalkoisin ja muutenkin hillityin värein, mutta vuoden 1992 talviolympiaisiin räväytettiin. Innoittajana olivta Lapin luonto ja revontulet. Kisoista oli tuomisina kolme kultaa, yksi hopea ja kolme pronssia.

Kuva: Lehtikuva

4

Sinivalkoista ja asiallista

Suomi alkoi panostaa kisa-asuihin todenteolla 1970-luvulla. Päälinjat olivat edustavuus, laatu ja käytännöllisyys. Marjo Matikainen poimi Calgaryn olympialaisissa 1988 kolme mitalia ja valkea hattu piti huolen, ettei huippuhiihtäjä ainakaan palellu. Toppatakki oli muhkeaa mallia.

Kuva: Lehtikuva

3

Räväkkää ja syheröistä

Asiallista linjaa on rikottu aika ajoin räväyttävällä graafisella ilmeellä. Vancouverin vuoden 2010 talvikisoissa Suomea edustettiin joko takilla, johon oli painettu harmaata koukeroita tai sitten koukerot sijaitsivat korvat peittävässä pannassa.

Kuva: Lehtikuva

2

Mitalijuhlat neonväreissä

Trondheimin hiihdon MM-kisoissa vuonna 1997 vihreät takit toivat mitalistit todella esiin, kun Kati Pulkkinen, Riikka Sirviö, Tuulikki Pyykkönen ja Satu Salonen juhlivat viestipronssia.

Kuva: Lehtikuva

1

Hiihtoasu arkistojen syövereistä

Yksi eniten keskustelua herättäneistä suomalaisurheilijan edustusasuista oli hiihtonaisten vihreäoranssi kokonaisuus, jonka kruunasi pieni hame. Tätä esiteltiin Sotkamossa vuonna 1995 ja nähtiin laduilla muun muassa hiihdon maailmancupissa.

Suomen uusi olympia-asu herätti ihmetystä – "Hattuun voi ainakin piiloutua sisään"

Jari Isometsän mallishow ja vanhoja arvokisa-asuja Yle Elävässä arkistossa.

Kuva: Lehtikuva