Suora

  • Hiihdon Suomen cup
  • Pikaluistelun MC: Stavanger
  • Mäkihypyn SM
  • Urheilua Yle Puheessa: Jääkiekkokierros
  • MotorSport
  • Lentopallon Mestaruusliiga: LEKA Volley - Vantaa Ducks
  • Pikaluistelun MC
  • Urheiluruutu
  • Pyöräilyn maantiecup 2017
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Heli Rantanen ei tiennyt miten vietetään juhannusta, Jani Sievinen hämmästeli lasten synttäreitä – "Se olikin oikeasti hirveää, kun ei enää ollutkaan yhtään mitään"

Huipulla pärjääminen vaatii urheilijalta uhrauksia. Tavallisilta tuntuvat asiat voivat yllättää, kun ura päättyy ja arki koittaa.

Muu urheilu
Urheilu-Suomi: ”Masennuin ja heitin arpaa mihin muutan” – Heli Rantanen romahti kun lopetti uransa
Urheilu-Suomi: ”Masennuin ja heitin arpaa mihin muutan” – Heli Rantanen romahti kun lopetti uransa

Huippu-urheilijan arki on suurimmalta osin täysin erilaista kuin tavallisen työntekijän. Urheilu vie lähestulkoon kaiken ajan ja elämä on hyvin kurinalaista.

– Joku koulussa vitsailikin, että Kiira ei tiedä edes, missä on Hämeenkatu, kun ei käy ikinä keskustassa tai missään. Kyllä Hakametsä oli aika lailla se, missä elin, taitoluistelija Kiira Korpi muisteli UrheiluSuomi-dokumentissa.

– Enhän ollut ikinä edes tiennyt, miten juhannusta pitäisi “suomalaisittain” viettää, koska silloin oli aina kisoja. Minulle aukesi vasta joskus kolmekymppisenä, mikä on juhannus, keihäänheiton olympiavoittaja Heli Rantanen sanoi.

-70-80-luvulla hiihdon huipulla olleen Juha Miedon mielestä tämän päivän nuorilla hiihtäjillä ei ole enää samanlaista kestävyyttä kuin hänen aikansa hiihtäjillä. Aikaisemmin jo nuorena tehty fyysinen työ kasvatti kestävyyttä luonnostaan, kun taas nykyisin fyysinen työ on unohdettu ja tilalle on tullut tietokoneita.

– Tänä päivänä [hyvän kestävyyden saavuttaminen] vaatii paljon enemmän, kun on paljon enemmän houkutuksia. Kuka isä ja äiti alkaa nuorta niin askeettiseen elämäntyyliin kuin meille tuli luonnostaan? “Mietaa” kysyi.

Houkutuksia viihteen puolelle riittää urheilijoillekin, ja näissä kohdissa usein testataan urheilijan halu nousta huipulle.

– Se aita on tosi matala, minkä yli voi hypätä sinne viihteen ja urheilun välimaastoon. Että tuollainen 18-19-vuotias jamppa, jota rupeaa naisetkin vähän kiinnostamaan, että se silti fokusoituu siihen urheiluun, hiihtäjä Jari Isometsä sanoi.

Uran päättyminen johti masennukseen

Kun urheilu-ura sitten päättyy, ei se aina ole helppoa. Etenkään silloin, jos urheilija ei itse pääse päättämään lopettamisesta. Näin kävi muun muassa Heli Rantaselle, joka kertoo UrheiluSuomi-dokumentissa tehneensä lopettamispäätöksensä polvileikkauksen jälkeen heräämössä.

Rantanen olisi halunnut halunnut itse päättää, missä hän heittää viimeisen kerran. Hän haaveili siitä, että olisi saanut tehdä siitä omanlaisensa tapahtuman.

– Ja sitten onkin kaapu päällä jossain pedissä ja toteaa, että se olikin siinä. Se oli ihan hirveää, Rantanen totesi ja myönsi masentuneensa tämän jälkeen.

– Olin puolitoista vuotta masentunut ja piti laittaa kaikki uusiksi. ”Mä muuten heitän arpaa, mihin tästä muutan”, niin kuin teinkin. Heitin kolmen kaupungin kohdalla arpaa, enkä tuntenut yhtään ihmistä Jyväskylässä, kun lähdin sinne.

Rantanen ei ole ollut ajatustensa kanssa yksin, sillä myös muun muassa uimari Jani Sievinen oli uransa päättymisen jälkeen hukassa. Hänen haaveensa loppuivat siihen päivään, kun urheileminen loppui eikä hän tiennyt kuka oli tai mitä hän halusi.

– Ja sitä jatkui aika pitkään – 5, 6, 7 vuotta. Voin vain kuvitella sen, millainen olotila esimerkiksi pitkäaikaistyöttömällä on, kun hän passivoituu siihen. Kynnys mennä töihin vain kasvaa. Sellaisia piirteitä minullakin alkoi tulla, Sievinen kertoi.

Alppihiihtäjä Kalle Palanderilla riitti puuhaa lopettamisen jälkeen, sillä perheeseen syntyi tuohon aikaan kaksoset. Uran päättyminen oli kuitenkin hänelle raskasta.

– Oli aika helppo päätös jäädä kotiin, mutta sitten se olikin oikeasti hirveää, kun ei enää ollutkaan yhtään mitään. Kukaan ei soita, puhelin ei soi, on ollut yli 200 vuorokautta reissussa, on ollut jotain, jota arvostetaan, hän pohti.

Addiktihan siinä on. Ei siitä mihinkään pääse. On riippuvainen harjoittelusta ja kilpailusta, kilpailun tuomasta jännityksestä.

Jari Isometsä

Eikä entisellä huippu-urheilijalla ole aina helppoa työmaailmassakaan. Sen on saanut huomata muun muassa Heli Rantanen.

– Sitten tulee ensimmäinen työhaastattelu, missä sanotaan, että onko meille etu vai haitta se, että olet julkisuuden henkilö ja olet huippu-urheilija. Miten siihen voi vastata? Tämäkin vielä! Sori menneisyyteni! Voisi sitä huonompikin menneisyys olla kuin olla olympiavoittaja.

– Addiktihan siinä on. Ei siitä mihinkään pääse. On riippuvainen harjoittelusta ja kilpailusta, kilpailun tuomasta jännityksestä, adrenaliinista ja harjoittelun jälkeisesti endrofiinihormonin erityksestä, ja niihin tulee riippuvaiseksi. Se on se luopumisen tuska urheilussa, Isometsä myönsi.

Toisaalta monelle uransa päättäneelle urheilijalle on ollut helpotus se, ettei enää tarvitse noudattaa minuuttiaikataulua ja voi keskittyä “tavalliseen elämään”. Kiira Korpi luki aikoinaan kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin samaan aikaan, kun harjoitteli täysipainoisesti. Samaan rääkkiin hän ei enää suostuisi mistään hinnasta, eikä myöskään tavoitteelliseen harjoitteluun.

Lopettamispäätöksensä hän teki eräänä heinäkuun aamuna, kun hän seisoi lenkkitossut jaloissaan ja katsoi harjoitusohjelmaansa.

– Tuli vain sellainen… Tässä on minun treeniohjelmani, oheisharkkaohjelma ja minulla on lenkkarit jalassa ja voisin lähteä tekemään tätä, mutta ei. Se vain tuli tosi kirkkaasti, että tämä treeniohjelma ei ole enää minua varten. Luistelu todellakin, mutta minkään tavoitteellisen treenaamisen kanssa… En pysty siihen enää!

Jani Sievinen oli iloinen huomatessaan, että hän voi taas viettää joulua “ihan normaalisti”, kutsua ihmisiä kylään, järjestää lapsilleen syntymäpäiväjuhlia.

– Se oli aika mielenkiintoista. Ikään kuin uusi ikkuna aukesi elämään. Minulla oli vain pienet muistot siitä, kun lapsena on joskus ollut jonkun kaverin synttäreillä. Että tuollaisia ne ovat edelleen tänä päivänä.

Urheilu-Suomi alkaa Yle Teemalla keskiviikkona 15.11. klo 21. 10-osaisen dokumenttisarjan uusi jakso aina keskiviikkoisin Yle Areenaan. Sarjan jaksot esitetään myös Yle TV2:lla aina torstaisin klo 19, Yle Teemalla lauantaisin klo 16.20 ja Yle TV2:lla sunnuntaisin klo 20.

Urheilu-Suomen keskusteluohjelma Yle Puheella torstaisin klo 15. Urheilijoiden henkilökuvia lauantaisin klo 12:n jälkeen Radio Suomessa.

Lue myös

Uusi dokumenttisarja paljastaa: suomalainen olympiavoittaja oli hukkua jääkylmään veteen – "Minulla alkoi happi loppua ja sormet jäykistyä"

Jani Sievinen ilmoitti isälleen urheilu-uran päättymisestä tekstiviestillä – "Olisit nyt edes voinut soittaa”

Parjattu “miltä nyt tuntuu?” on urheilun kiinnostavin kysymys – Uusi dokumenttisarja piirtää kokovartalokuvan urheiluhullusta Suomen kansasta

Suosittelemme

Tuoreimmat