1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. jääkiekko

Traagisesti menehtynyt Leijona-legenda saa poikkeuksellisen kunnianosoituksen – tennistähtitytär muistelee päivää, jolloin kuuli isänsä hukkuneen: "Elämässä kaikki muuttui"

Lahtelaisen jääkiekkolegendan Erkki Laineen tytär Emma Laine sanoo, että isän traaginen kuolema kahdeksan vuotta sitten on edelleen kova paikka.

Kuva: Lehtikuva

– Se oli elämäni pahin päivä, tennistähti ja nykyään myös valmentaja Emma Laine muistelee nyt isänsä, yhden suomalaisen huippukiekkoilijan Erkki Laineen, reilun kahdeksan vuoden takaista kuolemaa.

51-vuotias Laine löytyi Asikkalassa hukkuneena elokuun lopussa vuonna 2009. Hän oli lauantai-iltana törmännyt veneellä vauhdilla luotoon. (siirryt toiseen palveluun) Emma-tyttärelle päivä on vieläkin raskas. Hän oli nimittäin samana päivänä saanut itse pitkästä aikaa iloisia uutisia. Suomen naistenniksen ykköspelaaja oli saanut terveen paperit ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Intiassa saatu virussairaus oli lopullisesti kukistettu.

– En edes tiennyt ennen sitä, pystyisinkö jatkamaan uraa. Halusin soittaa isälle ja kertoa, että vitsi olen terve. Se teki siitä isän kuolemasta vielä jotenkin dramaattisen. Sitä oli jotenkin vaikea ymmärtää, Laine totesi.

– Se on edelleen kova paikka. Elämässä kaikki muuttuivat sinä päivänä.

Ammattiavulla ja tennikseen keskittymällä Laine kuitenkin nousi. Valmentajanakin toimineen isän kuolema auttoi ymmärtämään myös sen, mikä on elämässä tärkeintä. Laineen mukaan asiat olivat olleet aina alitajunnassa, mutta isän kuolema herätti pohdinnan ihan konkreettisestikin.

– Urheilu ei ollut isältä tullut tärkein juttu. Paljon tärkeämpiä olivat opetetut arvot elämään. Siitä olen eniten kiitollinen. Jos ei osaisi ihmisenä käyttäytyä, niin olisi ihan sama, mitkä ne saavutukset ovat, Laine toteaa.

Tenniskentän tasollakin tapahtui ajattelutavan muutos.

– Voitto tai häviö ei ollut enää maailman isoin juttu. Isän kuolema opetti sen, että ei tiedä kuka lähtee seuraavaksi, milloin ja miten. Helposti ajatteli, että elää mummoikään asti. Opetti myös, että elämässä pitää nauttia ja tehdä niitä ratkaisuja, mitä tarvitsee.

Kanadan kaataja

Jääkiekkourallaan Erkki Laine oli todellinen maalitykki. Lahtelaisen maalikoosteista paistaa maalintekijälle sopiva ahneus. Hän onkin edelleen harvinaisessa yhdeksän suorituksen joukossa, joka on pystynyt tekemään vähintään 40 maalia Liiga-kaudella. Yhteensä temppuun on pystynyt seitsemän pelaajaa. (siirryt toiseen palveluun)

Ei ollutkaan ihme, että maaleilla Laine nousi viimeistään koko kansan tietoisuuteen vuoden 1988 olympialaisissa Calgaryssa.

Suomea oli kisoissa haukuttu jo pataluhaksi ja käsketty tulemaan kotiin katastrofaalisen 1–2 Sveitsi-tappion jälkeen. Laine oli kuitenkin merkittävässä roolissa uudessa nousussa. Hän toimi ratkaisijana, kun Suomi yllätti NHL-pelaajillakin varustetun Kanadan 3–1. Laine tälläsi Suomen kahden maalin johtoon kahden minuutin sisään ensimmäisessä erässä. Maalit syntyivät laukauksilla suoraan Raimo Helmisen syötöistä.

– Erkki Laine tekee juuri sitä, miksi hänet on tähän joukkueeseen valittu, selostaja Antero Karapalo hehkutti Ylen lähetyksessä.

Helmiselle itselleen muistot ottelusta olivat lämpimät. Hiljattain Etelä-Suomen Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun), että syötöt tutkapari-Laineen maaleihin Kanada-ottelussa olivat maajoukkuelegenda Helmisen uran kohokohta.

– Kyllä minä ne maalit muistan. Eki oli ihan mahtava pelimies. Jos hänelle tarjosi paikan, niin kyllä se kiekon pystyi laittamaan sisään, Helminen hehkutti Leijonien olympiamitalit -dokumentissa vuonna 2014.

Myöhemmin historiankirjoituksessa Kanada-voittoa on kuvailtu alkutahdiksi ensimmäiselle Suomen jääkiekkomitalille olympialaisissa. Kisat kruunautuivat jo olympiavoiton varmistaneen Neuvostoliiton 2–1 kaatoon viimeisessä ottelussa. Voitolla Suomi otti olympiakisoista hopeaa. Siinäkin ottelussa Laine oli mukana rakentamassa ahneella pelityylillään Suomen 1–0 –johtomaalia.

Erkki Laine (vas.) ilakoi Janne Ojasen osumasta Neuvostoliittoa vastaan Calgaryn olympialaisissa 1988.

Sekä Helminen että myös Calgaryn kisoissa hyökkääjänä pelannut Kai Suikkanen korostivat vielä vuosia myöhemmin Kanada-voiton painoarvoa.

– Pääsimme hiljentämään hallin. Kanadalla oli hyvä joukkue. Se oli niin trimmattu turnaukseen. Se voitto oli todella kovaa shokkihoitoa, Helminen muisteli vuonna 2014.

– Varmaan sillä oli tosi iso merkitys. Siitä lähti juna eteenpäin jylläämään.

– Lähtökohtahan oli sellainen, että kukaan ei uskonut meidän voittavan. Peli lähti unelmana liikkeelle, Suikkanen mietti vuonna 2014.

– Kaikkihan tietää, millainen merkitys jääkiekolla Kanadassa on. Yhtäkkiä koko turnauksen merkitys oli muuttunut ihan erilaiseksi kuin mitä se oli ensimmäisen pelin jälkeen.

Emma Laine tuttu kasvo isän pelikavereille hallin käytäviltä

Emma Laineelle isän urheilu-urasta jäi konkreettinen jälki ihan passiin asti. Emma syntyi kaksi vuotta ennen olympiahuumaa 26. maaliskuuta 1986 Ruotsin Karlstadissa. Ensimmäisenä neljänä elinvuotena tulivat Ruotsin lisäksi tutuksi niin Berliini Saksassa kuin Davos Sveitsissäkin. Kaudelle 1990–1991 tie vei takasin isän kotikaupunkiin Lahteen ja Reippaan joukkueeseen. Paikkaan, josta Kiekkoreippaan pidetty kasvatti oli 12 vuotta aiemmin aloittanut maailmanvalloituksensa.

Emma-tytär oli tuttu hahmo jäähallien käytävillä. Hän halusi nähdä jokaisen pelin. Kipeänä teeskenneltiin tervettä, jotta pääsisi näkemään pelin. Isää piti aina myös odottaa hallissa niin kauan kuin hän oli käynyt suihkussa. Äiti oli jo saattanut lähteä aikoja sitten tekemään ruokaa kotiin, mutta Emma halusi olla hallilla loppuun asti.

Kuva: AOP

– Toivoin aina, että isä olisi ottelun paras pelaaja. Suklaapatukoita oli jaossa parhaille pelaajille. Lisäksi jaettiin myös tähtipelaajapalkintolätkiä, joita keräilin aina, Laine muistelee.

Pienempänä Emma-tytär pääsi myös poikkeuksellisesti sinne hallin pyhimpään, eli pukuhuoneeseen odottelemaan isäänsä.

– Keksin aina keinot päästä sinne. En minä sitä silloin nuorena tajunnut, kun odottelin muiden käyvän suihkussa, Laine naurahti.

– Isän vanhat pelikaverit sanovatkin muistavansa minut vielä siitä, että olin siellä pukuhuoneessa.

"Hän ei koskaan halunnut pitää itsestään meteliä"

Kenties tiistaina tulee jälleen uusi kohtaaminen, kun Erkki Laineesta tehty patsas julkaistaan Lahden jäähallin edustalla. Kyseessä on Pelicansin mukaan ensimmäinen jääkiekkoaiheinen patsas Suomessa. Suuri kunnianosoitus on toinen putkeen hyvin lyhyen ajan sisään. Lokakuun puolivälissä Suomen Jääkiekkoliitto aateloi Laineen jääkiekkoleijonaksi numero 241.

– Ihan sanattomaksi vetää. Ovathan nämä hienoja juttuja. Isä olisi varmasti superylpeä ja kiitollinen. Välillä tulee sellainen olo, että isä olisi saanut kokea ja hakea itse nämä. Se ehkä eniten harmittaa, Emma Laine sanoo.

– Mutta hän ei kyllä koskaan itse halunnut pitää itsestään meteliä. Isä oli hiljaisempi kaveri. Vaikka isä olisikin ollut elossa, niin hän ei olisi varmasti sanonut, että hänet pitää valita.

Lue myös:

Emma Laineella mielenkiintoinen unelma: "Sekanelinpeliä olympialaisissa Kontisen kanssa"

**Päivitetty kello 10.04. **Täsmenetty, että yhdeksän kertaa jokin pelaaja on tehnyt yli 40 maalia Liigassa yhdellä kaudella. Yhteensä eri seitsemän pelaajaa on rikkonut tuon rajapyykin. Täsmennetty myös, että patsas on Pelicansin mukaan ensimmäinen jääkiekkoaiheinen patsas Suomessa.