Suora

  • Urheiluruutu
  • Lentopallon EM, Suomi - Turkki
  • Urheiluruutu

"Ei minusta ole esikuvaksi" – suomalaiset urheilijatähdet avoimina julkisuuden paineista

Uudessa dokumentissa suomalaisurheilijat kertovat urheilijasankaruuden mukanaan tuomista haasteista.

Muu urheilu
Kalle Palander (arkistokuva)
EPA

Lukemattomia haastatteluja, esiintymisiä, kumppaneita ja hännystelijöitä. Menestyvä urheilija joutuu tasapainottamaan urheilu-uransa siihen liittyvien oheistoimintojen kanssa. Maailmanmestaruus tai olympiakulta voi tehdä urheilijasta yhdessä yössä koko kansan puheenaiheen, eikä kukaan voi taata, että hän on valmis sen tuomiin mullistuksiin.

- Jotkut pystyvät käsittelemään sankaruuden hyvin, toiset huonosti, pitkän linjan urheilutoimittaja ja -selostaja Pertti Tapola summaa Urheilu-Suomi-dokumentissa.

Suomalainen urheiluyleisö ja -media on jo vuosikymmeniä nostanut urheilijoita jalustoista korkeimmalle, mutta ajoittain myös pudottaneet heitä sieltä silmänräpäyksessä. Intohimoinen urheilukansa voi olla kaksiteräinen miekka.

Jo 1970-luvulla Marja-Liisa Kirvesniemi sai vihamielisiä postikortteja menetettyään naisten hiihtoviestijoukkueen kärkipaikan MM-kotkisisoissa Lahdessa, vaikka Suomi lopulta voitti kultaa.

- Olinhan minä siinä kisassa joukkueemme heikoin lenkki, mutta minut tuomittiin ihan täysin. Palaute oli älyttömän julmaa. Siihen tulivat kaikki ulkoisetkin asiat mukaan, kun tiedettiin, että olin maalaistalon tyttö ja vähän pyöreä. Ajattelin, että miten joku ihminen voi tehdä näin, kun Suomi voittaa maailmanmestaruuden? Eihän tässä ole mitään järkeä, Kirvesniemi sanoo.

"En ole tottunut siihen vieläkään"

Harvaa suomalaisurheilijaa on riepoteltu julkisuudessa yhtä paljon ja yhtä pitkään kuin Matti Nykästä. Mäkihyppääjä nousi jo nuorena miehenä urheilusankariksi voittamalla MM-kultaa teini-ikäisenä. Calgaryn olympialaiset vuonna 1988 edelsivät valintaa Vuoden urheilijaksi. Sittemmin Nykänen on ollut julkisuudessa muun muassa laulu-uransa, avioelämänsä ja hänen elämäntarinaansa pohjautuvan elokuvan vuoksi.

- Rauhaa ei ole missään muualla kuin hyppyrinnokalla, kun on lähdössä lentoon. Se on se ainut paikka, missä saa hetken olla rauhassa, Nykänen kertoo.

- Sitä yrittää olla itsensä, mutta kameroita on siellä täällä. En ole tottunut siihen vieläkään. Ulosantikin kun minulla vielä on mitä on, välillä tulee vähän letkautettua.

Sankarin rooli on haaste urheilijoille, jotka eivät ole tottuneita valtavaan huomioon. Monet eivät ole erityisemmin harjoittaneet ilmaisu- tai esiintymistaitojaan ennen kuin mielipiteille ja tarinoille on valtava kysyntä. Uusien sidosryhmien, erityisesti taloudellisesti tärkeiden sponsoreiden, tarpeet voivat luoda painetta muuttaa omaa persoonaa.

- Koin vähintään alitajuntaisesti, että nyt piti osoittaa, että olen sen kaiken arvoinen. Aloin sitten miettiä kauheasti ja yritin olla ja käyttäytyä kaikessa mahdollisimman oikein, sanoo taitoluistelija Kiira Korpi, joka voitti kolme EM-pronssia ennen kuin lopetti kilpauransa 26-vuotiaana.

- Yhdelle yhteistyökumppanille olin lähettiläs nuorille, ja he alkoivat rajoittamaan puheitani haastatteluissa. Alettiin vaatia asioita, jotka eivät olleet minua itseäni. Totesin siinä, että ei minusta ole esikuvaksi. Laskin vain itselleni, alppihiihtäjä Kalle Palander kertoo.

*Urheilu-Suomen uusi jakso aina keskiviikkoisin Yle Areenaan. Televisiossa ensi-esitys keskiviikkoisin klo 21 Yle Teemalla. Sarjan jaksot esitetään myös TV2:lla aina torstaisin klo 19, Yle Teemalla lauantaisin klo 16.20 ja TV2:lla sunnuntaisin klo 21. *

*Urheilu-Suomen keskusteluohjelma Yle Puheella torstaisin klo 15. Urheilijoiden henkilökuvia lauantaisin klo 12:n jälkeen Radio Suomessa. *

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat