Koe uusi yle.fi
Kaikki FIFAn jalkapallon MM-kisoista!Kisasivuille

Sankareista konniksi – kansallislajin dopingskandaali ravisteli suomalaisten kansallista itsetuntoa: "Sen jälkeen kaikki ovat puoliksi syyllisiä ja epäiltyjä voittajia"

Hiihtosankareiden dopingkäry vuonna 2001 muutti suomalaisten suhtautumista urheiluun.

Muu urheilu
Urheilu-Suomi: ”Ilman Lahden tapahtumia Mika Myllylä olisi edelleen keskuudessamme” – miten nopeasti sankaruuden kääntöpuoli paljastuu penkkiurheilijoille
Urheilu-Suomi: ”Ilman Lahden tapahtumia Mika Myllylä olisi edelleen keskuudessamme” – miten nopeasti sankaruuden kääntöpuoli paljastuu penkkiurheilijoille

Suomalainen urheilumaisema ei enää ole ollut samanlainen kuin ennen hiihdon MM-kotikisoja vuonna 2001. Suomalaishiihtäjien dopingkäry oli valtakunnallinen järkytys, ja urheiluhistoriamme synkimpiä tapahtumia.

Tapahtumien keskipisteessä olleet urheilijat putosivat korkealta ja kovaa. Sankareista alettiin etsiä syntipukkeja, eikä kaikkien maine ole korjautunut vielä lähes kahta vuosikymmentä myöhemminkään.

- Siihen katkesi 1800-luvulta alkanut vilpittömän hiihtosankaruuden kaari. Sen jälkeen kaikki ovat puoliksi syyllisiä ja epäiltyjä voittajia, tietokirjailija Erkki Vettenniemi sanoo Urheilu-Suomi-dokumenttisarjan neljännessä osassa. Jakso on jo nähtävillä Yle Areenassa.

Karpaasit, kolme eturivin suomalaista hiihtäjää - Mika Myllylä, Jari Isometsä ja Harri Kirvesniemi - olivat Lahden MM-kisoihin asti ihailtuja esikuvia, jotka dopingkäryjen jälkeen tuomittiin julkisuudessa. Kotikisojen skandaalista tuli kansallinen häpeä, kun totuus miesten viestikullan, naisten hopean ja Isometsän takaa-ajohopean taustalla tuli julki.

- Kotona seinällä oli karpaasien julisteita. He olivat isoja esikuvia, sellaisia joita kunnioitti, Lahden-kisojen aikaan teini-ikäinen hiihtäjä Kaisa Mäkäräinen sanoo.

Myllylä ja Isometsä olivat tiivis parivaljakko, joka kiritti toisiaan hiihtomaajoukkueissa jo 1980-luvulla.

- Olimme tosillemme kovimmat kilpakumppanit. Väitän, että ilman Mikaa minusta ei olisi tullut samanlaista hiihtäjää, ja päinvastoin, Isometsä kertoo dokumentissa.

Kirvesniemi oli joukosta kokenein. Hän oli edustanut Suomea olympiatasolla ansiokkaasti jo Lake Placidissa vuonna 1980. Hänen kärynsä järkytti varsinkin vanhempaa suomalaista penkkiurheilijapolvea, jolle hiihtomenestys oli ollut erityisen tärkeää. Mediatutkija Anu Koivusen mukaan kotikisojen muuttuminen katastrofiksi muutti suomalaisten suhtautumista urheiluun.

- Urheiluun päti sama suhtautuminen, jolla katsomme fiktiota. Erottelemme arkitodellisuuden ja fiktion, ja elämme sulavasti kahta logiikkaa. Ajattelen, että Lahden dopinkäry oli tämän suhtautumistavan lopullinen konkurssi, Koivunen pohtii.

- Itäblokin maista puhuttiin maina, joissa oli koneellisia, ohjelmoituja urheilijoita - naiset eivät olleet naisia ja miehet olivat epäluonnollisia. Meillä taas oli aitoja ja toivottavasti puhtaita urheilijoita.

Dopingista kärynneiden urheilijoiden kilpailukieltojen myötä Suomi jäi Salt Lake Cityn olympialaisissa ilman maastohiihtomitalia ensimmäistä kertaa yli 70 vuoteen. Muutamat hiihtäjät palasivat vielä kilpaladuille, mutta ainoastaan Virpi Kuitunen saavutti kansainvälistä menestystä. Myllylän tarina koki traagisimman lopun, kun hän kuoli kotonaan kesällä 2011.

*Urheilu-Suomen uusi jakso aina keskiviikkoisin Yle Areenaan. Televisiossa ensi-esitys keskiviikkoisin klo 21 Yle Teemalla. Sarjan jaksot esitetään myös TV2:lla aina torstaisin klo 19, Yle Teemalla lauantaisin klo 16.20 ja TV2:lla sunnuntaisin klo 21. *

*Urheilu-Suomen keskusteluohjelma Yle Puheella torstaisin klo 15. Urheilijoiden henkilökuvia lauantaisin klo 12:n jälkeen Radio Suomessa. *

Lue myös

"Neuvostoliittolaiselle et sitten häviä" – suomalainen urheilusankaruus syntyi kansallistunteesta

"Ei minusta ole esikuvaksi" – suomalaiset urheilijatähdet avoimina julkisuuden paineista

Matti Nykänen herkistyy siitä, mitä mäkihyppy hänelle merkitsee – "Millä helvetillä tuo on tuolta montusta voinut vielä nousta"

Suosittelemme

Tuoreimmat