Suora

  • PUBG Global Summit: Lontoo, pudotuspelit
  • Futsal-liiga, Miesten 2. loppuottelu Leijona Futsal - KaDy
  • Jääkiekon Nordic cup, Suomi - Norja
  • SM-liigan pronssiottelu Tappara - HIFK
  • Sandra Eriksson ja kadonneet tunteet
  • Jääkiekon U18 MM: BLR - FIN
  • Jääkiekon U18 MM, Valko-Venäjä - Suomi
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Mies elättää Suomen kovimman jääkiekkoperheen, vaikka vaimo on se, joka voittaa arvokisamitalit – "Onhan tämä toisaalta ihan pöljää"

Saija ja Tuomas Tarkki ovat eläneet perheensä kanssa yhteisen intohimon, jääkiekon ehdoilla. Vaikka olympiakävijä Saija on heistä urheilullisesti menestyneempi, on Kärpissä mestaruuksia voittanut Tuomas elättänyt perheen.

tuloerot
Tarkit tasapainoilevat lasten kanssa leikeissä
Antti J. Leinonen

– Äiti, isi, tulkaa laukomaan!

Innostunut huuto kuuluu oululaisen omakotitalon alakerrasta varhain aamulla. Näin vanhempiaan patistelee 6-vuotias Marius Tarkki. Hän on pukenut maalivahdin varusteet ylleen ja suojelee takanaan olevaa minimaalia vakuuttavassa v-torjunta-asennossa.

Hetken päästä pallo pyörii Mariuksen äidin, jääkiekkoilija Saija Tarkin mailan lavassa. Marius torjuu, ja pallo singahtaa polvisuojista takaisin lattialle. Palloa tavoittelee pikkuruisella jääkiekkomailallaan Mariuksen 2-vuotias pikkusisko Livia. Hän haluaa laukoa seuraavaksi.

Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa

– Molempia lapsia, Mariusta ja Liviaa, tuntuu jääkiekko kiinnostavan. Marius käy nyt kiekkokoulua. Maalivahdin paikka vaikuttaa olevan mieluisin, valitettavasti, nauraa uransa vastikään lopettanut maalivahti Tuomas Tarkki, joka muistetaan erityisesti Oulun Kärppien vuosien 2007 ja 2008 mestaruuksista.

Tarkit pelaavat sählyä lastensa kanssa
Antti J. Leinonen

Hetki on tarkka otos Saija ja Tuomas Tarkin perheen arjesta, jota on eletty tähän syksyyn saakka jääkiekon ehdoilla. Perheen molemmat vanhemmat ovat huippukiekkoilijoita, mutta vain toinen heistä on voittanut lukuisia arvokisamitaleita. Toinen taas on pelannut suurimman osan urastaan kotimaisessa pääsarjassa ja elättänyt jääkiekkoilevan Tarkin perheen.

– Kyllähän se on niin, että minä olen meistä se menestyneempi, mutta Tuomas meidät on elättänyt. Onhan se vähän hassua, mutta näin se on mennyt, nauraa Saija Tarkki.

Tuomas Tarkki nyökyttelee vieressä vaimonsa sanoille. Saija Tarkki on nimittäin kolminkertainen jääkiekon MM-pronssimitalisti, joka on voittanut Vancouverissa 2010 olympiapronssia. MM-turnauksia on takana kahdeksan, olympialaisissa hän on edustanut Suomea neljästi. SM-kultamitaleita hänellä on Kärppien riveistä kaksi, kuten myös miehellään Tuomas Tarkilla.

Saija Tarkki nostaa mestaruuspokaalia keväällä 2017
Lehtikuva

Urheilullinen menestys jääkiekossa ei tuo naisille elantoa eikä täysammattilaisena pelaaminen ole mahdollista kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Yle Urheilun tasa-arvoselvityksen mukaan naisen euro suomalaisessa huippukiekossa on 0,3 senttiä verrattuna miehen euroon. Ruotsissa, jonne moni suomalainen A-maajoukkuepelaaja pyrkii puoliammattilaiseksi, naisen euro on yhtä lailla 0,3 senttiä maan yleisradioyhtiön SVT:n samaan aikaan tekemän selvityksen mukaan.

Tarkit pudistelevat luvuille päätään.

– Olen minä Tuomaksellekin sanonut, että onhan tämä toisaalta ihan pöljää, että minä menen ihan samalla tavalla hallille ja teen siellä ne samat jutut. Sitten menen pelaamaan olympialaisiin, ja nyt mitenkään vähättelemättä, Tuomas pelaa vain liigaa, niin hän saa siitä rahaa ja itse ei saa käytännössä mitään. Rahoitat itse sen, periaatteessa maksat siitä, että saat pelata, Saija Tarkki kuvailee eroa.

He olivat siinä sopimuksen kirjoitusvaiheessa tosi pahoillaan, kun he eivät voineet maksaa minulle. Minä vain sanoin heille, että ehei, minä olen aina itse maksanut.

Saija Tarkki

Tarkkien elämässä jääkiekon realiteetit ovat näkyneet selvästi. Saija, tyttönimeltään Sirviö, pelasi ensimmäisen kerran naisten pääsarjassa 15-vuotiaana. Hänen unelmansa oli pelata olympialaisissa. Tavoite toteutui Salt Lake Cityn kisoissa 2002.

– Kun minä aloitin 13-vuotiaana, ei mulla ikinä käynyt edes mielessä, että voisin pelata ammattilaisena. Koska sitä ei ole ollut, että naiset pelaisivat ammatikseen. Se (unelma) oli lähinnä, että pääsisi joskus olympialaisiin, Saija toteaa.

Rauman Lukon kasvatin Tuomas Tarkin ura alkoi puolestaan avautua Yhdysvaltojen yliopistosarjassa, vaikka omien sanojensa mukaan hän ei ollut mikään junioritähti.

– Aina on ollut sillä tavalla, että pelaan vain jääkiekkoa, ja kaikki asiat järjestyvät. Minulla kävi tuuri ja pääsin Pohjois-Amerikkaan yliopistosarjaan, jossa sain pelata neljä vuotta ja opiskella samaan aikaan. Pelit menivät sen verran hyvin, että tuli mahdollisuus pelata ammatikseen. Siitä lähtien on tavallaan vain menty. Ei se ollut niin suunnitelmallista kuin nuorilla on nykyään, Tuomas Tarkki kertoo.

Saija Tarkki kaukalossa
Antti J. Leinonen

Pariskunta tutustui kaudella 2006-2007 Oulussa, jossa Saija Tarkki on pelannut lähes koko uransa naisten pääsarjaa. Tuomas teki Kärpissä kauden aikana läpimurtonsa SM-liigassa. Aika ennen lapsia oli kahden huippu-urheilijan arkea.

– Silloin kun tavattiin, kumpikin oli periaatteessa jääkiekkoilijoita. Minä kävin yliopistoa samalla, treenasin ja tein diplomi-insinöörin tutkintoa. Käytännössä koko opiskeluajan olin töissä kaikki vapaaillat videofirma Makuunissa. Käytännössä kesälläkin olin töissä, jotta pystyin pelaamaan, Saija Tarkki kertoo.

Saija Tarkki valmistui vuonna 2010 diplomi-insinööriksi. Samana vuonna Vancouverista oli tullut olympiapronssia, pari oli mennyt naimisiin ja Saija mietti uransa jatkoa. Kun Tuomas sai sopimuksen Ruotsiin, lähti Saija mukaan kokeilemaan maan pääsarjan vauhtia. Kumpikin allekirjoitti sopimuksen maan pääsarjaseuran Modon kanssa.

– He olivat siinä sopimuksen kirjoitusvaiheessa tosi pahoillaan, kun he eivät voineet maksaa minulle. Minä vain sanoin heille, että ehei, minä olen aina itse maksanut, että ensimmäistä kertaa ei tarvitse maksaa. Sain sieltä urheiluvälineliikkeestä varusteita, Saija Tarkki muistelee.

Saija pelasi Ruotsissa lopulta vain kuusi ottelua, sillä hän alkoi odottaa perheen esikoista, Mariusta. Siitä alkoivat perheen ruuhkavuodet, sillä Tuomas siirtyi kauden jälkeen Venäjälle. Saija päätti jatkaa huippu-urheilua Mariuksen syntymän jälkeen, tähtäsi takaisin maajoukkueeseen ja jäi Ouluun.

– Vanhempani auttoivat tosi paljon ja hoitivat Mariusta silloin, kun olin treeneissä. Seuraavassa vaiheessa käytännössä me emme ole hirveästi asuneet yhdessä, Saija Tarkki kertoo.

Tuomas Tarkki maalillaan JYP-paidassa vuonna 2013
Lehtikuva

Uhrauksia ja valintoja on pitänyt tehdä. Tuomas on viettänyt pitkiä aikoja poissa perheensä luota Oulusta pelattuaan KHL-kauden jälkeen pitkään Jyväskylän JYPissä sekä viimeisen kautensa Tshekissä ja Tanskassa. Saija taas ei ole tehnyt päivääkään diplomi-insinöörin töitä, sillä täysipäiväistä toimistotyötä on käytännössä hankala yhdistää huippu-urheilijan arkeen.

– Olen aika paljon mennyt urheilun ja jääkiekon ehdoilla. Valmistumisen ja lapsen jälkeen piti valita, mihin panostaa. Toisaalta nyt kun huippu-urheilu-ura alkaa olla takanapäin, niin en voi enää hakea oman alani töitä. Tutkintoa pitää päivittää, Saija Tarkki sanoo.

– Tuomakselle myös iso kiitos, että olen ylipäätään voinut pelata jääkiekkoa.

Nyt Saija Tarkki on töissä kevääseen saakka seurassaan Oulun Kärpät 46 ry:ssä hanketyöntekijänä ja opiskelee liikunta-alan kehittämistä ja johtamista. Sotshin vuoden 2014 olympialaisten jälkeen syntyi toinen lapsi Livia.

Maajoukkueura alkaa olla takanapäin, mutta naisten liigassa Kärppien luottopelaaja hakee yhä mestaruutta. Tuomas on siirtynyt töihin rahoitusalalle, opiskelee vaimonsa kanssa samassa opinahjossa ja valmentaa Kärppien naisten maalivahteja.

Tuomas Tarkki kiekkokatsomossa lastensa kanssa
Antti J. Leinonen

Tarkit eivät ymmärrä puheita siitä, etteivät naiset harjoittelisi yhtä kovaa kuin miehet.

– Kyllä kun olen Saijan tekemistä vuosia läheltä nähnyt ja ollut nyt mukana Kärppien naisten joukkueen toiminnassa, niin voin sanoa omasta kokemuksesta, että naiset harjoittelevat jopa enemmän kuin miehet, Tuomas Tarkki sanoo.

– Kun tähtäsin olympialaisiin, niin lähdin kahdeksaksi poikien kanssa aamutreeneihin. Tuomas meni ehkä yhdeksän, kymmenen aikaan hallille ja minä menin siitä kouluun. Tuomaksen treenit loppuivat kahden aikoihin, ja hänellä ei ollut enää mitään, jos ei ollut pelejä. Minä taas tulin kotiin ja söin välipalan ja lähdin taas hallille treenaamaan. Usein oli sellaisia päiviä, että minä treenasin kaksi kertaa päivässä ja taas Tuomas ei. Toki miehillä on enemmän pelejä, Saija Tarkki vertailee.

Kyllä minä uskon, että kaikki tytöt, meidän Liviakin, voivat joskus haaveilla siitä, että jääkiekkoa voisi pelata ammatikseen.

Saija Tarkki

Tarkkien mielestä tytöillä ja pojilla on melko samat mahdollisuudet harrastaa pieninä lapsina jääkiekkoa. Toisaalta aina tyttöjoukkueita ei seuroissa ole ja he joutuvat pelaamaan poikien joukkueessa. Pojat voivat haaveilla NHL-ammattilaisuudesta ja tulevista miljoonista, mutta tytöille se ei ole vielä tänä päivänä mahdollista.

Tarkit puhuvat naisten jääkiekon arvostuksesta, sillä naisen euro lajissa kertoo lopulta myös siitä.

– Iso kysymys on arvostus, yleinen naisten jääkiekon arvostus. Minä arvostan Saijan saavutuksia urheilukentällä ja sen ulkopuolella todella paljon. Olympialaisiin valmistautuminen, diplomityön tekeminen ja työssä käyminen samaan aikaan, olihan se valtava ponnistus, Tuomas Tarkki sanoo ja katsoo vaimoaan.

– Saijan kunnianhimo ja tavoitteellinen työnteko, niistä voisi ottaa osan itsellekin.

Palataan Tarkkien talon alakertaan. Marius on juuri torjunut äitinsä laukauksen ja paluupallo singahtaa takaisin lattialle. Perään kirmaa Mariuksen 2-vuotias pikkusisko Livia. Hän laukoo mailallaan pallon kohti maalia ja onnistuu. Pienet kädet nousevat kohti kattoa ja hän tuulettaa maalia.

Naisten jääkiekon tulevaisuus saa Tarkit mietteliäiksi. Heidän mielestään ensimmäisen askeleen pitäisi olla vähintään se, ettei naisten liigassa pelaamisesta tarvitsisi maksaa.

– Kaikki on mennyt paljon eteenpäin siitä, kun itse aloin pelata naisten SM-sarjaa. Kyllä minä uskon, että kaikki tytöt, meidän Liviakin, voivat joskus haaveilla siitä, että jääkiekkoa voisi pelata ammatikseen, Saija Tarkki vakuuttaa.

Tarkit piirtämässä lastensa kanssa
Katso Urheiluruudun juttu Tarkkien perheestä

Urheilun tasa-arvosta lisää sunnuntaina Urheiluruudussa (TV1 klo 20.45), maanantaina aamu tv:ssä ja A-studiossa sekä Yle Urheilun verkkosivuilla.

Lue myös

Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa

Norjalainen hiihtotähti naisten ja miesten palkkaeroista: “Tuo summa on pähkähullu”

Lue NRK:n ja SVT:n jutut tasa-arvoselvityksestä:

Enorme kjønnsforskjeller i toppidretten: Norske menn tjente 100 millioner mer enn norske kvinner (siirryt toiseen palveluun)

Idrettsprofiler rystet over NRK-funn (siirryt toiseen palveluun)

#Idrottslöner – 98,6 procents skillnad mellan män och kvinnor (siirryt toiseen palveluun)

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat