Naisten ammattilaisurheilua ei juuri ole, mutta tehtäisiinkö jotain asialle? “Nyt ei voida enää toimia samalla tavalla kuin tähän saakka”

Suomi voi pudota huippu-urheilun kansainvälisestä kehityksestä, jos naisten urheiluun ei saada ammattimaisuutta.

tuloerot
Juoksijoiden siluetteja
Lehtikuva

Monessa lajissa huippu-urheilu on miehille ammatti ja naisille harrastus, josta pitää maksaa.

Yle Urheilun, SVT:n ja NRK:n tasa-arvoselvitys toi esiin, miten etenkin palloilulajien maajoukkuetason naisurheilijoilla on hankaluuksia yhdistää huippu-urheilu, arki ja toimeentulo.

– Tasa-arvo on näissä pohjoismaisissa yhteiskunnissa niin merkittävä asia ja arvona niin merkittävä, että ei sitä voida unohtaa. Ammattilaisurheilu näyttäytyy täysin miesten maailmana, sanoo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Jari Lämsä.

Palkkaerojen vertailun lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari kaipaa myös syvempää pohdintaa tasa-arvosta.

– Tutkimus vaatii syventämistä jatkossa, pelkästään palkkaerojen vertailu ei kerro kaikkea. Olisi mielenkiintoista lähteä katsomaan syitä ja rakenteellisia tekijöitä historiasta lähtien.

– Pääsemme yhden askeleen taas eteenpäin. Tasa-arvotyötä on tehty jo vuosikymmeniä, mutta se on hidasta myös huippu-urheilussa, summaa Kivisaari.

Meillä on noin 1200 ammattiurheilijaa, jotka ovat työsuhteessa seuraan. Niistä naisia on noin 20 eli 1,6 prosenttia. Se jo kertoo, että naisten ammattilaisurheilua ei ole.

Jari Lämsä

Jari Lämsä on tutkinut suomalaista huippu-urheilua ja järjestökenttää vuosikymmenten ajan. Kihun asiantuntija tiivistää, että harva nainen pystyy elättämään itsensä urheilulla.

– Ammattilaisurheilu Suomessa on aika kapeaa. Meillä on noin 1200 ammattiurheilijaa, jotka ovat työsuhteessa seuraan. Ja niistä naisia on noin 20, eli 1,6 prosenttia. Se on vähän. Eli se jo kertoo sen, että naisten ammattilaisurheilua ei ole. Ja tästä puuttuvat yksilöurheilijat, jotka eivät ole työsuhteessa mihinkään, vaan he ovat vähän niin kuin yrittäjiä.

Lämsän mukaan lajiliitoilla on suuri vastuu sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämisessä. Vaikka miesten ja naisten maajoukkuepelaajien saamat korvaukset ovat kokonaisuudessa pieni asia, niillä on Lämsän mukaan suuri symbolinen merkitys.

– Minun mielestäni se olisi aika selkeä pelisääntö, että periaatteet millä korvataan olisivat samansuuruiset. En usko, että tämä kaataa esimerkiksi jääkiekon tai jalkapallon lajiliittoja, jotka sattuvat olemaan Suomen varakkaimmat lajiliitot, heidän budjettiaan, joka pyörii 15-20 miljoonan välillä, lataa kokenut tutkija Lämsä.

Myös Olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo ihmettelee maajoukkuepelaajien erisuuruisia palkkioita.

– Erityisesti nämä edustuspalkkiot ovat olleet suuren hämmennyksen kohteena. Että miten voi olla tällaista tilannetta. Mielestäni on hirveän hyvä juttu, että keskustelu on saatu käyntiin, sanoo Rahkamo.

Susanna Rahkamo
Susanna Rahkamo haluaa lisää naisia urheilun johtotehtäviin.AOP

Naiset nousevat pikkuhiljaa päättäjiksi

Naisjohtajia ei suomalaisessa huippu-urheilussa ole liikaa. Naisia on saatu viime aikoina urheilujohtajiksi, mutta kehitys on ollut hidasta. Tuoreen selvityksen mukaan lajiliittojen hallitusten jäsenistä naisia oli tänä vuonna 27 prosenttia.

– Päätöksentekijöiden määrä on noussut 20 viimeisen vuoden aikana. Mitä korkeampiin tehtäviin mennään ja mitä lähemmäksi huippu-urheilua, sitä vähemmän on naisia. Kehitys on edennyt hitaasti ja vuonna 2017 meillä on yhä muutamia järjestöjä, joissa ei ole naisia hallituksessa, sanoo Olympiakomitean Johtaa kuin nainen -hankkeen projektipäällikkö Sari Kuosmanen.

Puheenjohtajiksi naiset nousevat melko harvoin. Tänä vuonna lajiliittojen hallitusten puheenjohtajista 16 prosenttia oli naisia.

– Osaamisesta ei Suomessa ole puutetta. Hallitusten sukupuolijakauma ei kerro välttämättä koko totuutta siitä, minkä verran osallistutaan tärkeimpiiin päätöksiin ja minkä verran siellä pystytään vaikuttamaan, lisää Kuosmanen.

Susanna Rahkamo on noussut huippu-urheilijasta näkyväksi urheilujohtajaksi. Hän toivoo lisää naisia tärkeimpiin pesteihin.

– Kun puhutaan tasa-arvosta niin on hyvin tärkeää, että naiset ovat edustettuina johdossa ja hallituksissa, koska silloin se näkökulma tulee käsittelyyn. Jos miehet käsittelevät keskenään, niin he käsittelevät hyvin usein miesten sarjojen asioita, toteaa Rahkamo.

Suomi uhkaa pudota kyydistä

Tutkijan mukaan nyt pitäisi keskustella siitä, miten Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa, kun naisten urheilusta tulee ammattimaisempaa.

– Paine tulee myös kansainvälisestä toiminnasta. Ja kun kansainvälinen toiminta ammattimaistuu, niin huomataan, että me emme nykyisillä keinoilla pärjätä, arvioi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Jari Lämsä.

Naisten palloilusarjojen kehittämiseen tarvittaisiin lisäpotkua, sillä sarjojen nykyinen markkina-arvo ei houkuttele sponsoreita suuressa mittakaavassa. Sponsorit puolestaan tuovat rahaa ja nostavat markkina-arvoa.

– Lajiliitoilla on Suomessa erittäin iso rooli. Lajiliitto määrittelee sen kilpailumuodon, millä tavalla toimitaan ja johtaa sitä kansallisesti. Ja jos puhutaan huippu- ja ammattilaisurheilusta, toki myös seuroilla on se ratkaisevin rooli, jos halutaan, että naisurheilua nostetaan, muistuttaa Lämsä.

– Katsellaanko naisten urheilun kehittämistä siten, että tuleeko siitä mitään ja vähän siitä sivusta vai tehdäänkö aktiivisia toimenpiteitä ja mietitäänkö kehittämistä, että miten annettaisiin mahdollisuuksia esimerkiksi kokeilla sitä, että miten ammattilaisurheilu voisi olla mahdollista.

Naisleijonat juhlii maalia.
EPA

Medialla ja kuluttajilla myös vastuu

Naisten huippu-urheilun arvostukseen vaikuttavat monet asiat ja huippu-urheilun kehittäminen edellyttää rohkeita valintoja ja investointeja. Myös yksittäisillä kuluttajilla ja medialla on suuri vastuu tulevaisuuden kehityskulusta.

– Siinä myös meillä kuluttajilla ja medialla on vastuuta. Se, että naisten urheilu näkyy mediassa. Se on erinomaisen tärkeää, että me kuluttajat haluamme kuluttaa sekä miesten että naisten urheilua, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari.

– Minä olen aivan vakuuttunut siitä, että nyt ei voida enää toimia samalla tavalla kuin tähän saakka, että nyt tämä asia lähtee vyörymään eteenpäin ja tähän tartutaan, olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo sanoo.

Lue myös:

Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa

Viranomaisilta tyly päätös olympiamitaleista taisteleville Suomen huippupelaajille: työttömyyskorvaus evättiin jääkiekkoilun takia – "Tämä tuntuu tosi epäreilulta"

Mies elättää Suomen kovimman jääkiekkoperheen, vaikka vaimo on se, joka voittaa arvokisamitalit – "Onhan tämä toisaalta ihan pöljää"

Pitääkö naisen käyttää ulkonäköään, jotta urheilulla voisi ansaita? Enni Rukajärvi ei suostu keikistelemään: "Mä en ole tullut tänne näyttämään hyvältä"

Maajoukkuekorvaukset herättivät epäilyn syrjinnästä – tasa-arvovaltuutettu vaatii Palloliitolta selvityksen erilaisista palkkioista

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat