Suora

  • Parayleisurheilun MM, yhdeksäs kilpailupäivä
  • Yhdeksäs kilpailupäivä
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Toimittajalta: Miten Yle kehtaa kertoa naisen eurosta urheilussa? Viisi harhakuvitelmaa ja yksi kysymys, joka ratkaisee tasa-arvokeskustelun

Juttusarja urheilevien naisten arjesta ja taloudesta herätti kiihkeää keskustelua. Nyt Yle Urheilun toimituspäällikkö Joose Palonen kertoo, millainen salainen agenda juttujen takaa löytyy.

tuloerot
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa MäkäräinenAOP

Sunnuntaina aloitimme Yle Urheilun verkkosivuilla ja uutislähetyksissä juttusarjan huippu-urheilusta, naisista ja rahasta. Tarkoituksena oli katsoa urheilua hieman tavallisesta poikkeavasta näkökulmasta ja herättää keskustelua naisten asemasta huippu-urheilussa.

Tavoite täyttyi: kiivasta keskustelua on käyty sosiaalisessa mediassa, lehtien palstoilla ja urheilupäättäjien kabineteissa. Kiitos jokaiselle somessa kantaa ottaneelle kansalaiselle ja sanomalehden kolumnistille, autoitte nostamaan puheenaiheen jopa suuremmaksi kuin odotimme.

Keskiviikon Kalevassa epäiltiin, että Ylen uutisoinnin taustalla on “jonkinlainen agenda”. Entinen koripalloilija Ville Mäkäläinen puolestaan ihmetteli Twitterissä: “Olisi kiva tietää, mikä on Ylen motiivi tähän juttuun. En keksi vaikka kuinka väännän.”

Muitakin vastaavia kummasteluja on näkynyt, joten kerrotaan nyt taustat. Agendassa ei ole mitään salaista eikä motiivissa mystiikkaa.

Lahti, yleisömeri MM 2017
Tomi Hänninen

Kaikki alkoi aurinkoisena ja lämpimänä kesäkuun päivänä tukholmalaisessa kokoushuoneessa. Viisi miestä, kaksi naista. Palaveripöytä, jolla riittävässä määrin kahvia, teetä ja kannettavia tietokoneita. Ikkunasta saattoi nähdä ruotsinlaivan kääntyvän kohti Helsinkiä.

Ylen, SVT:n ja NRK:n urheilutoimitusten pomot alkoivat miettiä, millaisissa aiheissa voisimme tehdä yhteistyötä. Oli selvää, että aiheen piti olla merkittävä ja kiinnostava Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ei kannattaisi takertua yksittäisiin aiheisiin, vaan tehdä näkyväksi jokin rakenteellinen seikka, joka vaikuttaa urheiluun kaikissa Pohjoismaissa.

Urheilumediassa kohkataan 365 päivää vuodessa siitä, miten paljon NHL-pelaajat, golfarit tai tennistähdet tienaavat ja miten muhkeita siirtosummia jalkapalloilijoista maksetaan. Niin mekin teemme, koska se kiinnostaa yleisöä ja kertoo ammattiurheilun rakenteista. Olemme kertoneet, miten NHL-pelaajan palkka muodostuu ja miksi NBA-tähdet ansaitsevat vielä paljon enemmän.

Mitä jos viikon ajan kerrottaisiin siitä, paljonko naiset ansaitsevat?

Tiesimme tarkkaan, paljonko maajoukkueen kapteeni Mikko Koivu ansaitsee. Emme tienneet, miten paljon maajoukkueen kapteeni, maailman paras puolustaja Jenni Hiirikoski saa rahaa urheilusta. Arvasimme toki, että aika vähän, mutta raakaa dataa ei ollut kukaan koskaan kerännyt. Valitsimme kymmenen lajia ja päätimme kerätä tiedot kolmessa maassa.

Jenni Hiirikoski.
Jenni Hiirikoski.Lehtikuva

Sitten kerroimme tulokset ja naisten tositarinoita siitä, millaista heidän arkensa on talouden ja toimeentulon näkökulmasta.

Oikeastaan idea oli aika laiska. Varastin sen itseltäni. Kun olin Urheilusanomien (nyk. Urheilulehti) esimies, teimme joulukuussa 2015 teemanumeron, jossa kaikki vakiopalstoja laajemmat jutut käsittelivät naisten urheilua. Käänsimme yksinkertaisesti katseen naisiin Suomessa ja maailmalla NHL:n, Valioliigan, SM-liigan ja muiden lehden perinteisten aiheiden sijaan. Toimittaja Juha Kanervan ansiokas pääjuttu kertoi naisten urheilun historian Suomessa. Se kannattaa edelleen lukea täältä (siirryt toiseen palveluun), sillä niin voi välttää tällä viikolla julkisessa keskustelussa esitetyt harhakuvitelmat naisten urheilusta.

Yksi viikkolehti tai juttusarja eivät muuta maailmaa tai mediaa pysyvästi, mutta välillä voi olla virkistävää katsoa (urheilu)maailmaa eri suunnasta.

Viisi väärinkäsitystä

Juttusarjasta tuli paljon kiittävää palautetta, mutta myös runsaasti kritiikkiä. Osa oli aiheellista ja osa aiheetonta, mutta kaikki otettiin asianmukaisesti vastaan.

Näin kävi muuten myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa aihe rikkoi NRK:n urheilusivujen kävijäennätyksiä ja nousi useana päivänä maan pääuutisten joukkoon. Palaute jakautui kaikissa kolmessa maassa karkeasti näin: naiset kiittivät, miehet haukkuivat.

Vastaan nyt niihin Suomessa esitettyihin väitteisiin, jotka ovat mielestäni väärinymmärryksiä.

1. Yle vaatii naisille yhtä paljon palkkaa tai palkkioita kuin miehille

Yle Urheilu tai toimittajamme eivät vaatineet mitään. Kerroimme faktat ja tarjosimme foorumin keskustelulle ja tositarinoille. Koska juttusarjan näkökulmana oli katsoa naisten urheilua talouden ja toimeentulon näkökulmasta, heidän arkisten kokemustensa ja ajatustensa kertominen oli perusteltua.

Jos joku vaati toimenpiteitä, se oli haastateltava. Urheilijoilla, KOK:n jäsenellä, Olympiakomitean varapuheenjohtajalla, Jääkiekkoliiton hallituksen jäsenellä ja tasa-arvovaltuutetulla oli oikeus esittää mielipiteitä ja vaatimuksia.

Yle Urheilu ei ota kantaa siihen, onko naisen euro nyt liikaa, sopivasti vai liian vähän. Se on urheiluväen ja yhteiskunnallisten vaikuttajien asia. Jokainen katsoja, kuulija ja lukija saa olla mitä mieltä haluaa. Kaikilla on mielipiteeseensä samanlainen oikeus.

2. Yle ei kerro, mistä ero johtuu

Heti ensimmäisessä uutisessa kerrottiin, että miesten ja naisten tuloerot johtuvat erityisesti palloilulajeista ja niiden ammattilaissarjoista, joissa katsojamäärät ja sponsoritulot ovat suuremmat kuin naisten sarjoissa.

Erityisesti nostettiin esiin NHL-pelaajien vaikutus suomalaisten huippu-urheilijamiesten keskimääräisiin tuloihin. Lajikohtaisten tulosten osatekijöitä selitettiin avoimesti. Sen enempää verkossa kuin Urheiluruudussa tuloksia ei pidetty lainkaan yllättävinä, vaan odotettuina. Taustaosuuksissa puhuttiin suoraan siitä, että tuotteen täytyy olla kunnossa ja kiinnostava, jotta sponsorirahaa ja yleisötuloja saataisiin myös naisten urheiluun.

Myös jalkapalloa käsitelleessä jutussa käytiin läpi pelaajan markkina-arvon muodostumista. On totta, että jutuissa ei paneuduttu perinpohjaisesti miesten ammattilaisurheilun rakenteiden pitkään historiaan. Tämä suuri tarina on kerrottu urheilumediassa lukemattomat kerrat, ja tällä kertaa juttusarjan aiheena olivat naisten urheilun taloudelliset realiteetit.

Myös tasa-arvon kannalta myönteisiä kehityskulkuja sekä palloilulajeissa että yksilöurheilussa nostettiin esiin. Esimerkiksi Aino-Kaisa Saarinen kertoi, miten tytöttelystä ja vähättelystä on hiihdossa päästy eroon hänen pitkän uransa aikana. Jalkapallossa ennakoimme jo aikaa, jolloin naiset tienaavat miljoonapalkkaa. Kerroimme siitä, että naisia on saatu enemmän urheilujohtajiksi.

3. Yle jeesustelee, vaikka ei tuota tasa-arvoa

Useampi kriitikko oli sitä mieltä, että Yle Urheilun ei pitäisi kertoa naisten ja miesten tuloeroista, koska julkaisemme eri määrän juttuja naisten ja miesten urheilusta. Tämä kritiikki on osittain oikeutettua, osittain ei.

Yle Urheilun uutisvalinnat tehdään normaaleilla journalistisilla kriteereillä, joista uutisen merkittävyys ja kiinnostavuus ovat painavimmat. Merkittävyyteen vaikuttavat esimerkiksi lajin harrastajamäärät, kansainvälinen levinneisyys, kilpailullinen vaativuus ja menestys. Kiinnostavuuteen vaikuttavat esimerkiksi yleisömäärät ja tv:n katsojamäärät.

Monipuolisuudesta ja tasa-arvosta niin sukupuolen kuin lajivalikoiman suhteen pidetään huolta vuositasolla, pitkän aikavälin suunnittelulla. Yksittäisten valintojen taustalla on monia muuttujia, oli kyse sitten ottelun näyttämisestä televisiossa tai uutislähetyksestä. Vasta pitkä seuranta kertoo totuuden.

Tinja-Riikka Korpela
Tinja-Riikka KorpelaAOP

Tasa-arvon näkökulmasta Yle Urheilun tarjonnassa on monia isojakin puutteita. Me tiedämme sen tarkemmin kuin mikään muu media, sillä olemme analysoineet yli kahden vuoden ajan jokaisen Urheiluruudun minuutin sekä lajin että sukupuolen näkökulmasta. Olemme tutkineet 4000 verkkojuttua sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Yksilölajeissa tasa-arvo toteutuu Yle Urheilun tarjonnassa hyvin, palloilulajeissa on suuria eroja.

Toisaalta Yle Urheilu näyttää hyvin paljon sellaista naisten urheilua, jota mikään kaupallinen kanava ei näyttäisi. Tasa-arvohankkeessamme olemme luvanneet, että nostamme ensi keväänä Mestaruusputki-konseptin avulla naisten palloilusarjojen näkyvyyden miesten sarjojen rinnalle. Olemme jo alkaneet tuottaa enemmän tarinallisia sisältöjä naisten urheilusta ja alamme ensi vuonna seurata reaaliaikaisesti verkkosivujemme sukupuolijakaumaa.

Jokainen veronmaksaja voi itsekin katsoa tarjontaamme ja antaa palautetta, jos emme täytä lupauksiamme. On vain hienoa, jos Ylen sisällöt kiinnostavat.

4. Urheilu on bisnestä, jota ei saa katsoa tasa-arvon näkökulmasta

Urheilu on bisnestä, kuuluu yleinen hokema. Siitä huolimatta, että suomalaisessa urheilussa on vain muutama liiketaloudellisesti kannattava yritys, jääkiekkoseura Oulun Kärpät parhaana esimerkkinä. Suomalaisesta urheilusta häviävän pieni osa on aitoa liiketoimintaa, jossa tavoitteena on maksimoida osakeyhtiön liikevoitto.

Miesten jääkiekkoa lukuunottamatta huippu-urheilun rahoitus perustuu suurelta osin apurahoihin ja tukiin. Siinä mielessä monen lajin urheilijat ovat lähempänä apurahataiteilijoita kuin viihdetähtiä. Siksi olemme juttusarjassa kiinnittäneet huomiota yhteiskunnan tukia nauttiviin lajiliittoihin ja niiden maksamiin korvauksiin, joilla on myös symbolinen merkitys.

Vaikka urheilu olisi puhdasveristä bisnestä, sitä voisi silti aivan hyvin tarkastella myös tasa-arvon näkökulmasta. Kyllähän taloustoimittajatkin selvittävät, paljonko naisia on pörssiyritysten johdossa, ja kertovat, mitä naiset ansaitsevat.

Urheilu onkin siitä hienoa, että sitä voi tarkastella loputtoman monesta näkökulmasta. Tuloksellisesta, fyysisestä, henkisestä, sosiaalisesta, teknisestä, taktisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja tarinallisesta näkökulmasta. Mitä useammista näkökulmista urheilua tarkastellaan, sitä paremman käsityksen urheilun todellisuudesta saamme. Sellaista on monipuolinen journalismi. Seuraavassa juttusarjassa näkökulma on taas joku ihan muu.

5. Naiset eivät kiinnosta, koska eivät pärjää miehille

Naisten palloilulajien kiinnostavuus tyrmätään usein argumentilla, että he eivät pärjää edes poikien vanhimmille juniorijoukkueille. Totta kai pelin taso ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat kiinnostavuuteen, mutta eiväthän Kaisa Mäkäräinen tai Krista Pärmäkoski pärjäisi miesten kilpailuissa. Syy löytyy fysiologiasta. Silti he voivat olla valovoimaisia ja kiinnostavia urheilijoita.

Krista Pärmäkoski
Krista PärmäkoskiLehtikuva

Siinähän ei ole mitään pahaa, että miehet tienaavat urheilulla. Tämä ovat sekä asiantuntijat että toimittajamme todenneet selvityksen tuloksia purkaessaan. Olemme hakeneet vastauksia nimenomaan siihen kysymykseen, miten naisten urheiluun voitaisiin saada lisää rahaa.

Mahdotonta se ei ole, sen naiset ovat osoittaneet vaikkapa tenniksessä ja ampumahiihdossa. Pitkäjänteistä työtä se kyllä vaatii. Kestävintä kehitys on silloin, kun tuote rakennetaan niin hyväksi, että se alkaa kiinnostaa suurta yleisöä ja sponsoreita.

Kenelle urheilu kuuluu?

Yle Urheilu ei uutisjutuissa ota kantaa, mutta tässä mielipidekirjoituksessa se on sallittua. Siksi esitän yhden henkilökohtaisen huomion tasa-arvokeskusteluun.

Jokaisella on oikeus sanoa, että mitä siinä kohkaatte, naisten urheilu ei kiinnosta ketään. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, että naisen euron ei pitäisi olla senttiäkään.

Sitä kannattaa kuitenkin miettiä, minkälainen viesti se on. Omille perheenjäsenille, Twitter-seuraajille, kuntapäättäjille, yrityksille ja kansanedustajille.

Olen usein sanonut, että urheilun suurin kasvun mahdollisuus on naisissa ja tytöissä. Ajatellaanpa heitä lajin harrastajina, huippu-urheilijoina, katsojina, valmentajina, johtajina tai maksajina. Yhdestä roolista usein kasvetaan toiseen.

Ei heitä tai heidän huoliaan kenenkään ole pakko ottaa vakavasti, totta kai urheilu voidaan turvallisesti pitää juuri niin miehisenä elämänalueena kuin se nyt on. Siinä tapauksessa kasvua ei ehkä tule, mutta kuuluisa urheilubisnes rullaa sellaisena kuin nytkin. Ja jos huippu-urheilu on pelkkää markkinataloutta, ei urheiluväen tarvitse kysellä yhteiskunnan tukien tai yhteiskunnallisen merkityksen perään.

Asenne ratkaisee, millainen tulevaisuus urheilulla on. Kenelle urheilu kuuluu?

Lue myös:

Naisten ammattilaisurheilua ei juuri ole, mutta tehtäisiinkö jotain asialle? “Nyt ei voida enää toimia samalla tavalla kuin tähän saakka”

Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa

Viranomaisilta tyly päätös olympiamitaleista taisteleville Suomen huippupelaajille: työttömyyskorvaus evättiin jääkiekkoilun takia – "Tämä tuntuu tosi epäreilulta"

"Pelaatko sä oikeasti jalkapalloa, sähän oot tyttö" – enää Suomen tähtivahtia ei vähätellä, ja tulevaisuudessa kuningaspeli tarjoaa naisillekin miljoonan euron tilin

Pitääkö naisen käyttää ulkonäköään, jotta urheilulla voisi ansaita? Enni Rukajärvi ei suostu keikistelemään: "Mä en ole tullut tänne näyttämään hyvältä"

”Tarvitsemme osaavia mielipidevaikuttajamiehiä” – katso Urheiluruudun erikoisosuus miesten ja naisten palkkaerosta huippu-urheilussa

Mies elättää Suomen kovimman jääkiekkoperheen, vaikka vaimo on se, joka voittaa arvokisamitalit – "Onhan tämä toisaalta ihan pöljää"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat