Kun yksi kilpailu määrittää koko urheilu-uran – Tero Järvenpää lähti olympiafinaaliin suosikkina, mutta poistui suurena häviäjänä: "Se ihan pieni epäilyksen siemen on todella paha"

Tero Järvenpään kaikkien aikojen heittovire ajoittui Pekingin olympiavuoteen. Olympiafinaalista tuli kuitenkin hurja henkinen kamppailu.

Urheilu-Suomi: Pieni epäilyksen siemen ui takaraivoon Tero Järvenpäälle – ”Kuinkahan tänään rahkeet sittenkään riittää?”
Urheilu-Suomi: Pieni epäilyksen siemen ui takaraivoon Tero Järvenpäälle – ”Kuinkahan tänään rahkeet sittenkään riittää?”

Yhdeksän vuotta sitten Tero Järvenpää eli kaikkien aikojen keihäskauttaan. Pekingin olympialaiset lähestyivät, ja suomalaisheittäjä oli elämänsä vireessä Kultaisessa liigassa, jossa hän sijoittui kahdessa kilpailussa toiseksi kesken Tero Pitkämäen ja Andreas Thorkildsenin huippuvuosien.

Kaksi viikkoa ennen olympialaisia Järvenpää heitti Kalevan kisoissa oman ennätyksensä, 86,68 metriä, ja jätti Pitkämäen toiseksi. Pekingissä voitiin tavoitella jopa 90 metrin kaarta, ja Järvenpään taustajoukot pakottivat hänet lepäämään kisojen alla.

– Ruuti piti saada kuivaksi, manageri Harri Halme sanoo Urheilu-Suomi-dokumentissa.

Järvenpää läpäisi olympiakarsinnan leikiten, mutta loppukilpailusta tulikin painajainen.

– Hän oli virittäytynyt niin hirveään iskuun, että kaikki levisi, Halme kertoo.

– Muissa arvokilpailuissa karsintarajan ylittäminen oli mulle onnistuminen, mutta Pekingissä olin siinä kunnossa, että karsintarajalla ei ollut mitään merkitystä. Olin karsinnoissa heittänyt huippuheiton ensimmäisellä kierroksella. Ajatus oli, että lähtisin samalla kaavalla olympiafinaaliin, sanoo Järvenpää.

Neljä rastia peräkkäin

Järvenpää avasi kisan vahvasti lähes 84 metrin kaarella, ja vain Thorkildsen heitti pidemmälle. Norjalaisesta muodostuikin selkeä ykköskandidaatti kultamitalistiksi, kun kaksi seuraavaa heittoa olivat vain entistä pidempiä. Lopulta, viidennellä kierroksella, Thorkildsen ylitti 90 metriä.

Pitkämäki oli Järvenpään takana neljännelle kierrokselle, jolloin lähes 86 metrin heitto nosti hänet toiseksi. Järvenpää sen sijaan kävi tuskaisaa kamppailua itseään vastaan.

– Ensimmäinen heitto tuntui hyvältä, mutta ei ollut ihan niin pitkä kuin odotin. Sitten se tuli takaraivoon... Ei sen tarvitse olla mikään iso juttu, vaan tuli sellainen pieni ajatus, että miksei se ollut pidempi, ja kuinkahan rahkeet tänään sittenkin riittävät. Se ihan pieni epäilyksen siemen on todella paha ajatus.

Järvenpää yritti lisätä vauhtia, mutta sekoitti askelmerkkinsä. Toinen, kolmas, neljäs ja viides heitto olivat kaikki yliastuttuja. Heittopaikan takana Halme ja Järvenpäätä valmentanut isä Pentti olivat voimattomia.

– Hän ei ottanut mitään vastaan. Hän näki vain uhan - nyt häneltä viedään se olympiamitali, Halme sanoo.

– Viidennellä kierroksella heitin elämäni heiton, mutta sekin meni yliastutuksi. Neljä yliastuttua peräkkäin. Sillä pääsin siihen moodiin, että ei tällä ole mitään merkitystä. Sitten vain mennään, ja katsotaan mitä tuleman pitää, muistaa Järvenpää.

– Hän myös kuuli, että se heitto oli melkein 90-metrinen, Halme lisää.

Viimeisellä kierroksella Järvenpää kiskaisi 83,63 metriä. Se olisikin riittänyt olympiapronssiin, ellei Latvian Ainars Kovals olisi tullut takavasemmalta ja mennyt omalla ennätysheitollaan kalkkiviivoilla ohi.

– En ole ikinä heittänyt niin huonolla heitolla lähellekään niin pitkälle. Se kertoo siitä, että kunto ja vire olivat aika huippua, Järvenpää sanoo.

Järvenpään loppusijoitus uransa ainoassa olympiafinaalissa oli neljäs, eikä hän enää myöhemmin noussut samalle tasolle. Ura päättyi virallisesti kesällä 2015.

Urheilu-Suomen uusi jakso aina keskiviikkoisin Yle Areenaan. Televisiossa ensi-esitys keskiviikkoisin klo 21 Yle Teemalla. Sarjan jaksot esitetään myös TV2:lla aina torstaisin klo 19, Yle Teemalla lauantaisin klo 16.20 ja TV2:lla sunnuntaisin klo 21.

Urheilu-Suomen keskusteluohjelma Yle Puheella torstaisin klo 15. Urheilijoiden henkilökuvia lauantaisin klo 12:n jälkeen Radio Suomessa.