Rautakausi: tuoreimmat

Juankoskelta löytyi harvinainen muinaisjäännös – kaupankäynti ja skandinaavien uskomukset saattoivat levitä Pohjois-Savoon jo rautakaudella

Pohjois-Savosta Juankoskelta on paljastunut harvinainen muinaisjäännös. Muuruveden Putaansaaresta löydettiin sattumalta Suomen seitsemäs miekanhiontakivi. Aiemmat löydöt ovat Kanta-Hämeestä ja ne viittaavat kiinteän asumukseen. Vastaavia löytöjä ei Pohjois-Savosta ole aiemmin tehty. Löytö antaa viitteitä kiinteästä asumuksesta jo vuosina 800–1000.

tiede

Miekka oli kantajalleen ase, arvoesine ja ainutlaatuinen yksilö

Uusin suomalainen miekkatutkimus paljastaa, että muinainen Suomen alue ei ollut takapajula. Pohjolan miehillä oli varaa ja tarvetta hankkia hienoja miekkoja. Niitä oli ylpeys näyttää ja käyttää: myös hienoimmissa säiläkirjoitusmiekoissa on iskujälkiä. Vaikuttaa siltä, että myös meikäläiset sepät hallitsivat miekanteon. Arkeologi Mikko Moilanen väittelee lauantaina tohtoriksi nuoremman rautakauden säilämerkeistä.

Kotimaa

Metallinpaljastimet nostivat viime vuonna esiin tuhatvuotiaan kotkakorun, viikinkihopeaa ja roomalaisajan asekätkön

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät ovat metallipiippareidensa kanssa kirjoittaneet jo suomalaisten historian kulkua uusiksi, kunhan vain tietokirjat pysyivät perässä. Hämeen maaperä kätkee poveensa arvaamattoman määrän rautakauden tarinoita ja esineitä. Vuoden 2015 huippuja olivat hopearaha- ja asekätköt sekä ainutlaatuinen kotkakoru tuhannen vuoden takaa.

kulttuuri

Menneisyys vinkuu metallinpaljastimessa – harrastajat nostavat maan aarteita esiin

Metallinetsinharrastajat kirjoittavat vauhdilla lisälukuja muinaishistoriaan. Piippareineen he löytävät maastosta enemmän uutta tutkittavaa kuin ammattilaiset ehtivät käydä läpi. Hämeessä löytöhistoria alkaa olla komea: rahalöytöjä, Janakkalan ns. miekkamiehen ruumishauta, ennen tunnistamaton linnavuori ja kasapäin muuta pienempää. Kävimme kokeeksi hattulalaisella riistapellolla vinguttamassa metallinetsintä.

ilmiöt

Esihistoriallisista kuppikivistä ei tiedetä juuri mitään, myöntää arkeologi

Kuppikivet ovat näkyviä ja kiehtovia Suomen esihistorian muistomerkkejä, mutta varmuudella niistä ei tiedetä oikein mitään. Isoja kiviä ei ole kunnolla edes tieteellisesti tutkittu, harmittelee arkeologi. Rautakauteen ajoitettuja kuppikiviä tunnetaan Suomessa noin 400. Niitä on tuhottu suuret määrät viljelyn ja rakentamisen tieltä, toisaalta kaikkia ei ole vieläkään löydetty ja kirjattu muinaismuistorekisteriin.

Kotimaa