Hyppää sisältöön

Janne Saarikiven kolumni: Nykykielessä “osaaminen” ja “kasvu” ovat itsestäänselvästi hyvää, eikä kukaan kysy, mitä osataan, tai mikä kasvaa

Ongelmat, jotka ratkaisemme osaavasti, koskevat liian usein jotakin, mikä lisää kärsimystä tai tuhoa, kirjoittaa professori Janne Saarikivi kolumnissaan. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

hallitusohjelmat24.6.

Janne Saarikiven kolumni: Mummoni oli fasisti, mutta silti ennen kaikkea mummo

Oli aika jolloin tavallisista ihmisistä tuli fasisteja samaan tapaan kuin heistä nykyisin tulee s-etukortin omistajia, pohtii Janne Saarikivi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

ideologiat28.5.

Janne Saarikiven kolumni: Romanttinen rakkaus on aikamme yleisin uskonto, mutta onko se totta?

Rakkauteen ladataan keskenään ristiriitaisia odotuksia kuten elämään yleensäkin, mutta vastaavatko rakkautta koskevat myytit todellisuutta, joka ilmenee usein vain pettymyksinä, kysyy Janne Saarikivi.

rakkaus17.4.

Saksa pidätti armeijan leivissä työskennelleen miehen epäiltynä vakoilusta Iranin hyväksi

50-vuotiaan afganistanilais-saksalaisen epäillään luovuttaneen tietoja Iranin tiedustelupalvelulle.

Iran15.1.

Tänäkin jouluna moni toivottaa Hyvää Joulua, vaikka se on väärin

Suomen kielessä juhlapyhät, kuten "joulu", kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Joulun kirjoittaminen isolla on kuitenkin ennemmin sääntö kuin poikkeus, vaikkakin nykyään kaupoista saa jo oikeinkin kirjoitettuja joulukortteja.

kielenhuolto2018

Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä: Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa

Suomen kielen lautakunta patistaa pikaisesti miettimään keinoja, joilla turvataan kotimaisten kielten käyttö ja opetus.

suomen kieli2018

Suomen sukukieliä kuolemassa oletettua nopeammin

Unkarilainen kielitieteilijä János Pusztay pitää suomalaisugrilaisten kielten näkymiä ankeina. Ensimmäisinä häviävät vatja, liivi ja enetsi.

kielet2018

Janne Saarikiven kolumni: Virkamies ja kansa

Tapasin korkean virkamiehen, joka johtaa suuria linjoja koskien niitä pieniä asioita, jotka täyttävät päiväni. Kaikki on työpaikallasi paremmin kuin ennen, kertoi virkamies, vaikka en ole koskaan nähnyt häntä työpaikallani, kirjoittaa Janne Saarikivi.

kolumnit2018

Janne Saarikiven kolumni: Hei, sinä käsiraudoissa apua huutava mies Finnairin lennolla

Olet Suomen tärkein puheenaihe. Puhumme muka sinusta, mutta oikeasti esittelemme omaa erinomaista jämäkkyyttämme, humaania oikeamielisyyttämme, tai ihan vain suollamme ympärillemme kiukkua, kirjoittaa Janne Saarikivi.

kolumnit2018

"Oli jo aikakin, että asiasta puhutaan" – professorin mielestä olemme antaneet some-dataa liian vapaamielisesti yrityksille

Esimerkiksi kielentutkimuksessa on tiedetty jo pitkään, millainen arvo sosiaalisen median datamassoilla on. Itä-Suomen yliopiston tutkija sanookin jo odottaneensa keskustelua siitä, miten dataa voi ja saa käyttää.

sosiaalinen media2018

Suihkuvirtaus sössii Suomen kevään – lämpimän jälkeen tulossa pitkä kylmä jakso

Ensi viikonvaihteessa lämpimät muuttuvat mahdollisesti jopa kolmen viikon kylmäksi jaksoksi.

kevätsää2018

Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta

Metsästäjä-keräilijäkansan rauhanomainen ja tasa-arvoinen elämäntapa heijastuu myös heidän kielessään.

kielet2018

Terveisiä peräkontista! Tässä politiikan uussanastoa kuluvalta vuodelta

Politiikan kentillä ovat kaikuneet tänä vuonna monet epätavalliset ilmaukset ja sanat kuten vaikkapa alpakka, peräkontti ja u-käännös. Politiikan konttikielen oppitunti 2017, olkaapa hyvä!

kielitiede2017

Analyysi: Googlen korvanappi kääntää 40 kieltä – kielitaidon tarvetta se ei silti poista

Laaja kielitaito lisää kykyä ymmärtää erilaisia ongelmia. Kieli on kulttuurisidonnainen, ja siksi se ohjaa ajattelua enemmän kuin tajuammekaan.

tiede2017

Äänestätkö sinäkin änkyrää? Omaa etuaan ajavat jankkaajat lietsovat riitaa päättäjien välille – nyt heistä halutaan eroon

Änkyräpoliitikko on henkilö, joka ajaa oman kylän asioita, pitää ylipitkiä puheita ja vaatii suljettua lippuäänestystä pienimmästäkin asiasta.

politiikka2017

Köyhän räätälin pojasta lääninrovastiksi – Anders Andelin perusti myös pankin ja koulun

Paltamon kirkkoherrana vuosina 1860–1882 vaikuttanut Anders Andelin oli monitoimimies: hän perusti muun muassa pankin sekä toimi kielitieteilijänä.

Paltamo2016

Työtön oli jo 1700-luvulla laiska ja kurja – näin hänestä tuli yhteiskunnan hylkiö

Työttömyys on pitkään nähty osana yhteiskuntaa, mutta aina näin ei ole ollut. Nälkävuosien hätä ja kärsimys muuttivat pysyvästi kansan käsitystä siitä, mistä työttömyys johtuu.

työttömyys2016

Kotus teilasi uuden koulun nimen – herättää "omituisia" mielikuvia

Kielentutkija kritisoi uuden Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk-lyhenteeseen valittua x-kirjainta. Koulu käyttää lyhennettä näkyvästi markkinoinnissaan.

Kotimaa2016

Puheen asiantuntija: Petteri Orpo on ihmisläheinen insinööripuhuja

Petteri Orpo (kok.) esitteli budjettiehdotuksen päälinjat ensimmäistä kertaa valtiovarainministerinä. Yle Uutiset kysyi kolmelta retoriikan ja sanojenkäytön ammattilaiselta, miltä Orpon tiedotustilaisuudessa käyttämä kieli kuulosti.

Petteri Orpo2016

Etelä-Karjalan historian kirjoittaminen alkoi – tavoitteena selittää eteläkarjalaisuus

Etelä-Karjalasta on valmistumassa ensimmäinen yhtenäinen historiateos. Sitä on kirjoittamassa 18 eri alojen asiantuntijaa.

Etelä-Karjala2016

Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun

Kielitutkimus ja kielten opettelu ovat aina vetäneet puoleensa helsinkiläistä Janne Saarikiveä, joka opettelee vähän väliä uuden, vieraan kielen. Häntä voi kutsua polyglotiksi, joka puhuu useita kieliä sujuvasti.

kielet2016

Keksi suomenkielinen nimi boyfriendeille, leggingseille ja muille muotivaatteille!

Kun kauppoihin ilmestyy uusia housumalleja, niitä myydään vieraskielisin nimin. Mom fit myy paremmin kuin äitifarkut – vai onko näin? Ostaisitko mieluummin vaatteita, joita myydään suomenkielisin nimin? Miten suomentaisit flaret ja boyfriendit?

Legginssit2016

Sananen – Kauas pisteet karkaavat

Tutkijan mukaan pisteet ovat katoamassa, niitä suorastaan vältellään. Ne mihinkään katoa, ovat vain vaihtaneet paikkaa.

välimerkit2016

Ööö, mmm, tota, niinku – ärsyttävät tukisanat ovatkin tuikitärkeitä jokaiselle

Käsi ylös jos olet ärsyyntynyt kun kiekkoilija toistaa tv-haastattelussa niinku-sanaa. Kielentutkijan mielestä olet menettänyt hermosi turhaan, sillä kiekkoniilo pelaa vain aikaa ja miettii mitä seuraavaksi suustaan laukoo.

Aamu-tv2016

Suutarit viivyttelivät töissä – antoivat nimen ammuksille ja yliaikaisille vauvoille

Suutari saa toiset ajattelemaan kenkiä, toiset räjähteitä. Jotkut yhdistävät suutarit jopa yliaikaisen vauvan syntymään. Mielikuvat syntyivät aikoinaan ammattikunnan turhasta viivyttelystä.

Kotimaa2016

Mie mittään mistään ymmärrä – politiikan kieli puskee kansalaisen katsomoon

”Kansa” on poliitikkojen eniten suosima sana, mutta kansalaiset itse pitävät politiikkaa vaikeasti ymmärrettävänä. Politiikan kieltä puivan Kansalaistaito-kirjan tekijät sanovat, että kompastuskiviä ovat vaikeat sanat, vaikkapa kestävyysvaje. Lisäksi kansanedustajat viljelevät kelmeitä verbejä ja sairastavat substantiivitautia.

verbit2016

nuqneH? Mitä haluat? – Keksityn klingonin kielen käyttämisestä käydään oikeutta Yhdysvalloissa

Oikeusjuttu on nostanut esiin kysymyksen, voiko kielen omistaa. Kyse on klingonin kielestä, joka sai alkunsa Star Trek -elokuvissa esiintyvän soturikansan vuorosanoista. Kielen luonut kielitieteilijä Mark Okrand on sitä mieltä, että kieltä ei voi omistaa.

kulttuuri2016

Siipiveikko, poliittinen broileri ja täysi kana – tutkija kertoo, mistä siipikarja lennähti suomen kieleen

Milloin ja miksi naisesta tuli kana? Miksi poliitikko, joka ei ole viihtynyt "oikeissa töissä" on broileri? Onko rokkikukko kehu vai piruilu? Kielitieteilijä, emeritusprofessori Kaisa Häkkinen ja Suomen siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina pohtivat siipikarjasta ammennettuja vertauksia.

politiikka2016

Arabia ohittamassa suomen Ruotsin kakkoskielenä

Vielä vuonna 2012 suomi oli selvästi arabiaa suurempi, mutta kielitieteilijä Mikael Parkvall arvioi arabian olevan nousemassa kakkoskieleksi uusien turvapaikanhakijoiden suuren määrän ansiosta. Virallisia kielitilastoja Ruotsi ei pidä.

Ulkomaat2016

Akka, suttura tai neito – naista tarkoittaviin sanoihin sisältyy usein tunnelataus

Naista tarkoittavat sanat herättävät usein enemmän tunteita kuin miestä tarkoittavat sanat. Jo Agricolan aikaan naisista puhuttiin vaimoina ja nainen-sanaa vältettiin, koska se yhdistyi naimiseen.

Kotimaa2016

Viikonlopun trendisana: Presidentin jakama kirjoitus päästi hokeman valloilleen, mutta mistä tolkku on peräisin?

Presidentin vanavedessä myös muut päättäjät alkoivat viljellä sanaa puheissaan.

Kotimaa2016

Turkki pidätti yliopistotutkijoita – tuomitsivat sotilasoperaatiot kurdeja vastaan

Turkin sotilaat taistelevat Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan muun muassa Cizren, Silopin ja Diyarbakirin kaupungeissa.

Ulkomaat2016

Politiikan hullu vuosi 2015 – Keskustelu leimahti liekkeihin: törkyä, pelottelua ja pakkopullaa

Vastakkainasettelu poliittisessa keskustelussa sekä uhkailu- ja törkyviestintä somessa ovat voimistuneet. Kielentutkija Vesa Heikkinen sanoo, että puheet ovat jyrkentyneet turvapaikanhakijoiden määrän lisäännyttyä. Tutkijan mukaan valtiovallan on saatava ns. vastamedia kuriin.

politiikka2015

Joulupukki, Piippu-Jussi vai jouluhalko? – Katso Euroopan kartalta, kuka lahjat tuo

Tšekkiläinen kielitieteilijä, matemaatikko, taitelija Jakub Mariam on koostanut lahjantuojan kutsumanimet Euroopan maissa.

Ulkomaat2015

Kouluruotsilla ei kauppoja synny ja englanti kelpaa vain valmiin brändin myymiseen

Brändituotteita voi maailmalle myydä englanniksikin. Perustavaraa ja palveluja ei kuitenkaan saa kaupaksi, jollei osaa kohdemaan kieltä ja tunne sen kulttuuria. Tärkeintä on saavuttaa ostajan luottamus ja siinä hyvä kielitaito on tarpeen.

Kotimaa2015

Ulkoistaminen herättää kielteisen tunteen – jo pelkkänä sanana

Ulkoistaa-verbillä on monen korvissa kylmä kaiku, ja sana sisältää vahvan negatiivisen latauksen. Suomen kielen sanojen merkitysten historiaan perehtynyt professori Kaisa Häkkinen sanoo, että asialle on luonnollinen selitys.

ilmiöt2015

Kakkaa, särkyneitä sydämiä ja itkunaurua – Tutkija: "Emojit kertovat tehokkaasti asian"

Arvioiden mukaan pelkästään älypuhelimilla lähetetään päivittäin yli kuusi miljardia viestiä, joissa on mukana emoji. Kielentutkijan mukaan emojit ovatkin muokkaamassa tapaamme viestiä arjessa.

Kotimaa2015

Suomi on kekseliään sanasepon unelmakieli – ruotsia puhuva nyrpistelee uusille ilmaisuille

Suomea puhuvan on varsin helppo johtaa ja yhdistellä olemassa olevasta kielestä uusia sanoja. Uudet sanat myös hyväksytään nopeasti puhuttuun kieleen. Sen sijaan esimerkiksi ruotsi on puhujalleen suomea joustamattomampi.

Kotimaa2015

Kielentutkija hallitusohjelmasta: "Kyllähän se aikamoinen soppa on"

Riittävästi tulkinnanvaraa, asioiden nimeämistä uudelleen sekä Suomen inhimillistämistä. Siinä piirteitä, joita kielentutkija löytää toukokuun lopulla julkaistusta hallitusohjelmasta.

Kotimaa2015

"Kauppa syntyy paremmin kirjakielellä" – omaa murretta vältellään liike-elämässä

Mainostoimistojen mukaan etenkin savolaiset välttelevät ja jopa häpeävät usein omaa murrettaan. Suomen kielen asiantuntija toivoo, että murteita osattaisiin käyttää muutenkin kuin huumorin keinona.

Kotimaa2015

Turha englanti huolestuttaa kielentutkijoita

Kielentutkijat Lari Kotilainen ja Janne Saarikivi ovat huolestuneita englannin kielen tunkemisesta lainailmauksiin, mainoksiin, liikkeiden nimiin ja jopa ensisijaiseksi tieteen kieleksi.

Janne Saarikivi2015

Kielentutkijat arvostelevat suunnitellun Teljän kaupungin nimeä

Kotimaisten kielten keskus katsoo, että Teljän nimi ei ole sopivin mahdollinen Keski-Satakuntaan suunnitellun uuden kunnan nimeksi. Keskus katsoo, että Teljän sijasta kaupungin nimeksi kannattaisi ottaa Kokemäki.

Kotimaa2015

"Sananvapauden rajoja on tutkittava jatkuvasti, mutta kaikkien sanojen ei pidä olla vapaita"

Kirjailija-ohjaaja Juha Hurmeen mielestä sananvapautta on mietittävä koko ajan. Toisaalta kaikkien sanojen ei pidäkään olla vapaita, sanoo sananvapauden rajoja kolmessa näytelmässään tutkinut teatterimies. Suomessakin on poltettu kirjoja ja häpäisty tieteen edelläkävijöitä.

kulttuuri2015

Tuntemattomaan sotilaaseen tehtiin merkittävä muutos – edes Väinö Linna ei halunnut hyväksyä tätä

Kielitieteilijöiden mielestä Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanissa oleva murre ei ollut tarpeeksi puhdasta. Niinpä Tuntemattoman sotilaan murreosuudet muokattiin uusiksi teoksen kymmenenteen painokseen.

kulttuuri2015

Kuolan niemimaan tutkija Leif Rantala on kuollut

Lapin yliopiston saamenkielen ja -kulttuurin lehtorina pitkän uran tehnyt Rantala ansioitui erityisesti kielitieteilijänä. Hän keräsi laajan kokoelman esineistöä Kuolan niemimaalta.

Kuolan niemimaa2015

Koneen Säätiö myönsi apurahoja tutkimukselle ja taiteelle – jaossa yli 20 miljoonaa

Monet hankkeista ovat monitieteisiä, monitaiteisia tai tiedettä ja taidetta yhdistäviä. Säätiö halusi painottaa hankkeita, joissa oli mukana yhteiskunnallisuuden teema.

kulttuuri2014

Pop-up – keksitkö itse paremman?

Pop-up -sanapari on asettunut suomen kieleen suuremmitta mukinoitta. Pitäisikö sanalle keksiä suomenkielinen vastine?

Osallistu2014

Lihavauikku, sielutiede ja jumaluusoppi – pitääkö lainasanat suomentaa?

Globalisaatio eli maapalloistuminen kuuluu kielessä ulkomailta rantautuvina lainasanoina. Pitäisikö kaikille sanoille kehittää suomenkielinen vastine?

Osallistu2014

Lintukoto on maailman ääri – aavan meren tuolla puolen

Lauri Tähkä pystytti Turun keskustaan Lintukodon kohun säestämänä. Sanotaan, että Suomi ei ole enää lintukoto. Mikä tämä lintukoto oikein on? Entä mitä kääpiöt siellä tekevät?

kulttuuri2014

Poliitikon huulilla: Höpöhöpö, takalisto ja sote-sössötys

Politiikan ja päättäjien kieli on osin muuttunut tyhjäksi höpöhöpöpuheeksi. Toisaalta taas lähestyvät eduskuntavaalit kiihdyttävät kansanedustajia jopa kansankieliseen suoraan ja roisiin puheenparteen. Tutkija varoittaa demokratian kapenemisesta, jos tyhjä ja markkinavetoinen kieli jättää poliitikkojen päätökset piiloon.

politiikka2014

Näytä lisää

Kielitieteilijät: tuoreimmat

Janne Saarikiven kolumni: Nykykielessä “osaaminen” ja “kasvu” ovat itsestäänselvästi hyvää, eikä kukaan kysy, mitä osataan, tai mikä kasvaa

Janne Saarikiven kolumni: Mummoni oli fasisti, mutta silti ennen kaikkea mummo

Janne Saarikiven kolumni: Romanttinen rakkaus on aikamme yleisin uskonto, mutta onko se totta?

Saksa pidätti armeijan leivissä työskennelleen miehen epäiltynä vakoilusta Iranin hyväksi

Tänäkin jouluna moni toivottaa Hyvää Joulua, vaikka se on väärin

Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä: Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa

Suomen sukukieliä kuolemassa oletettua nopeammin

Janne Saarikiven kolumni: Virkamies ja kansa

Janne Saarikiven kolumni: Hei, sinä käsiraudoissa apua huutava mies Finnairin lennolla

"Oli jo aikakin, että asiasta puhutaan" – professorin mielestä olemme antaneet some-dataa liian vapaamielisesti yrityksille

Suihkuvirtaus sössii Suomen kevään – lämpimän jälkeen tulossa pitkä kylmä jakso

Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta

Terveisiä peräkontista! Tässä politiikan uussanastoa kuluvalta vuodelta

Analyysi: Googlen korvanappi kääntää 40 kieltä – kielitaidon tarvetta se ei silti poista

Äänestätkö sinäkin änkyrää? Omaa etuaan ajavat jankkaajat lietsovat riitaa päättäjien välille – nyt heistä halutaan eroon

Köyhän räätälin pojasta lääninrovastiksi – Anders Andelin perusti myös pankin ja koulun

Työtön oli jo 1700-luvulla laiska ja kurja – näin hänestä tuli yhteiskunnan hylkiö

Kotus teilasi uuden koulun nimen – herättää "omituisia" mielikuvia

Puheen asiantuntija: Petteri Orpo on ihmisläheinen insinööripuhuja

Etelä-Karjalan historian kirjoittaminen alkoi – tavoitteena selittää eteläkarjalaisuus

Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun

Keksi suomenkielinen nimi boyfriendeille, leggingseille ja muille muotivaatteille!

Sananen – Kauas pisteet karkaavat

Ööö, mmm, tota, niinku – ärsyttävät tukisanat ovatkin tuikitärkeitä jokaiselle

Suutarit viivyttelivät töissä – antoivat nimen ammuksille ja yliaikaisille vauvoille

Mie mittään mistään ymmärrä – politiikan kieli puskee kansalaisen katsomoon

nuqneH? Mitä haluat? – Keksityn klingonin kielen käyttämisestä käydään oikeutta Yhdysvalloissa

Siipiveikko, poliittinen broileri ja täysi kana – tutkija kertoo, mistä siipikarja lennähti suomen kieleen

Arabia ohittamassa suomen Ruotsin kakkoskielenä

Akka, suttura tai neito – naista tarkoittaviin sanoihin sisältyy usein tunnelataus

Viikonlopun trendisana: Presidentin jakama kirjoitus päästi hokeman valloilleen, mutta mistä tolkku on peräisin?

Turkki pidätti yliopistotutkijoita – tuomitsivat sotilasoperaatiot kurdeja vastaan

Politiikan hullu vuosi 2015 – Keskustelu leimahti liekkeihin: törkyä, pelottelua ja pakkopullaa

Joulupukki, Piippu-Jussi vai jouluhalko? – Katso Euroopan kartalta, kuka lahjat tuo

Kouluruotsilla ei kauppoja synny ja englanti kelpaa vain valmiin brändin myymiseen

Ulkoistaminen herättää kielteisen tunteen – jo pelkkänä sanana

Kakkaa, särkyneitä sydämiä ja itkunaurua – Tutkija: "Emojit kertovat tehokkaasti asian"

Suomi on kekseliään sanasepon unelmakieli – ruotsia puhuva nyrpistelee uusille ilmaisuille

Kielentutkija hallitusohjelmasta: "Kyllähän se aikamoinen soppa on"

"Kauppa syntyy paremmin kirjakielellä" – omaa murretta vältellään liike-elämässä

Turha englanti huolestuttaa kielentutkijoita

Kielentutkijat arvostelevat suunnitellun Teljän kaupungin nimeä

"Sananvapauden rajoja on tutkittava jatkuvasti, mutta kaikkien sanojen ei pidä olla vapaita"

Tuntemattomaan sotilaaseen tehtiin merkittävä muutos – edes Väinö Linna ei halunnut hyväksyä tätä

Kuolan niemimaan tutkija Leif Rantala on kuollut

Koneen Säätiö myönsi apurahoja tutkimukselle ja taiteelle – jaossa yli 20 miljoonaa

Pop-up – keksitkö itse paremman?

Lihavauikku, sielutiede ja jumaluusoppi – pitääkö lainasanat suomentaa?

Lintukoto on maailman ääri – aavan meren tuolla puolen

Poliitikon huulilla: Höpöhöpö, takalisto ja sote-sössötys

Pääuutiset

Aarnion asianajaja Ylelle: "Tämä on Aarniolle pettymys, hän ei ole syyllistynyt siihen, mistä hänet on tuomittu" -

Jari Aarnio määrättiin heti vankilaan törkeistä huumerikoksista, Aarniolla nyt 13 vuoden tuomio – Joutuu maksamaan valtiolle yli miljoona euroa

Näin poliisista tuli konna – katso aikajanalta, kuinka ex-huumepoliisi Jari Aarnion kujanjuoksu on vuosien saatossa edennyt