Hyppää sisältöön

Analyysi: Söpö pöllö kääntää huomion avohakkuisiin, vaikka oleellisempaa olisi puhua hakkuumääristä

Kampanjointi söpöjen eläinten ahdingolla voi olla harhaanjohtavaa, mutta huomioarvo on taattu, kirjoittaa A-studion toimittaja Liisa Haapanen.

metsätalous18.7.

Katso video: Tältä näyttää Suomen pisin lohkareluolasto – Kolin Repouurolla on pituutta noin 280 metriä

Kolin kansallispuistossa sijaitseva luonnon luolasto on uusimpien mittaustulosten mukaan Suomen pisin.

luolat18.7.

Lapin virallinen lämpöennätys rikkoutui

Utsjoen Kevon tutkimusasemalla lämpötila nousi keskiviikkona 33,4 asteeseen.

lämpötila18.7.

Moni lapsuuden hiekkaranta on kadonnut heinien keskelle – pusikoituneissa alueissa voi piillä mahtirantoja, jotka löytyvät kaivamalla

Suomen järvien poukamissa on lukemattomia umpeen kasvaneita luonnonhiekkarantoja. Keski-Suomessa Kannonkoskella kaivetaan esiin yksi sisämaan pisimmistä hiekkarannoista.

Ennallistaminen (luonnonsuojelu)17.7.

Merikotka levittäytyy sisämaahan – nyt petolintu pesii jo Pohjois-Savossa

Vaasalaiset rengastajat löysivät pesän saaresta Nilakka-järveltä.

merikotka17.7.

Tulivuoresta sinkoutunut "laavapommi" osui turistiveneeseen

23 ihmistä on loukkaantunut Havaijilla, kun tulivuoresta lentänyt laava iskeytyi veneen katon läpi.

tulivuoret17.7.

Lohien vaellustutkimus: Nousuvauhti Tornionjoessa on yllättävän hidasta

Tornionjoen edustalla on varustettu radiolähettimillä noin sata lohta. Suurin osa kaloista on edelleen joen alajuoksulla.

lohi16.7.

Matti Rintala hoksasi raakun purossa – sukupuuton uhkaama nilviäinen aiheuttaa nyt satojen tuhansien lisälaskun tietyömaalle

Hämeenkyröläisen Matti Rintalan sattumalöytö muutti valtatien parannustyötä. Ylimääräiset hulevesialtaat varmistavat puron puhtautta.

uhanalaiset lajit15.7.

Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

Moni uskoo, että punkkien leviämistä voitaisiin estää vähentämällä rajusti kasvaneita valkohäntäpeura- ja metsäkauriskantoja.

punkit14.7.

Pohjolan tumma mehiläinen katosi melkein kokonaan – nyt rotu tekee paluuta

Pohjolan tumma mehiläinen oli 1850-luvulla maailman yleisin mehiläisrotu. Vähitellen se ajautui katoamisen partaalle.

mehiläishoito13.7.

Rauhoitettu lehtoneidonvaippa selvisi nipin napin Tampereen ratikkatyömaan alta

Talvella siirretyt yksilöt eivät ole kukkineet, mutta myöhemmin vahingossa löytyneet kasvit kukkivat jo.

luonnonsuojelu13.7.

Muodolla, ei koolla, vaikuttaisi olevan merkitystä – australialaistutkijat mittailivat hiirten siittimiä

Tutkijoiden mukaan paksumpi elin saattaa stimuloida naaraan sukuelimiä muita tehokkaammin.

hiiret12.7.

Somekuvat ja ekotrendit innostavat nuoretkin kansallispuistoihin – "Luonto on nyt pop"

Kansallispuistoihin saapuu ulkomaisiakin vloggareita ja somevaikuttajia houkuttelemaan kävijöitä paikalle.

kansallispuistot12.7.

Ranualla ostetaan jo hillaa – "Tämän vuosituhannen huonoin hillavuosi"

Hillan laatu on erinomainen, mutta sato uhkaa jäädä poikkeuksellisen pieneksi.

lakka (hilla)12.7.

Tehokas metsätalous uhkaa jopa viittä tuhatta eliölajia Suomessa

Tehokas metsänhoito siivoaa metsistä lahopuut, ja samalla se vie elinmahdollisuudet suurelta joukolta eliöitä. Jos suuta ei laiteta säkkiä myöten, iskee luonnonvarojen törsääminen 30 vuoden kuluttua ihmistä omaan nilkkaan, sanovat luonnon monimuotoisuuden asiantuntijat.

Luonnon monimuotoisuus11.7.

Rautavaaralla napattiin kuva harvinaisesta suomenpuukärpäsestä – 190 vuoden aikana lajista vain nelisenkymmentä havaintoa

Aikuisen suomenpuukärpäsen on Suomen luonnossa nähnyt vain harva.

hyönteiset11.7.

Video: rapsuttelijasiilin pihaseikkailut – viisi vinkkiä siilien houkutteluun omalle pihalle

Naapurilla mönkii useita siilejä ruokintapaikalla, mutta meillä on hiljaista. Miten noita sympaattisia piikkipalloja saisi houkuteltua omallekin pihalle?

siili10.7.

Luonnonvarakeskus: Pohjoiseen tulossa huonompi metsämarjasato kuin etelään

Mustikka- ja puolukkasadosta odotetaan keskinkertaista, hillasadosta tulossa melko heikko, kertoo Luken tutkija Outi Manninen.

marjat10.7.

Jättipalsami kiusana myös kansallispuistossa – siemenet kulkeutuvat ihmisten vaatteissa

Etelä-Konneveden kansallispuistossa järjestetään torstaina jättipalsamin ja muiden vieraslajien torjuntatalkoot.

vieraslajit10.7.

Saaristomerellä ammutaan 50 merimetsoa – tutkimuksella selvitetään silakassa loisivan madon lisääntymistä

Silakoissa yleistynyt loinen voi heikentää kalan mainetta ruokakalana.

Merimetso (Kalastus)9.7.

Suomalaisilla perhosharrastajilla riittää opeteltavaa: ilmastonmuutoksen seurauksena lajisto on runsastunut parissa vuosikymmenessä

Suomeen on tullut 2000-luvulla suuri joukko uusia perhoslajeja. Monet uusista tulokkaista ovat jo vakiintuneet Suomen lajistoon.

hyönteiset9.7.

Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

Valkohäntäpeuroja on Suomessa enemmän kuin koskaan ennen, lähes satatuhatta yksilöä. Ne voivat kaikki olla yhden ja saman uroksen jälkeläisiä.

hirvieläimet8.7.

Hyvästit marjojen perässä harhailulle: Uusi palvelu ennustaa, milloin ja minne poimurin kanssa kannattaa suunnistaa

Palvelu ennakoi mustikan kypsymistä päivittäisten lämpötilojen perusteella viiden päivän ja 100 neliökilometrin tarkkuudella. Mallissa käytetään Ilmatieteen laitoksen säätilastoja yli 50 vuoden ajalta.

luonto7.7.

Haminalaisella suvulla on erikoinen työ – "Kerran piti kahlata kainaloita myöten meriveden korkeutta mittaamaan"

Yksityishenkilöt välittävät Ilmatieteen laitokselle tietoja, jotka palvelevat meriturvallisuutta ja tulvariskien kartoitusta

sää7.7.

Salametsästäjät päätyivät leijonien kitaan Etelä-Afrikassa – jäljelle jäivät vain kiväärit ja saappaat

Kyseessä on jo toinen kerta, kun leijonat pistävät poskeensa salametsästäjiä Etelä-Afrikassa.

salametsästys5.7.

Tšernobylin suoja-alueella syntyneet sudet hipsimässä muualle Eurooppaan – "Yksikään susi ei hohda", vitsailee tutkija ydinsäteilyn vaikutuksista

Tšernobyliin jätettyjen lemmikkikoirien jälkeläisillä menee huonommin: niistä on tullut sudenruokaa.

susi5.7.

Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi jälleen uusi innovaatio: Kaloja putkeen Kalasydämen kautta: "Tämä ei ole mikään tykki"

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt lappilaiselle hankkeelle kärkihankestatuksen. Kalasydänjärjestelmä on asennettu Pohjolan Voiman Isohaaran voimalaitoksen alapuolelle Kemijoen suulle.

vaelluskalat5.7.

Itärajan karhu näkee itsensä peilistä ja säikähtää perusteellisesti – Katso huikea video

Luontoharrastaja Pentti Myllys laittoi karhun kulkureitille ison peilin. Metsän kuninkaan käytökselle on luonteva selitys.

karhu5.7.

Tutkimus: Pienikin määrä ilmansaasteita pahentaa diabeteksen riskiä

Ilmansaasteet vaikuttavat joka vuosi miljoonien ihmisten diabeteksen puhkeamiseen, laskevat yhdysvaltalaistutkijat.

ilman epäpuhtaudet5.7.

Tutkijat loivat sarvikuonoalkioita – Koeputkihedelmöitys tuo toivoa lajille, jota jäljellä vain kaksi naarasta

Tutkijoiden tavoitteena on saada zairenleveähuulisarvikuonon poikanen syntymään kolmen vuoden aikana.

zairenleveähuulisarvikuono4.7.

Harvinainen kaksihaarainen sateenkaari hämmästytti Saimaalla – edes meteorologi ei ollut ennen nähnyt mitään vastaavaa

Sateenkaaressa näytti olevan kaksi haaraa, jotka risteävät veden pinnassa.

sää4.7.

Alle puolet Euroopan pintavesistä on hyvässä kunnossa – Lappi voi ylpeillä, koko Suomi ei

EU-direktiivin mukaan kaikkien vesialueiden piti olla kunnossa viime vuoteen mennessä.

vesistöt3.7.

Suomalaiset sukeltajakonkarit: Thaimaan luolastoon kadonneilla on vielä toivoa, mutta kello käy

12 teinipojan jalkapallojoukkue valmentajineen eksyi luolastoon yhdeksän päivää sitten. Suomalaisten sukellusasiantuntijoiden mukaan toivoa heidän löytymisestään elossa tuo se, että luolastossa on vettä, happea ja ilmataskuja. Toisaalta henkinen stressi ja nuorten pieni koko lisäävät riskejä.

Thaimaa2.7.

Turkulaistutkijat löysivät Amazoniasta pistiäisen, jonka pistin on poikkeuksellisen suuri – Professori: "En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa"

Clistopyga crassicaudata -nimen saanut pistiäislaji käyttää pistintään ainakin munimiseen ja myrkkypiikkinä.

pistiäiset2.7.

Sääksilive tulee nyt kolmatta kertaa – "Norppa" Taskinen viritti salamakameran töihin Saimaan Haukivedellä

Emojen ja sääksenpoikasten elämää voi seurata suorassa lähetyksessä heinäkuun ajan WWF:n Luontolivessä.

WWF Luontolive2.7.

Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa

Suomen luonnonvarakeskus arvioi, että pyyntilupia pitäisi antaa yli puolet enemmän kuin viime vuonna, jotta kannan kasvu taittuisi.

hirvieläimet2.7.

Entiselle turvesuolle tehdystä kosteikosta lintubongarien suosikki – nyt suot vaihtavat omistajaa tukkimetsän hinnalla

Turvetuotannosta poistetut kosteikot kiinnostavat lintuharrastajia ja metsästäjiä: Vimpelissä suosta maksettiin tukkimetsän hehtaarihinta.

luonto2.7.

Sinilevää Etelä-Savon järvissä runsaasti ajankohtaan nähden

Järvi-Meriwikin mukaan sinilevää on havaittu etenkin Kyyvedellä.

Lyhyet29.6.

Mansikkarikolliset jäävät tänä kesänä nalkkiin – torien myyntikojuja ratsataan uudella työkalulla, joka paljastaa väärentäjät

Suomalainen ja ulkomainen mansikka voidaan ensi kertaa erottaa varmasti toisistaan. Tulevaisuudessa tekniikalla saadaan varmuus muidenkin tuotteiden alkuperästä.

mansikka29.6.

Luonnon roskaantuminen ja ilmastonmuutos huolettavat suomalaisia – iäkkäät kantavat nuoria enemmän murhetta kotimaan luonnosta

Suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha.

luonto29.6.

Pikkusinisiiven elinalue jäi koneiden alle – perhosten evakkomatka tehtiin haavilla

Harvinainen perhonen muutti asuinalueen alta Kontiolahdella. Tulevien asukkaiden toivotaan tekevän pihoistaan perhosystävällisiä.

perhoset29.6.

Saarihyppelyä fillarin selässä – uudesta Rannikkoreitistä odotetaan isoa hittiä: "Jotta pyöräilijä pääsisi flowtilaan, niin hänelle pitää taata se, ettei hän eksy"

Tuskin mikään on niin ärsyttävää fillariretkellä kuin se, että keskellä metsää tai tuntemattomalla saarella ei tiedä, pitääkö kääntyä oikealle vai vasemmalle.

pyöräily29.6.

"Monen tuotteen voisi korvata sillä, että kävelisi lähimetsään ja poimisi kasveja" – kolttasaamelaisilla on vanhastaan vahva käyttökasvien tuntemus

Hillan lehdet, lillukat ja mustikan varvut ovat vitamiinipitoisia teeaineksia, joita koltat ovat käyttäneet hyödyksi jo vuosisatoja. Kasvien käyttö on hyvin vähäistä nykyarjessa, kertoo kolttasaamelaisen ruokaperinteen taitaja.

luonnonkasvit29.6.

Sienet ovat jo somessa, mutta todellista satoa saadaan vielä odotella – seuraavat viikot ratkaisevat

Lumien nopea sulaminen on kurittanut alkukesän sienisatoa. Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty, sillä pääsato on vasta tulossa.

sienet28.6.

Turun yliopisto lisää tutkimusta Kevolla lahjoitusvaroin

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro lahjoitti kolme professuuria luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen.

hyväntekeväisyys28.6.

Trooppisia metsiä hakattiin viime vuonna 40 jalkapallokenttää minuutissa – muutama maa alkanut rajoittaa hakkuita tiukasti

Tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuoden hakkuut olivat lähes samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2016.

metsät27.6.

Etelä-Suomen paras kuhavesi takaa himoitulle kalalle kuturauhan – "Täällä oli jigaajia, jotka ottivat illan aikana kuhaa kymmenittäin"

Rauhoitus kieltää kiinteät pyydykset kuhan kutuaikana. Eväkkään varjelu on ollut tarpeellista, sillä Vanajavedelle on ostettu viehelupia ympäri maan.

kalat27.6.

The New York Times: Odottamaton otsonikato on peräisin Kiinan pienten tehtaiden salaisista kemikaaleista

Otsonikerroksen toipuminen on ollut viime vuosien harvoja hyviä ympäristöuutisia. Viime kuussa otsonikadosta saatiin kuitenkin taas hälyttävä uutinen.

otsonikerros26.6.

Kaivosyhtiö jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen lupahakemus hylättiin jo vuosia sitten – syynä valitukset, joita voidaan käsitellä vielä pitkään

Oriveden kultakaivos porskuttaa viranomaisten ja luonnonsuojelijoiden tahdosta huolimatta. Kaivosyhtiö Dragon Mining ei kiirehdi alasajon suunnittelemista.

kaivokset26.6.

Vangittuja tiikereitä on moninkertaisesti luonnossa eläviin verrattuna – "Aina, kun villieläimen kanssa on mahdollisuus poseerata maksua vastaan, varoituskellojen pitäisi soida, oli laji mikä hyvänsä"

Tiikereitä on erilaisissa kasvattamoissa ja lemmikkeinä erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Lähi-idässäkin moni pitää kissapetoa osoittaakseen arvoaan.

tiikeri26.6.

Näytä lisää

Luonto: tuoreimmat